Lääkehoidon riskit esiin apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä

Päijät-Häme on järjestyksessään neljäs hyvinvointialue, joka on ottanut apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteisen HaiPro-yhteyden käyttöön. Ensimmäisinä yhteistyön aloittivat Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet, jotka osallistuivat järjestelmäyhteistyön pilotointiin alkuvuodesta 2022. Kolmas rajapinta avattiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) viime keväänä. 

– Apteekit tekevät päivittäin tärkeää työtä lääkitysturvallisuuden eteen muun muassa tarkastamalla lääkkeiden annostukset ja mahdolliset yhteisvaikutukset sekä selvittämällä mahdollisia lääkkeiden käyttöön liittyviä ongelmia. Ilmoitusjärjestelmän avulla saamme näistä tilanteista kootusti uutta arvokasta tietoa, jonka avulla pääsemme lisäämään lääkehoidon turvallisuutta yhdessä, kertoiKeusoten lääkitysturvallisuusasiantuntija Kirsi Kaunisvesi-Pietarila tuolloin hyvinvointialueen tiedotteessa. 

Jo pilotissa mukana olleen Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkitysturvallisuuskoordinaattori Jenni Isotalo puolestaan toi taannoin video-haastattelussa esiin, että ilman apteekkeja ja niiden tekemiä poikkeamailmoituksia valtaosa avohuollon lääkityspoikkeamista jäisi ilmoittamatta. 

Isotalon mukaan monet poikkeamat ovat ratkaistavissa terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisellä, ja raportoinnin ansiosta nämä kehittämistarpeet tunnistetaan ja voidaan tuoda tiedoksi myös järjestelmien kehittäjille. 

Pohjois-Karjalassa käsityötä

Myös Pohjois-Karjalassa apteekit ja muu terveydenhuolto tekevät tiivistä lääkitysturvallisuusyhteistyötä, mutta eri järjestelmien avustuksella. Siinä missä alueen apteekeissa on muun maan tapaan käytössä HaiPro, muualla alueen terveydenhuollossa käytetään Laatuportti-palvelua. 

– Niinpä raportoinnissa joudutaan tekemään hiukan käsityötä. Alueen apteekit lähettävät ulkoiset, eli muualla kuin apteekissa tapahtuneita poikkeamia koskevat ilmoitukset Laatuporttiin. Hyvinvointialueen lääkitysturvallisuusasiantuntija käy ne läpi ja toimittaa raportit löydöksistä apteekeille sähköpostilla. Joten vaikka eri järjestelmät aiheuttavat haasteita, yhteiset käytänteet ovat kuitenkin olemassa ja ne koetaan alueella tärkeiksi, kertoo Suomen Apteekkariliiton lääkitysturvallisuudesta vastaava asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva. 

Joko aloitetaan?

Koskenkorvan mukaan tavoite on, että apteekkien ja muun terveydenhuollon välinen lääkitysturvallisuusyhteistyö raportointijärjestelmineen olisi kaikilla hyvinvointialueilla käytössä vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Hänen mukaansa hyvinvointialueilla ollaan kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta järjestelmien yhteensovittaminen ja sopimusten tekeminen ottavat aikansa. 

–  Paikoin on tullut viestiä, että etenkin lääkärit haluaisivat edetä nopeamminkin. 

Yhdeksi erityiseksi yhteiseksi kehittämiskohteeksi on nostettu lääkehoidon ja lääkitysturvallisuuden varmistaminen siinä kohtaa, kun potilas siirtyy sairaalahoidosta kotiin. 

– Tällöin vastuu lääkehoidosta siirtyy sairaalan ammattilaisilta asiakkaalle itselleen. On tärkeää, että apteekissa pystyään varmistamaan, että reseptit ovat kunnossa ja asiakas saa tarvittavan ohjeistuksen. Tähän mennessä tehtyjen HaiPro-ilmoitusten valossa on tunnistettu, että juuri tähän kohtaan liittyy riskejä, joten tätä halutaan ja voidaan nyt saadun tiedon perusteella yhdessä kehittää, Koskenkorva sanoo. 

Valtakunnallinen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma Valo julkaisi keväällä 2023 raportin, johon oli koottu apteekkien tekemiä HaiPro-ilmoituksia noin 1,5 vuoden ajalta syyskuusta 2021 maaliskuuhun 2023. 

Raportin mukaan kaikista apteekkien tekemistä HaiPro-ilmoituksista 40 prosenttia liittyi apteekin ulkopuolisten sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, eli sairaaloiden ja avoterveydenhuollon prosesseihin. Näistä suurin osa oli määräyspoikkeamia, jotka liittyivät useimmiten lääkkeen väärään annokseen tai vahvuuteen, SIC! -merkinnän puutteeseen tai epäselvään tai puutteelliseen annosohjeeseen. Näiden taustalla puolestaan on tunnistettu olevan muun muassa puutteita tietojärjestelmissä.

Läheltä piti -tilanteita

Apteekkien toiminnan ansiosta valtaosa poikkeamista ja vaaratilanteista on jäänyt läheltä piti -tilanteiksi, eikä asiakkaalle tai potilaalle ole aiheutunut haittaa. Apteekki kuitenkin joutuu selvittelemään poikkeamia yhdessä lääkärin kanssa, ennen kuin se voi luovuttaa potilaalle tämän tarvitseman lääkkeen. Tilanteet kuormittavat sekä apteekkeja että muuta terveydenhuoltoa. 

Kyse on siis paitsi potilaan lääkehoidon turvallisuudesta ja sujuvasta hoitopolusta, myös lääkehoidon oikeellisuudesta, myös terveydenhuollon niukkojen resurssien käytöstä. 

– Jos kotiutuminen menee lääkehoidon ongelmien vuoksi pieleen, potilas saattaa palata sairaalaan. Siksi haittojen ennaltaehkäisy on myös resurssien kohdentamista. Ennaltaehkäisy vaatii yleensä vähemmän resursseja kuin jälkihoito. Tämähän oli ajatus koko sote-uudistuksessa, Koskenkorva muistuttaa.