Lähes kaikissa apteekeissa on ollut tilanteita, joissa asiakas tilaa erittäin kalliin lääkkeen, mutta jättää sen noutamatta. Apteekki ei yleensä voi palauttaa lääkkeitä tukkuun, joten tuhansien eurojen tappiot jäävät apteekkarien maksettavaksi. kuva: Julia Tavast

Uutinen

Kalliin lääkkeen tilaaminen on apteekille riski

22.12.2023 | 09:57

Teksti : Erja Elo

Suomessa apteekki ei yleensä voi palauttaa kalliita reseptilääkkeitä lääketukkuun. Noutamatta jääneet harvinaiset lääkkeet jäävät vanhenemaan apteekin varastoon ja kasvattavat lääkehuollon kustannuksia.

Kalliiden lääkkeiden tilaaminen lääketukusta on taloudellinen riski apteekille. Jos asiakas ei syystä tai toisesta ostakaan lääkettä, se jää apteekin varastoon vanhenemaan ja päätyy lopulta lääkejätteenä hävitettäväksi.

Apteekkari Katriina Helasmo Uudenkaupungin Uudesta apteekista kertoo esimerkin.

– Olimme tilanneet eräälle asiakkaalle säännöllisesti kerran kuukaudessa tiettyä reseptilääkettä. Kun sitä oltiin lokakuun puolivälissä toimittamassa, huomasimme että Kela-korvaus on poistunut eli asiakas ei voinut ostaa lääkettä.

Apteekista otettiin yhteyttä hoitavaan lääkäriin, minkä seurauksena asiakas poistui apteekista edullisemman vaihtokelpoisen valmisteen kanssa.

Lääkkeen palauttaminen ei onnistunut

Helasmo puolestaan soitti lääkeyhtiöön palauttaakseen alkuperäisen lääkkeen, koska yhtiö ei ollut informoinut apteekkia Kela-korvauksen poistumisesta ja apteekki oli tilannut lääkkeen turhaan.

– Lääkeyhtiöstä kerrottiin, ettei se ota palautuksia miltään apteekilta missään tapauksessa. Lääkeyhtiön mukaan asiakkaat eivät enää osta lääkettä, koska Kela-korvaus on poistunut. Kysyin, miksi he ylipäätään pitävät valmistetta kaupan, jos se ei liiku. Sain vastauksen, että tuotetta on niin paljon varastossa, että sitä ei voi vetää pois markkinoilta.

Tällainen toimintapa ei Helasmon mielestä kuulu vastuullisen yrityksen toimintatapoihin.

– Varmasti joku muukin apteekki on tehnyt saman virheen kuin me ja tilannut lääkettä. En ymmärrä, miksi yhtiö ei voi ottaa takaisin huonelämpötilassa säilytettävää tuotetta, jonka kohtalona on päätyä kestoajan umpeuduttua lääkejätteeseen, hän sanoo.

Palautuskielloista apteekeille taloudellisia tappioita

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler on selvitellyt Helasmon esiin nostamaa tapausta. Alkuperäislääke menetti Kela-korvauksen, koska markkinoille oli tullut edullisempi geneerinen kilpailija, eikä yhtiö suostunut laskemaan oman valmisteensa hintaa.

Tämän seurauksena kalliin alkuperäislääkkeen menekki loppui.

– On päivänselvää, että yksikään asiakas ei maksa lääkkeestä yli tuhatta euroa, jos hän saa vastaavan rinnakkaislääkkeen Kela-korvattuna 2,50 eurolla, kun vuosiomavastuu on todennäköisesti täynnä, Sandler sanoo.

Apteekkariliiton mukaan palautuskieltoisten lääkkeiden määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Lääkeyritykset voivat itse määritellä, onko niiden tuotteilla palautuskielto. Sellainen asetetaan tyypillisesti erityisen kalliille tai kylmäsäilytettäville lääkkeille. Erityisen kalliista lääkkeistä puhutaan silloin, kun yhden pakkauksen tukkuhinta on vähintään tuhat euroa.

Miksi apteekit ottavat riskin ja tilaavat kalliita lääkkeitä?

– Apteekki ei voi kieltäytyä tilaamasta lääkettä. Kun asiakas tulee lääkemääräyksen kanssa apteekkiin, apteekkarilla on apteekkilupaan kuuluva velvollisuus toimittaa lääke, Sandler sanoo.

Harvinaista lääkettä ei aina löydy kaikkien apteekkien varastoista, joten lääkkeen tilaamisen ja toimittamisen välillä voi kulua päivä tai pari. Jos tällä välillä asiakas esimerkiksi joutuu sairaalaan, kuolee tai lääkitys muuttuu, lääke jää noutamatta, ja taloudellinen tappio tulee apteekkarin maksettavaksi.

"On päivänselvää, että yksikään asiakas ei maksa lääkkeestä yli tuhatta euroa, jos hän saa vastaavan rinnakkaislääkkeen Kela-korvattuna 2,50 eurolla", sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler. kuva: Julia Tavast

Apteekkariliitto on ehdottanut lakimuutosta

Apteekkariliitto esitti viime vuonna sosiaali- ja terveysministeriölle, että se varmistaisi lainsäädännöllä apteekeille oikeuden palauttaa reseptilääkkeen tukkuliikkeeseen.

Näin toimitaan esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa, jossa apteekeilla on kymmenen päivää aikaa palauttaa turhaan tilattu lääke. Apteekkariliitto toivoo samanlaista käytäntöä Suomeen.

– Apteekeille riittäisi 5–10 päivän palautusoikeus. Tarkoitus ei ole se, että varastoon tilataan kalliita lääkkeitä, jotka voi palauttaa lääketukkuun, kun viimeinen käyttöpäivä lähestyy, Sandler sanoo.

Huhtikuussa 2022 tehdyn selvityksen mukaan 97 prosenttia apteekeista on tilannut asiakkaalle lääkkeen, jota ei olekaan tarvittu esimerkiksi lääkitysmuutoksen takia. Lähes yhtä moni apteekki raportoi, että lääkkeiden palautuskielto on aiheuttanut niille taloudellista haittaa.

Lääkkeiden palautusoikeus helpottaisi apteekkien mahdollisuuksia tilata asiakkaalle määrätty lääke valmiiksi varastoon, mikä nopeuttaisi hoidon aloitusta ja parantaisi lääkkeen saatavuutta.

– Asian tärkeys kasvaa koko ajan, koska lääkehoidot yksilöllistyvät ja avohoitoon tulee todella kalliita lääkkeitä. Jos potilaalle tapahtuu jotain lääkkeen tilaamisen ja toimittamisen välillä, apteekilla ei ole toista asiakasta, joka voisi käyttää lääkkeen hänen sijastaan. Lääke kannattaa palauttaa tukkuun, jotta se on muiden potilaiden käytettävissä, Sandler sanoo.