Apteekeilla on tälläkin hetkellä lakisääteinen velvollisuus antaa asiakkailleen lääkeneuvontaa. Nyt neuvonnan sisältöä halutaan määritellä aiempaa tarkemmin. Kuva: Mikko Mäntyniemi
Uutinen

Itä-Suomen yliopisto selvittää, mitä apteekkien antamaan lääkeneuvontaan tulisi sisältyä

04.04.2024 | 07:05

Teksti : Hanna Hyvärinen

Tavoitteena on samalla kirkastaa apteekkien roolia osana sosiaali- ja terveyspalveluita.

Itä-Suomen yliopisto laatii selvityksen siitä, minkälaista neuvontaa lääkettä ostavan asiakkaan pitäisi apteekeista saada. Selvityksessä annetaan ehdotus siitä, mitä tulisi sisältyä apteekin lakisääteiseen lääkeneuvontaan, kuinka se eroaa maksullisesta lisäneuvonnasta ja mitä apteekeissa annettavasta neuvonnasta voitaisiin dokumentoida.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) hyödyntää selvitystä lainsäädännön kehittämisessä. 

Apteekeilla on tälläkin hetkellä lakisääteinen velvollisuus antaa asiakkailleen lääkeneuvontaa, mutta neuvonnan sisältö on määritelty sääntelyssä ylätasoisesti.

Selvityksen tavoitteena on samalla kirkastaa apteekkien roolia osana sosiaali- ja terveyspalveluita

– Apteekeista löytyy paljon potentiaalia tukea esimerkiksi pitkäaikaissairaita, joiden sitoutuminen lääkehoitoon vaihtelee suuresti, toteaa professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta STM:n tiedotteessa.

Apteekkien antama lääkeneuvonta on ollut viime aikoina tapetilla. Helmikuussa apteekkien ammatillisen toiminnan edistämisen koordinaatioryhmä AATE luovutti STM:lle ehdotuksensa lääkeneuvonnan kehittämiseksi. Esityksen päälinjausten mukaan apteekin lääkeneuvonnan tulee perustua kunkin asiakkaan tai potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Koordinaatioryhmän mukaan nämä tarpeet huomioiva farmaseuttinen harkinta tulee myös kirjata lakiin. 

Mikä on maksullista?

Itä-Suomen yliopiston tulevassa selvityksessä määritellään myös, mikä on apteekkien tarjoaman lakisääteisen, jokaiseen lääkeostoon kuuluvan neuvonnan ja maksullisen neuvonnan välinen ero.

Apteekit tarjoavat tällä hetkellä erilaisia maksullisia, lääkehoidon onnistumista tukevia palveluita, kuten syvällisempää neuvontaa uuden lääkehoidon aloitukseen. Suomessa valtio ei korvaa niitä, toisin kuin esimerkiksi joissain muissa Pohjoismaissa

– Lääkehoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa annetaan useista eri terveydenhuollon yksiköistä. Apteekeista annettavan neuvonnan määrittelyn avulla selvennetään apteekkien roolia kokonaisuudessa. Apteekkien on mahdollista nykyistä enemmän helpottaa muun terveydenhuollon työkuormaa, sanoo asiantuntija Aleksi Westerholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Parempaa tiedonkulkua

STM:n mukaan tavoitteena on myös, että lääkäri ja apteekit voisivat tarkistaa, kuinka potilasta on aiemmin neuvottu lääkkeiden käytössä. Tällä hetkellä apteekeissa annettua neuvontaa ei dokumentoida. 

– Dokumentoinnin osalta selvityksessä keskitytään siihen, mitä neuvontatilanteesta olisi tarkoituksenmukaista dokumentoida. Dokumentoinnin ei olisi tarkoitus muodostua apteekeille liian työllistäväksi vaan parhaassa tapauksessa se voisi olla neuvontatyötä tukevaa, sanoo Westerholm. 

Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alussa, ja valmisteluun otetaan mukaan sidosryhmiä.

– Toteutamme osana selvitystä erilaisia haastatteluja ja kyselyitä, joihin pääsevät vastaamaan farmaseutit, proviisorit ja apteekkarit, muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä potilaat. Lisäksi teemme yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, ja työ annetaan myös julkisesti kommentoitavaksi ennen sen valmistumista, Hämeen-Anttila sanoo.

STM hyödyntää selvitystä taustamateriaalina lääkkeet ja apteekkitalous -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa lääkehoitojen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja laatua.