Uutinen

Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali

22.02.2016 | 07:42

Teksti : VIRPI EKHOLM

Avohoidon lääkäreillä ei ole riittäviä kannustimia määrätä potilailleen edullisempia biosimilaareja. Fimean tutkimusprofessori uskoo, että ne saattavat tulla jopa apteekkien lääkevaihdon piiriin.

Mikäli markkinoille tulevat biosimilaarit eli biologisten lääkkeiden kopiot otettaisiin täysimittaisesti käyttöön, se voisi tuoda yhteiskunnan lääkekustannuksiin muutaman vuoden kuluttua jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöt, laskee Kelan lääketutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

– Säästöt riippuvat siitä, millä hinnalla biosimilaarit tulevat markkinoille ja kuinka paljon niitä käytetään. Jos lääkärit eivät ala määrätä niitä, säästöjä ei synny, Martikainen huomauttaa.

Vuonna 2015 eniten korvausmenoja avohoidossa aiheuttivat biologiset reumalääkkeet adalimumabi ja etanersepti sekä diabeteslääke glargininsuliini. Niistä maksettiin korvauksia arviolta yli 130 miljoonaa euroa. Nyt kyseisille lääkkeille on joko tullut tai tulossa edullisempia biosimilaareja.

– Biosimilaarit ovat houkutteleva säästökeino, koska alkuperäislääkkeet ovat niin kalliita. Avohoidon lääkäreillä ei kuitenkaan ole riittäviä kannustimia määrätä näitä lääkkeitä, toteaa tutkimusprofessori Pekka Kurki Fimeasta.

Esimerkiksi diabeteslääke glargininsuliinin biosimilaari on hyväksytty rajoitetusti erityiskorvattavaksi helmikuun alusta alkaen. Se on reilut 20 prosenttia alkuperäislääkettä edullisempi, mutta potilaan omavastuu pysyy samana.

Kurki toivoo, että lääkärit ryhtyisivät määräämään biosimilaareja paitsi uusille, myös nykyisille potilailleen. Se vapauttaisi yhteiskunnan resursseja tuleviin, entistä kalliimpiin lääkkeisiin.

– On surkeaa, jos emme käytä tätä tilaisuutta hyväksi ja yhteiskunnan piikki pysyy auki.

Käytön laajentamiseen löytyy vaihtoehtoja

FIMEAN NÄKEMYKSEN mukaan biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat vaihtokelpoisia, kun potilas saa tarpeellisen informaation ja opastuksen terveydenhuollon ammattilaiselta.

– Biosimilaareihin liitetyt huolet ovat vähintään ylimitoitettuja. Muun muassa nivelreumaan ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin käytetyn infliksimabin biosimilaareja on käytetty jo yli 20 000 potilasvuotta, eikä mitään erityisiä ongelmia ole tullut ilmi, Pekka Kurki kertoo.

Kurjen mukaan on mahdollista, että biosimilaarit tulevat jatkossa jopa apteekin lääkevaihdon piiriin, eli asiakkaan luvalla lääkärin määräämä lääke voitaisiin vaihtaa edullisempaan vastaavaan valmisteeseen apteekissa. Tämä on poliittinen kysymys, joka riippuu paljon siitä, miten lääkekustannukset ja biosimilaarien käyttö kehittyvät.

Jaana Martikainen arvioi, että biosimilaarien hyväksyminen normaaliin lääkevaihtoon ei ole ihan lähitulevaisuuden asia. Sitä odotellessa vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi se, että uusien potilaiden hoito aloitettaisiin aina biosimilaareilla.

– Vielä asiasta ei ole tehty Suomessa mitään ulostuloja. Mutta jos lääkärit eivät ryhdy määräämään näitä lääkkeitä, meilläkin varmasti pohditaan viranomaisten ohjausta, hän summaa.

Biosimilaarit Euroopassa

  • Markkinoilla ovat somatropiini, epoetiini alfa, filgrastiimi, infliksimabi, follitropiini alfa ja glargininsuliini. Näillä lääkkeillä hoidetaan muun muassa kasvuhäiriöitä, anemiaa, syöpähoitojen haittavaikutuksia, reumasairauksia ja diabetesta.
  • Muun muassa reumasairauksiin käytettävän etanerseptin biosimilaari sai marraskuun lopulla puoltavan lausunnon Euroopan lääkevirastolta.
  • Muun muassa nivelreumaan ja psoriaasiin käytettävän adalimumabin biosimilaarille on haettu myyntilupaa.