Yksi näkyvimmistä koronapandemian seurauksista on se, että verkkoapteekkien ja kotiinku... Lue lisää »

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimipiste aloittaa Oulun yliopistollise... Lue lisää »

Espanjan tautitilanne laantuu, mutta vielä ei varmasti tiedetä, mitä tapahtuu, kun rajo... Lue lisää »

Kesällä käynnistyvä selvitys tarkastelee lääkkeiden hintakilpailun aktivointia ja lääkk... Lue lisää »

Apteekit saavat sidosryhmiltä kiitosta toiminnastaan pandemian aikana. Apteekkareiden o... Lue lisää »

Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä

Lääkitysturvallisuus   10.01.2020 10:45  ERJA ELO PETRI JAUHIAINEN

,

Farmaseutti Anu Ahonen haastattelee Toni Korhosta KYSin päivystyspoliklinikalla. Lääkitys selvitettiin huolella, ja potilas oli tyytyväinen saamaansa hoitoon.

HUS ja KYS hyödyntävät hoidossa yhä enemmän farmaseutteja. Niin tekisivät muutkin sairaanhoitopiirit, jos rahaa löytyisi.

Kuopion yliopistollisen sairaalan iltapäivystyksessä on menossa tavallista kiireisempi viikko. Vastaanotolle on tullut useita potilaita yleistilan laskun, kaatumisten, lonkkamurtuminen sekä vakavien yliannostusten vuoksi.

Huonokuntoisella 70-vuotiaalla miehellä on käytössään 24 säännöllistä ja 4 tarvittaessa otettavaa lääkettä. Osastofarmaseutti Anu Ahonen näkee ensi silmäyksellä, että yhdellä lääkkeellä on hoidettu toisen haittavaikutuksia. Onneksi munuaiset ja maksa ovat kestäneet lääkekuorman.

Toinen eläkeläismies on nukkunut neljä vuororokautta opioidilääkityksen vuoksi. Hän on ottanut lääkärin määräyksestä pitkään Opamoxia 250 mg päivässä, vaikka tavallinen annos olisi 15-30 mg.

Kun päivystykseen tulee iäkäs monilääkitty potilas, hoitajat arvioivat nopeasti, soittavatko he paikalle farmaseutin. Jos soittavat, niin iltavuorossa oleva Ahonen tekee potilaalle lääkehoidon turvatarkastuksen. Siinä selvitetään, onko lääkitys syynä ongelmaan.

Ahonen haastattelee potilaan ja tarkastaa kotilääkekortin, Kelan Reseptikeskuksen tiedot ja munuaisarvot. Iltavuoron aikana ehtii arvioida 5-10 lääkitystä.

Vähintään kerran viikossa kohdalle osuu potilas, jonka lääkitys on todella pahasti pielessä. Nyt heitä on ollut kolme.

– On sellaisia lääkelistoja, että apua, miten tästä selvitään, Ahonen kuvailee.

Lääkitys saattaa aiheuttaa vanhukselle tokkuraisuutta, tasapaino-ongelmia ja kaatumisia. Kerran vastaanotolle tuotiin kaatuilun vuoksi pieni 86-vuotias nainen, joka oli kirjannut ruutuvihkoon hyvin matalia verenpainearvoja (jopa 68/45 mmHg).

Lääkäri oli määrännyt korkeaan verenpaineeseen puolikkaita depottabletteja, vaikka niitä ei saa jakaa, murskata tai pureskella. Puolittaminen rikkoi tabletin rakenteen ja vapautti lääkeainetta elimistöön kerralla liikaa.

Kaatumisriskiä lisäsivät munuaisen vajaatoiminta, erittäin matala hemoglobiiniarvo sekä unettomuuteen määrätty mirtatsapiini.

Ahonen raportoi havaintonsa päivystysalueen geriatrille, joka teki lääkitysmuutoksia, ja rouvan vointi parani.

Lääkejakelu vaihtuu hoitoon

Perinteisesti farmaseutit ovat hoitaneet sairaaloissa lääkelogistiikkaa ja lääkkeiden käyttökuntoon saattamista, mutta nykyään he osallistuvat yhä enemmän hoitoon; lääkitysten selvittelyyn ja arviointiin.

Edelläkävijä HUS palkkasi ensimmäiset osastofarmaseutit jo 1990-luvulla. Viime vuosina tarve on kasvanut voimakkaasti. HUS Apteekilla on yli sata osastofarmaseuttia, ja kymmeniä tarvittaisiin lisää.

Osastofarmasiasta vastaava proviisorin Kirsi Kvarnströmin mukaan toiminta laajenee, koska farmasian tarjoamat hyödyt on huomattu erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollossa.

Lääkityksen ajantasaistaminen lisää potilas- ja lääkitysturvallisuutta, mutta lääkäreillä eikä hoitajilla ole ollut aikaa tähän. Uusi potilastietojärjestelmä Apotti on tuonut toiminnan puutteita esiin.

Nyt käytäntöjä muutetaan pysyvästi, ja tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja hakea kansainvälistä laatusertifikaattia. Parin viime vuoden aikana HUS Apteekki on palkannut klinikkaproviisoreja esimerkiksi syöpäklinikalle sekä lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön.

Klinikkaproviisorit tunnistavat lääkehoitoprosessien riskejä ja vastaavat oman klinikkansa lääkitysturvallisuuden kehittämisestä. Osastofarmaseutit toimivat samoin.

Farmaseutti Anu Ahonen (kesk.) selittää sairaanhoitaja Kati Laakkoselle (vas.) ja Sanna Larronmaalle lääkityshavaintojaan. Samalla selvitetään, mihin potilaat siirtyvät päivystyksestä.

Osastot palkkaisivat, budjetit puristavat

Tarvetta olisi muuallakin Suomessa. Apteekkarilehden kyselyn mukaan farmaseuttien ja proviisorien määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana neljässä sairaanhoitopiirissä viidestä.

Kyselyyn vastasi 15 apteekkaria 21 sairaala-apteekista. Edustettuina ovat suurimmat piirit ja kaikki yliopistosairaalat. Pelkästään niissä työskentelee reilut 580 farmaseuttia tai proviisoria.

Lähes kaikki haluaisivat palkata useita ammattilaisia lisää. Heitä tarvittaisiin osastoille, hoitoyksiköihin ja päivystysalueelle, mutta myös perusterveydenhuollon tehtäviin, kiertämään lähikuntia ja pitämään sairaalassa omaa vastaanottoa.

Lähes kaikkialla työ on muuttunut entistä kliinisemmäksi. Lääkkeiden jakamisesta siirrytään lääkehoitojen arviointiin.

Kysyntää on useimmissa piireissä enemmän kuin rahaa. Esimerkiksi Vaasassa neljä osastoa on anonut omaa osastofarmaseuttia pitkään, mutta budjetista ei löydy tilaa.

Jarruna ovat kuntien ja piirien huono taloustilanne, yt-neuvottelut ja säästöpaineet. Eksoten apteekkarin mukaan virkojen perusteluksi tarvittaisiin lisää näyttöä osastofarmasian vaikuttavuudesta.

KYS päivystyksessä 1 900 lääkitystarkistusta

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa farmaseutit ovat tehneet kuusi vuotta lääkitysten turvatarkastuksia. Toukokuussa 2018 määrä lähti nopeaan nousuun, kun osastofarmaseutit alkoivat työskennellä vuoroviikoin iltapäivystäjinä.

Iltafarmaseutit ovat selvittäneet 1,5 vuodessa lähes 1900 potilaan lääkityksen ja tehneet yli 1600 turvatarkastusta.
Joka toisen tarkastetun potilaan lääkitykseen farmaseutti on tehnyt muutosehdotuksia, ja joka neljäs potilas tulee sairaalaan lääkityksen vuoksi.

– Osastojen lääkeasioiden keskittäminen yhdelle ihmiselle on lisännyt turvallisuutta ja tehokkuutta. Osastofarmaseutit ovat tehneet itsensä todella tarpeellisiksi, sanoo proviisori, palvelulinjajohtaja Raimo Ojala.

Ojala vastaa KYS:n sairaala-apteekin lääkehoitoprosesseista. Hän pyrkii parantamaan lääkehoidon suunnittelua, sujuvuutta ja turvallisuutta. Osastofarmaseutteja on parikymmentä, ja puolet lisää tarvittaisiin.

– Vaikka heidän osaamiselleen on paljon kysyntää, ei mahdollisuutta uusien virkojen perustamiseen valitettavasti ole, Ojala kertoo.

Vuonna 2022 valmistuvassa uudessa sairaalassa farmasian henkilöstöllä entistä suurempi vastuu lääkehuollosta ja -hoidoista.

Osastofarmaseutti Sari Leiniö selvittää potilaiden lääkityksiä ja tekee lääkemääräysten kaksoistarkistuksia Vantaan Peijaksen sairaalassa. kuva EEVA ANUNDI

Kaksoistarkastus lääkemääräyksille

Vantaan Peijaksen sairaalassa kokeillaan lääkemääräysten kaksoistarkistuksia. Osastofarmaseutti tarkistaa uudet reseptit aina, kun kyse on suuren riskin lääkkeistä tai interaktiovaroituksista.

Tarkoitus on levittää käytäntö koko sairaanhoitopiiriin.

– Englannissa lääkemääräysten kliininen kaksoistarkistus on jo arkipäivää. Farmasian ammattilainen tarkistaa lääkemääräyksen aina ennen lääkkeen antoa potilaalle. Sitä kohti mennään Suomessakin, Kvarnström sanoo.

Englannista ottaisi oppia ottaisi myös Raimo Ojala. Hän toimii puheenjohtajana Kliinisen Farmasian Seurassa, joka edistää hyvän lääkehoidon toteutumista Suomessa.

Häneen mielestään farmaseuttien ja proviisorien osaamista ei nyt hyödynnetä kunnolla. Isossa-Britanniassa he ovat olleet aina lääkäreiden tukena ja tarkistaneet potilaiden lääkityksiä.

– Suomessa sairaalafarmaseutit ovat lähteneet tekemään teknisiä tehtäviä ja samoja asioita, joita sairaanhoitajat tekevät. Lääketeknikot on koulutettu avustaviin tehtäviin, heitä pitäisi hyödyntää enemmän.

Ojalan mielestä lääkehoitojen hallinta on Suomessa pirstaleista. Toiminnan pitäisi olla suunnitelmallisempaa ja tiedonkulkua täytyisi parantaa.

Lääkehoidon arvioinnit paljastavat virheitä, mutta hoito ei välttämättä parane. KYS:n iltapäivystyksessä tehty turvatarkastus ei riitä kaikkien ongelmien korjaamiseen, eikä varsinkaan seurantaan.

– Vaikka meillä sairaalassa saataisiin tiedot ajan tasalle, pitäisi jatkohoitopaikassa olla mahdollisuus syventyä henkilön lääkitykseen ja tehdä pitkäaikainen suunnitelma muutoksista, Ojala sanoo.

Ojala hyödyntäisi apteekkeja nykyistä enemmän. Tämä edellyttäisi, että apteekit voisivat tallentaa tietoja Kanta-palveluun.

– Apteekilla pitäisi olla mahdollisuus antaa hoitavalle lääkärille palautetta hoidon onnistumisesta tai ongelmakohdista. Nyt jää paljon tietoa piiloon.

***

Lääkehoidon turvatarkistus

• Potilas on täyttänyt 70 vuotta eikä asu laitoksessa.
• Hän käyttää yli kahdeksaa lääkettä.
• Hän käyttää sedatiivisia lääkkeitä.
• Vaivan epäillään liittyvän lääkitykseen.

Farmaseutille ilmoitetaan, jos kaksi kriteereistä täyttyy.
Turvatarkistus voi olla tarpeen myös, jos potilas käyttää riskilääkkeitä, lääkitystä on muutettu merkittävästi, päivystyskäyntejä on useita kuukaudessa tai jos on keskivaikea tai vaikea munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi kaatumisen takia hoitoon tulleiden lääkitykset on hyvä tarkastaa.

Lähde: Kuopion yliopistollinen sairaala

Arkisto


Pantopratsolivalmiste itsehoitoon
23.06.2009 13:24

23.06.2009 13:24


Lääkealan keskus onkin Fimea
23.06.2009 12:53

23.06.2009 12:53


Zaditen-silmätipat reseptiltä itsehoitoon
22.06.2009 17:02

22.06.2009 17:02


Pandemiarokote Suomeen ehkä jo syyskuussa
18.06.2009 12:27

18.06.2009 12:27


Varo tätä luetteloa!
18.06.2009 11:27

18.06.2009 11:27


Haku astman erityispätevyysohjelmaan alkaa
18.06.2009 11:24

18.06.2009 11:24


Viitehintasäästöt rokottavat apteekkeja
18.06.2009 10:32

18.06.2009 10:32


Kaksi syöpälääkettä erityiskorvauksen piiriin
18.06.2009 09:48

18.06.2009 09:48


Suomen 12. influenssa A (H1N1) -tartunta varmistui
17.06.2009 14:15

17.06.2009 14:15


Neupro-laastareiden toimitusrajoitukset poistuivat
16.06.2009 14:34

16.06.2009 14:34