Apteekkariliiton mukaan apteekit tulee kytkeä vahvasti osaksi sote-järjestelmää. Samalla tulee varmistaa, että lääkeneuvontaa saa kaikkialla Suomessa. Kuva: Petri Jauhiainen

Uutinen

Apteekkariliitto: Apteekkeja tulee kehittää jatkossakin terveydenhuollon lähipalveluna

23.05.2022 | 14:00

Teksti : Hanna Hyvärinen

Apteekkariliitto julkisti hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle 125-vuotisjuhlaseminaarissaan Helsingissä maanantaina.

Apteekkariliitto on julkistanut hallitusohjelmatavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle, joka alkaa ensi keväänä pidettävien eduskuntavaalien jälkeen. Tavoitteet julkistettiin liiton 125-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä maanantaina.

Liiton tavoitteiden kärkenä on apteekkitoiminnan kehittäminen ensisijaisesti terveydenhuollollisista lähtökohdista.

Myös valtaosa tämän hetken poliittisista päättäjistä yli puoluerajojen kannattaa apteekkitoiminnan kehittämistä nimenomaan terveydenhuollon lähtökohdista. Apteekkariliiton hiljattain teettämässä päättäjäkyselyssä yli puolet vastaajista oli täysin terveydenhuollon painopisteen kannalla ja yli 70 prosenttia vähintäänkin vahvasti kallellaan terveydenhuollon painotukseen.

Janan toisessa päässä oli apteekkitoiminnan kehittäminen elinkeinotoiminnan lähtökohdista. Sitä ei varauksetta kannattanut yksikään kyselyyn vastaajista.

Lääkkeiden ja neuvonnan saatavuus taattava koko Suomessa

Toisella sijalla liiton hallitusohjelmatavoitteissa on taata lääkkeiden ja lääkeneuvonnan saatavuus koko Suomessa. Myös tässä päättäjät ovat pääosin liiton kanssa samoilla linjoilla.

Liiton kyselyn mukaan 89 prosenttia päättäjistä pitää tärkeänä, että lääkeitä saa kaikkialla Suomessa lähipalveluna. Lääkeneuvonnan saatavuutta piti tärkeänä 82 prosenttia päättäjistä.

Sen sijaan verkkoapteekkitoiminta jakaa mielipiteitä. Liiton mukaan verkkoapteekkitoimintaa tulee kehittää osana lähiapteekkien toimintaa niin, että samalla varmistetaan eri kokoisten apteekkien toimintaedellytykset ja turvataan maankattava lähipalveluverkosto jatkossakin.

Päättäjistä tätä mieltä on kyselyn mukaan noin puolet. Toisaalta jopa viidennes päättäjistä ei ottanut asiaan selvää kantaa.

Apteekit vahvemmin osaksi sotea

Apteekkariliiton mukaan apteekit tulisi kytkeä vahvasti osaksi tulevaa sote-palvelujärjestelmää, ja apteekeissa tulisi voida tarjota matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluita. Myös päättäjät suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Kaksi kolmesta liiton kyselyyn vastanneista päättäjistä oli ehdotuksen kanssa ainakin jokseenkin samaa mieltä.

Yhtä lailla päättäjät kannattavat liiton tavoitetta hyödyntää apteekkeja lääkehoidon kokonaisuuden hallinnassa. Keinoja tähän ovat muun muassa säännölliset lääkehoidon arvioinnit esimerkiksi iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville.

Niin ikään kannatusta saa ajatus omaishoitajien tukemisesta niin, että nämä voivat hyödyntää apteekkien farmaseuttisia palveluita. Omaishoitajat vastaavat usein suhteellisen vaativan potilaan lääkehoidosta ilman lääkehoidon osaamista. Lähiapteekki voisi tukea heitä lääkehoidon kokonaisuuden hallinnassa ja lääkejakelun toteutuksessa.

Samaan tapaan apteekit voisivat tukea hoivayksiköitä lääkehoitoprosessin turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyöhön voisi sisältyä esimerkiksi lähiapteekin toteuttama lääkehoidon suunnittelu ja lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Myös tämä saa päättäjiltä kannatusta.

Säästöjä biosimilaareista

Apteekkitalouteen kohdistuu parhaillaan merkittäviä säästöpaineita. Apteekkariliiton mukaan lääkekorvauskustannusten kasvua tulisi hillitä ensisijaisesti edistämällä biosimilaarien käyttöä.

Kyselyssä päättäjiltä kysyttiin, millä keinoilla biosimilaarien käyttöä voitaisiin lisätä. Eniten kannatusta sai biologisten lääkkeiden siirtäminen apteekissa tapahtuvan lääkevaihdon piiriin. Toisaalta peräti 44 prosenttia vastaajista ei osannut muodostaa asiaan selvää kantaa.

Apteekkitalouden uudistamiseksi Apteekkariliitto on esittänyt lääketaksa-apteekkiverokokonaisuuden uudistamista siten, että reseptilääkkeiden hinnat laskisivat, lääkekorvausmenojen kasvu taittuisi ja apteekkien väliset tuloerot pienenisivät.

Myös valtaosa päättäjistä kallistuu kyselyn mukaan tälle kannalle. Vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista uudistaisi apteekkitaloutta mieluummin sääntelyn purkamisella ja kilpailun lisäämisellä.

Vahvimman kannatuksen päättäjiltä saa kyselyn mukaan apteekkitoiminnan järjestäminen yrittäjävetoisesti. Peräti 93 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että apteekkitoiminta järjestetään yrittäjävetoisesti, jolloin myös lääkemyynnistä syntyvät veroeurot jäävät Suomeen. Yhtä suuri osa oli sitä mieltä, että apteekkien toiminnan tulee jatkossakin pohjautua riippumattomaan proviisoriomistukseen.

Apteekkariliiton hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan löydät täältä.

Aula Researchin joulu-tammikuussa 2021-2022 toteuttamaan selvitykseen vastasi kaikkiaan 87 poliittista päättäjää, joista osa oli valtakunnan tason poliittisia vaikuttajia ja osa puoluehallitusten ja -valtuustojen jäseniä sekä piirijohtajia. Kyselyn kohderyhminä olivat muun muassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsenet, ryhmäkansliat, puoluetoimistot ja puolueiden sote-työryhmät, puoluehallitukset ja -valtuustot, piirijohtajat sekä erityisavustajat.