Tutkitun tiedon pohjalta – Hanna Tolosen väitöstutkimuksella on ollut merkittävä rooli, kun apteekit valmistautuvat biologisten lääkkeiden vaihtoon

Apteekit hoitavat vaihdon turvallisesti

Tavanomaiseen lääkevaihtoon verrattuna biologisten lääkkeiden vaihto on konstikkaampaa, sillä niitä ei oteta suun kautta, vaan ne pistetään ihon alle erilaisilla annostelukynillä tai -ruiskuilla. Jos laitetta käyttää virheellisesti, lääkkeen annostelu voi epäonnistua.

Tolosen viime keväänä valmistuneen väitöstyön keskiössä oli se, miten apteekit saavat hoidettua vaihdon turvallisesti. Hän on täysin vakuuttunut siitä, että lääke- ja laiteneuvonta tulee sujumaan hyvin.

– Lähtökohta on se, että jokaiselle lääkettä hakevalle potilaalle annetaan pistosopetus jo terveydenhuollossa. Apteekkien tehtävänä on varmistaa, että he osaavat toteuttaa lääkehoidon kotona, vaikka antolaite muuttuisikin hieman, hän sanoo.

Tolonen tunnisti apteekkivaihdon mahdollisiksi riskeiksi lääkityksen keskeytymisen, kahden vastaavan tuotteen samanaikaisen käytön, puutteellisen tai ristiriitaisen neuvonnan ja sen, jos potilas ei pääse ongelmien ilmetessä terveydenhoitoon.

Riskejä voidaan Tolosen mukaan hallita apteekeissa annettavalla lääke- ja laiteneuvonnalla, riittävän pitkällä lääkkeiden vaihtovälillä sekä lisäämällä terveydenhuollon ammattilaisten osaamista biologisista lääkkeistä. 

Tähän kaikkeen on Suomessa sittemmin varauduttu: apteekkien farmaseuttinen henkilökunta on saanut lisäkoulutusta ja biologisten lääkkeiden vaihtoväli on tehty pidemmäksi kuin tavanomaisilla lääkkeillä, jolloin potilaan käyttämä antolaite ei vaihdu liian usein.

Lääkäreiden toimet eivät riittäneet

Tolonen tutki väitöstyössään myös avohoidossa käytettävien biologisten lääkkeiden markkinaosuuksien ja hintojen kehitystä Suomessa. Johtopäätös oli, että aiemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole saaneet aikaan riittävää hintakilpailua biologisten alkuperäislääkkeiden ja biosimilaarien välillä.

Valtio on yrittänyt lisätä biosimilaarien käyttöä ensin kannustamalla ja sitten velvoittamalla lääkärit määräämään edullisimpia valmisteita.

Sairaaloissa edullisempia lääkkeitä on käytetty lähes siitä lähtien, kun ensimmäiset biosimilaarit tulivat markkinoille. Sairaaloissa lääkkeiden määräämistä ohjaa lääkevalikoima, joka määräytyy sairaala-apteekkien tekemien kilpailutusten kautta.

Kun lääke määrätään avopuolella, tilanne on Tolosen mukaan erilainen. Varsinkin alkuvaiheessa biosimilaarien määräämistä hankaloitti se, että lääkärit eivät tunteneet konseptia, eikä heillä ollut taloudellista syytä vaihtaa potilaiden lääkehoitoja edullisempiin.

Tolosen mukaan myöskään potilastietojärjestelmät eivät ole tukeneet edullisimman biologisen lääkkeen määräämistä, vaan lääkäreiden on pitänyt hakea tietoa eri järjestelmistä, mikä on vienyt ison osan vastaanotolla käytettävästä ajasta. 

– Fimea on onneksi tuottanut paljon hyvää ja puolueetonta tietoa biosimilaareista ja potilastietojärjestelmiäkin kehitetään, hän sanoo.

Laatupäällikkö hoitaa

Laatupäällikkö Tolosen työhuone sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella historiaa huokuvassa rakennuksessa. Talo valmistui ensimmäisen maailmansodan aikaan ja on vuosikymmenten saatossa palvellut ainakin kandien kahvilana, sairaalan pesulana ja huhujen mukaan myös sodanaikaisena ammusvarastona.

Hiljaisen työhuoneen rauhaa rikkovat muutamia kertoja päivässä viereisen sairaalan katolle laskeutuvat kovaääniset pelastushelikopterit. Niiden ääniin Tolonen kertoo jo tottuneensa; hän kiinnittää huomiota enää järeämpiin Rajavartiolaitoksen helikoptereihin, joiden meteli huumaa korvia ja ilmavirta tärisyttää ikkunoita.

Tolonen kuuluu HUS Apteekin johtoryhmään. Hän toimii esihenkilönä laadun ja lääkitysturvallisuuden sekä kliinisten lääketutkimusten yksiköissä. Lisäksi hän koordinoi HUS Apteekin tutkimuskeskuksen toimintaa ja ohjaa rationaalisen lääkehoidon ja -huollon tietojohtamisen projektia.

– Minulla on sanonta, että kaikki mikä ei kuulu kenellekään, kuuluu laatupäällikölle eli pöydälleni tulee aika paljon asioita. En hoida kaikkea itse, mutta olen ollut talossa niin pitkään, että tiedän, kenelle mikäkin asia kuuluu.

Farmasistien osaaminen yllättää

Tolonen päätyi sairaala-apteekkiin nuorena proviisorina vuonna 2005. Lyhyeksi tarkoitettu kokeilu on venähtänyt lähes kahdenkymmenen vuoden mittaiseksi työuraksi, kun hänen työnkuvansa on muuttunut koko ajan kiinnostavammaksi ja hän on saanut enemmän vastuuta.

Sama kehityskulku on toteutunut laajemmassa mittakaavassa koko farmasian ammattikunnalle. Aiemmin sairaala-apteekit hankkivat, toimittivat ja valmistivat lääkkeitä, mutta sittemmin työnkuva on laajentunut hoitoyksiköihin. Kliinisen farmasian osaamista hyödynnetään yhä enemmän esimerkiksi lääkitysten ajantasaistamiseen ja arviointeihin, joita tehdään osana moniammatillisia terveydenhuollon tiimejä.

Farmasian ammattilaisten potentiaali ei silti ole selvä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.

– Moni yllättyy edelleen kuullessaan, mitä kaikkea farmasistit pystyvät tekemään. Lääkehoidot ovat usein niin monimutkaisia, että niihin on hyvä saada myös farmasian ammattilaisen näkökulma. Tarkoituksena on varmistaa, että potilailla on oikeasti turvallinen, tehokas ja tarkoituksenmukainen lääkehoito, Tolonen sanoo.

Suomen suurin sairaala-apteekki

HUS Apteekki työllistää Suomen suurimpana sairaala-apteekkina noin 530 ihmistä. Se tuottaa lääkehuollon, kliinisen farmasian ja lääkeinformaation palveluja. Yksi päätehtävistä on toimittaa julkisessa terveydenhuollossa olevien potilaiden tarvitsemat lääkkeet Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.

Sairaala-apteekki vastaa lääkevalikoimista, kilpailuttaa lääkkeitä ja valmistaa niitä itse silloin, kun kaupallista lääkevalmistetta ei ole saatavilla esimerkiksi lapsipotilaiden käyttöön. Apteekki esimerkiksi saattaa vuosittain käyttökuntoon suonensisäisenä tiputuksena annettavia syöpälääkkeitä yli 80 000 annosta.

HUS Apteekkia pidetään osastofarmasian edelläkävijänä. Viime vuosina se on palkannut toistasataa farmaseuttia, joista suuri osa työskentelee terveysasemilla, poliklinikoilla ja niillä sairaaloiden osastoilla, joissa toteutetaan vaativaa lääkehoitoa. 

Lääkitysturvallisuus paremmaksi

Farmasian ammattilaiset parantavat lääkitysturvallisuutta esimerkiksi lääkemääräysten kaksoistarkistuksilla.

– Kun Apotti otettiin käyttöön, osastofarmaseutit alkoivat tehdä lääkemääräyksiin kliinisiä kaksoistarkistuksia. Tämä toimii niin, että lääkäreiden tekemät lääkemääräykset tulevat tietyillä kriteereillä tarkistettavaksi farmaseuteille, Tolonen kertoo.

Apteekissa työskentelee myös klinikkaproviisoreja, jotka tarkastelevat lääkehoitoprosesseja laajasti tulosyksiköiden tasolla ja pyrkivät tunnistamaan riskejä.

Lääkitysturvallisuustiimi puolestaan tukee lääkehoidon turvallisuutta hyvinvointialueilla.

– Tulevaisuudessa lääkitysturvallisuustiimien lääkitysturvallisuuskoordinaattorit ja alueelliset lääkitysturvallisuusvastaavat ovat potentiaalisia avoapteekkien yhteistyökumppaneita, Tolonen vinkkaa.

Lääkitysturvallisuuden parantamiseksi tehdään jatkuvasti muutakin kehitystyötä. Tällä hetkellä HUS Apteekissa lisätään automaatiota ja kehitetään katkeamatonta lääkehoitoprosessia, jotta tieto potilaiden lääkityksistä kulkisi oikeana ja ajantasaisena koko lääkehoidon ajan ilman turhaa tietojen manuaalista siirtämistä.

Väitösaihe syntyi lääkäreiden kysymyksistä

Meilahden sairaala-alue on valtava kokonaisuus, jossa työskentelee päivittäin noin 14 000 ihmistä. Rakennusten alla on sokkeloinen maanalaisten käytävien verkosto, jonka kautta HUS Apteekista pääsee kaikkialle sairaala-alueella.

Tunnelireitit tulivat Toloselle tutuiksi viime vuosikymmenen puolivälissä. Työskennellessään sairaalaproviisorina solunsalpaajien parissa hän joutui kulkemaan sairaala-apteekin ja syöpätautien klinikan välillä useita kertoja päivässä. 

Noihin aikoihin hän päätti myös väitöskirjansa aiheen. Kasvutekijäbiosimilaarit olivat juuri tulleet markkinoille ja lääkärit alkoivat kysellä häneltä paljon niiden ominaisuuksista. 

– Huomasin, että tietoa tarvitaan lisää. Tutkimusaihe tarkentui, kun Fimea päätti tehdä tutkimuksen biologisten lääkkeiden apteekkivaihdosta.

Väitöstutkimus on HUS Apteekissa työskentelevien keskuudessa varsin tavallista. Parin viime vuoden aikana väitöskirjan on saanut valmiiksi Tolosen lisäksi neljä hänen proviisorikollegaansa.

 – Meillä tehdään laajasti tieteellistä tutkimusta. Aiheet kumpuavat usein arjen työstä. On hienoa nähdä, miten käytäntö ja tutkimus yhdistyvät sairaalaympäristössä.

Tulossa kiinnostavia lääkehoitoja

Sairaala-apteekki on Hanna Toloselle mieleinen työympäristö myös siksi, että yliopistosairaalassa ollaan etulinjassa ottamassa käyttöön lääketieteen uusimpia keksintöjä. Lääketieteen kehitys kiinnostaa häntä henkilökohtaisesti erittäin paljon.

– Markkinoille on tullut viime vuosina kehittyneiden terapioiden lääkehoitoja. Vaikka ne ovat hirveän kalliita, niillä pystytään mullistamaan potilaan koko elämä kenties jopa yhdellä hoitokerralla, hän sanoo.

Kehittyneet terapiat ovat kaikkein uusimpia tulokkaita biologisten lääkkeiden ryhmässä. Niihin kuuluvat geeni- ja soluterapiatuotteet sekä kudosmuokkaustuotteet. Yksi tapa toteuttaa hoito on räätälöidä potilaalle lääke ottamalla häneltä verisoluja, joihin tehdään geeninsiirto, ja jotka palautetaan tämän jälkeen takaisin elimistöön.

Kehittyneitä terapioita on jo käytetty tietyissä syöpähoidoissa, mutta käyttöä ollaan Tolosen mukaan laajentamassa moniin muihinkin sairauksiin.

Fimean mukaan biologisilla lääkkeillä tulee olemaan merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidoissa ja niitä myös kehitetään jatkuvasti lisää. Kehitteillä olevista lääkkeistä jo lähes puolet on biologisia. Potilaskohtaisesti yksilöidyillä lääkehoidoilla pystytään tulevaisuudessa hoitamaan sairauksia, joita on aiemmin pidetty toivottomina.

Uusien hoitojen kehittäminen näkyy vähitellen myös avoapteekeissa. Hanna Tolonen työskenteli sellaisessa viimeksi vuosituhannen alussa. Tosin tämän vuoden alussa hän on palannut keikkatyöläiseksi tekemään ajoittain työvuoroja. 

– Olen utelias näkemään, miten biologisten lääkkeiden apteekkivaihto toimii käytännössä. Se riittää, muuten olen oikein tyytyväinen työhöni sairaala-apteekissa.

Hiomaton timantti!

”Hannalla on valtavan laaja katsontakanta sairaala-apteekin ja koko julkisen terveydenhuollon toimintaan. Hän on vastannut muun muassa lääke- ja solusalpaajavalmistuksesta, radiofarmasiasta ja osastofarmasiasta sekä toiminut laatutyön ja tietojohtamisen parissa. Osaamiseen on tullut uutta syvyyttä väitöskirjan myötä. Parhaillaan hän suorittaa terveydenhuollon johtamisen koulutusta Aalto EE:ssä. Hannalla on niin tieteellistä kuin käytännön tason osaamista. Hänellä on ideoita ja rohkeutta tarttua toimeen, mutta hän pystyy myös viemään asioita pitkäjänteisesti loppuun, mikä on harvinainen yhdistelmä. Hanna hioutuu vielä timantiksi!”

Kerstin Carlsson
sairaala-apteekkari, HUS Apteekki

”Tutustuimme Hannan kanssa 2001 Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa, vastustajina tietysti! Pelkäsin Hannaa aluksi, koska hän vaikutti niin tiukalta poliitikolta, ja otimme usein yhteen väittelyissä. Jossain kohtaa kuitenkin taisimme tunnistaa toisissamme samaa paloa opiskelijoiden puolesta ja meistä tuli hyvät ystävät ja taistelutoverit (samalla puolella!). Hanna oli jo silloin aikaansaava ja peloton tyyppi, joka ei arkaillut laittaa edes yliopiston rehtoria koville, jos tarve vaati.” 

Elisa Jokelin
lääkäri, yrittäjä

”Työelämässä Hannan ehdottomasti hienoin piirre on kaikkia arvostava johtaminen. Hän kunnioittaa ja kohtelee yhdenvertaisesti jokaista tiimin ja työyhteisön jäsentä. Työssään hän on kuitenkin hyvin tavoitteellinen ja valmis käärimään hihat, jotta sovittu yhteinen tavoite saavutetaan ja asiat etenevät. Kehittäminen koko tiimin osaaminen huomioiden on hänen ehdoton vahvuutensa! Vapaa-ajalla Hanna on ihana ystävä, jonka kanssa on parasta parantaa maailmaa pilke silmäkulmassa!”

Sirpa Nieminen
Vantaan Kivistön apteekin apteekkari