Tutkimus: Terveydenhuollon henkilöstövajeella yhteys vältettävien lääkkeiden käyttöön

Tutkimuksen mukaan lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla puolestaan kasvattaa henkilöstön määrää, mutta ei tuo hoitoon jatkuvuutta.

Väitöskirjatutkija Jasmin Paulamäen mukaan tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo, että tämänkaltaiset tapaukset tulevat usein ilmi apteekeissa tehtävän LOTTA-seurannan kautta. LOTTA on apteekissa täytettävä lääkehoidon onnistumisen tarkastuslista, jossa käydään läpi muun muassa lääkitystä, hoitokontakteja sekä oireita, jotka voivat viitata lääkityksen ongelmiin.

– Tutkimuksenkin mukaan tapausten runsas määrä yhdistyy aleisiin, joissa on pulaa terveydenhuollon henkilöstöstä. Tällaisilla alueilla voitaisiin ehkä nykyistä järjestelmällisemmin hyödyntää LOTTA-listaa riskissä olevien potilaiden löytämiseksi, Sandler sanoo.

Sandlerin mukaan apteekeilla on hyvät edellytykset huomata lääkityksen ongelmia, sillä siellä nähdään potilaan koko lääkitys, siellä asioidaan säännöllisesti ja se on luonteva paikka keskustella lääkehoidosta.

Ihanteellinen iäkkäiden lääkehoidon polku olisi esimerkiksi sellainen, jossa hyvinvointialueilla sovittaisiin, että apteekit tarjoavat LOTTA-listan täyttämistä iäkkäille ja monilääkityille asiakkaille vaikkapa vuosittain. Jos näissä tarkistuksissa sitten nousee esiin lääkehoidon riskejä, potilaat ohjattaisiin lääkärin vastaanotolle.

– Lääkkeisin liittyvät riskit, kuten ummetus, sekavuus ja unettomuus, ovat joka tapauksissa sellaisia, joiden vuoksi enemmin tai myöhemmin päädytään lääkäriin. Usein nämä realisoituvat päivystyskäynteinä. Jos ongelmat löydettäisiin ajoissa, niitä – ja ylimääräisiä päivystyskäyntejä – voitaisiin ehkäistä.

Kuten terveydenhuollossa, myös apteekeissa kärsitään paikoin henkilöstöpulasta, mutta Sandlerin mukaan apteekin resurssia voitaisiin kohdentaa nimenomaan lääkitysongelmien löytämiseen.

– Hyvinvointialueilla kannattaakin käydä keskustelua, voitaisiinko tässä tehdä apteekin ja muun terveydenhuollon yhteistyötä.