Ministeri Grahn-Laasonen: Apteekit pitää kytkeä tiiviimmin osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja

Ristiriitaiset tavoitteet 

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelma sisältää useita suuria apteekkialan uudistuksia. Apteekkariliitto pitää tarpeellisena esimerkiksi apteekkitalouden kokonaisuudistusta, jolla korjataan apteekkitalouden vääristymiä.

Apteekkien näkökulmasta osa hallitusohjelman tavoitteista on kuitenkin ristiriidassa keskenään. Samalla kun apteekkien roolia terveydenhuollossa halutaan lisätä, heikennetään niiden taloudellisia toimintaedellytyksiä esimerkiksi vapauttamalla osa itsehoitolääkkeistä päivittäistavarakauppaan.

Grahn-Laasonen korostaa, että tavoitteena on hallittu muutos.

– Hallitus haluaa uudistaa apteekkialaa vastuullisesti ja turvata apteekkien toimintaedellytykset. Apteekkien alueellisesta kattavuudesta halutaan pitää kiinni, kuten myös apteekkitoiminnan laadusta ja luotettavuudesta.

Suomessa apteekit ovat terveydenhuollon ja lääkehoidon ammattilaisten eli proviisorien omistuksessa, ja apteekkarit ovat toiminimiyrittäjiä. Hallitus aikoo laajentaa apteekkien omistajapohjaa.

– Hallitusohjelman mukaan apteekit säilyvät proviisoriomistuksessa, mutta Suomessa mahdollistetaan osakeyhtiömuotoinen apteekkitoiminta sekä apteekkien välinen yhteistyö ja ketjuuntuminen, ministeri sanoo.

Apteekeille lupa ketjuuntua

Suomessa toimii tällä hetkellä vain yksi varsinainen apteekkiketju, Yliopiston Apteekki. Muut markkinoilla olevat ”ketjut” ovat yksityisten apteekkarien muodostamia ryhmittymiä, jotka tekevät lähinnä koulutus- ja markkinointiyhteistyötä.

Ministerin mukaan YA:n ylivoimainen asema näkyy erityisesti verkkoapteekkitoiminnassa: iso ketju on ylivoimaisesti suurin toimija yli 200 pienen yksityisen verkkoapteekin joukossa.

– Verkkokauppa on selkein esimerkki siitä, että miten paljon YA hyötyy ainoana ketjuapteekkina volyymista. Ketjuuntumisen myötä alalle tuodaan kilpailun elementtejä.

Hyväksytäänkö Suomeen myös globaalien lääketukkujen omistamia apteekkiketjuja vai säilyvätkö apteekit kotimaisessa omistuksessa?

– Lähtökohtana hallitusohjelmassa on, että proviisoriomistus säilyy, ministeri vastaa.

Tukea syrjäseudun apteekeille

Kilpailun lisäämiseksi hallitusohjelmassa mahdollistetaan myös ainoastaan verkossa toimivat apteekit. Grahn-Laasosen mukaan tiivis kytkös henkilöyhtiönä toimivaan kivijalka-apteekkiin ja sen aukioloaikoihin on hidastanut verkkoapteekkien kehittämistä.

– Verkkoapteekkien kehittäminen yhteisesti apteekkien välillä ei ole ollut aiemmin mahdollista eikä lääkeneuvonnan yhteinen järjestäminen ole onnistunut puhelimitse, hän sanoo.

Hän toivoo verkkoapteekkipuolelle vahvoja toimijoita, kuten Ruotsissa, jossa verkkoapteekkien osuus apteekkien myynnistä on toistakymmentä prosenttia.

Ruotsissa nettiostamisen suosion kääntöpuolena on se, että suuret verkkoapteekit nakertavat syrjäseutujen apteekkien kannattavuutta. Miten estetään, että sama ei käy Suomessa, koska moni pieni syrjäseudun apteekki on jo nyt taloudellisissa vaikeuksissa?

Pienten apteekkien ongelmia pyritään Grahn-Laasosen mukaan korjaamaan apteekkitalouden kokonaisuudistuksella. Huonosti kannattavia apteekkeja olisi mahdollista tukea taloudellisesti.

– Yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona on negatiivinen apteekkivero, jolla tuettaisiin pieniä syrjäseuduilla olevia apteekkeja. Silloin nekin voisivat olla kannattavia, hän sanoo.

Hallitusohjelmakirjaukset eteenpäin tänä vuonna

Apteekkialan kokee heikennyksenä erityisesti sen, että hallitus aikoo vapauttaa joidenkin yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakauppaan.

Grahn-Laasonen vakuuttaa, että itsehoitolääkkeiden vapauttaminen tehdään vastuullisesti, asteittain, muiden maiden kokemuksista oppien sekä Fimean asiantuntijoita kuullen.

Muutoksen yksityiskohdista hän ei pysty kertomaan vielä mitään, sillä valmistelu on alkuvaiheessa. Fimean asiantuntijat ehdottavat aikanaan, mitä lääkkeitä tai lääkeaineryhmiä kaupoissa voitaisiin myydä. Tiedossa ei ole myöskään muutoksen tarkka voimaantuloaika.

– Kaikki hallitusohjelmakirjaukset on tarkoitus saada eteenpäin tämän vuoden aikana, että ne saadaan voimaan tämän hallituskauden aikana, ministeri sanoo.

Itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppaan

Itsehoitolääkkeiden vapauttamisen tavoitteena on lääkkeiden hintojen aleneminen kilpailumekanismin kautta. Grahn-Laasosen mukaan apteekeilla on ollut mahdollisuus kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla, mutta se ei ole juurikaan vaikuttanut hintoihin.

– Ei tarvitse mennä kauemmas kuin laivalla Ruotsiin nähdäkseen, että itsehoitolääkkeiden hinnat ovat merkittävästi edullisempia kuin Suomessa, hän sanoo.

Apteekkariliiton mukaan Ruotsin hintoja on vaikea verrata Suomeen, koska siellä apteekkiketjut ja valtaosa apteekeista ovat lääketukkujen omistuksessa eli ketjut saavat voittonsa jo tukkuportaassa.

– Varmasti tässä tarvittaisiin laadukasta vertailutietoa Pohjoismaista. Itseäni kiinnostaa se, mikä on asiakkaalle jäävä hinta ja mitkä ovat lääkehoitojen kustannukset yhteiskunnalle, Grahn-Laasonen vastaa.

Hän toivoo pohjoismaista ja eurooppalaista vertailua siitä, miten apteekkijärjestelmä on eri maissa toteutettu.

– Onko meillä keinoja lisätä kustannustehokkuutta ja päästä tilanteeseen, jossa meillä paitsi huolehditaan lääkkeiden saatavuudesta, myös saadaan lääkkeiden hintoja alas.

Nikotiinista tuli Suomen myydyin lääkeaine

Suomessa nikotiini on tällä hetkellä ainoa lääkeaine, jota saa myydä apteekkien ulkopuolella.

Nikotiinikorvaustuotteet otettiin ruokakauppojen, huoltoasemien ja kioskien valikoimiin vuonna 2006. Myöhemmin sallittiin myös myynti ravintoloissa.

Kelan tutkijoiden mukaan nikotiinituotteiden myynti on moninkertaistunut, ja nykyään nikotiini on Suomen myydyin lääkeaine. Vaikka myynnin kasvu on ollut hurjaa, silti ei voida osoittaa, että nikotiinituotteiden kulutus olisi vähentänyt tupakointia.

Miten varmistetaan, että muiden itsehoitolääkkeiden turha käyttö ei lisäänny, kun niitä aletaan myydä päivittäistavarakaupassa?

– Riskejä ja lääkitysturvallisuutta tullaan arvioimaan asiantuntijoiden äänellä vahvasti läpi tämän hallituskauden. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Fimean rooli on tässä merkittävä, Grahn-Laasonen sanoo.

Hän huomauttaa, että itsehoitolääkkeitä myydään nytkin ruokakaupoissa apteekkien lääkekaappien kautta. Lääkekaapit ovat harvaan asutuilla seuduilla apteekkien ylläpitämiä palvelupisteitä.

– Lääkekaappeja on mittava määrä, noin 150 lääkekaappia toimii päivittäistavarakaupan yhteydessä. En ole kuullut kenenkään kyseenalaistavan niiden turvallisuutta.

Vaarallisesti velkaantunut hyvinvointiyhteiskunta

Apteekkikentällä huolta herättää myös hallitusohjelmaan kirjattu 30 miljoonan euron vuosittainen säästö valtion lääkemenoista. Apteekkitalouteen tehtiin jo viime vuodenvaiheessa isoja säästöjä, jotka ovat aiheuttaneet apteekeille merkittäviä hankaluuksia. Uusia säästöjä on tarkoitus hakea edistämällä lääkkeiden hintakilpailua ja leikkaamalla apteekkitaloudesta.

Apteekkariliiton mukaan apteekkeihin välittömästi kohdistuvat leikkaukset vaarantaisivat koko Suomen kattavan lähipalveluverkoston.

– Hallitusohjelma on vahvasti sitoutunut maankattavan apteekkiverkon säilymiseen. Edellisellä hallituskaudella tehdyt lääkesäästöt iskivät nimenomaan pieniin apteekkeihin ja sitä valintaa on ollut vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tämä hallitus ei tule kohdistamaan säästöjä ensisijaisesti pieniin apteekkeihin, vaan oikeudenmukaisesti ja tasapainoisesti, Grahn-Laasonen sanoo.

Säästökohteita on hänen mukaansa pakko löytää, koska Suomen julkinen talous on isoissa vaikeuksissa.

– Meillä on vaarallisesti velkaantunut hyvinvointiyhteiskunta. Säästöjä joudutaan etsimään, ja pyrimme löytämään niille parhaan toteutukseen niin, ettei se haavoita apteekkijärjestelmän alueellista kattavuutta tai turvallisuutta.

Apteekkien taloudellinen tilanne on muuttunut parin viime vuoden aikana huonompaan suuntaan. Grahn-Laasonen vakuuttaa, että sekä ministeriö että Fimea seuraavat herkeämättä apteekkikentän kehitystä ja kummassakin ollaan hyvin tietoisia apteekkien taloustilanteesta.

– Tämä vain alleviivaa apteekkitalouden kokonaisuudistuksen merkitystä. Uudistuksessa on keskeistä ymmärtää apteekkitaloutta kokonaisuutena. Viime vuosina tehtyjen uudistusten ongelma on ollut, että on liikutettu yhtä osaa, mikä on saattanut johtaa odottamattomiin vaikutuksiin toisaalla.

Suomi on varautunut lääkepulaan

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime aikoina selvästi. Kun lääkkeet loppuvat tukusta, apteekit tekevät paljon ylimääräistä työtä löytääkseen asiakkaalle korvaavan valmisteen. Apteekit ovat onnistuneet ministerin mukaan tässäkin.

– Lääkkeiden käyttäjien arjessa häiriöt eivät pääsääntöisesti ole näkyneet, koska apteekit ovat tehneet hyvää työtä, Grahn-Laasonen sanoo.

Ministeriö ja Fimea seuraavat tarkkaan saatavuusongelmia, jotka eivät koske vain Suomea, vaan ongelmat lääkkeiden toimitusketjuissa ovat globaaleja. Suurin osa maailman lääkkeistä valmistetaan Aasiassa. Koko maailma on riippuvainen Kiinan lääkeraaka-ainetuotannosta ja Intian valmistamista edullisista rinnakkaislääkkeistä.

– Korona ja turvallisuusympäristön muutos ovat avanneet silmiä sille, että emme voi olla liian riippuvaisia Kiinasta ja Intiasta, Grahn-Laasonen sanoo.

Ongelmaan on tartuttu niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Euroopassa pyritään vahvistamaan strategista autonomiaa lääkevalmistuksessa. Tavoitteena on purkaa lääketuotannosta epäterveitä, ministerin mukaan jopa vaarallisia riippuvuuksia, ja palauttaa lääketuotantoa Eurooppaan.

Suomi on varautunut lääkepulaan eri keinoilla, kuten uudistamalla velvoitevarastointilainsäädäntöä. Tulossa on myös lääketietovaranto, jonka kautta saadaan ajantasaista tietoa lääkkeiden saatavuudesta koko lääkeketjuun, mahdollisesti lääkäreille asti.

Farmasian aloituspaikkoja lisää

Apteekkariliiton elokuussa tekemän selvityksen mukaan farmaseuttisesta työvoimasta on pulaa lähes 70 prosentissa apteekeista. Huoli on huomattu ministeriössä.

– Farmasian aloituspaikkoja on tarpeen lisätä. Siitä käydään parhaillaan keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Valitettavasti ikäluokat pienenevät ja työvoimapulaa on kaikkialla sote-sektorilla, Grahn-Laasonen sanoo.

Yksi suuri syy apteekkien työvoimapulaan on se, että hoitajapulasta kärsivät hyvinvointialueet ovat alkaneet rekrytoida farmaseutteja yhä enemmän sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.

– Julkisen terveydenhuollon puolella osaajapulaa on voitu helpottaa työnjakoa muuttamalla. Varmasti apteekkialalla voidaan käydä samaa keskustelua, ministeri ehdottaa.

Apteekkariliiton mukaan työvoimatilannetta helpottaisi myös työnteon sujuvoittaminen. Jos asiakkaan tarvitsema silmätippapullo on loppunut apteekista, yliopistokoulutetut farmaseutit eivät saa toimittaa asiakkaalle samaa valmistetta kerta-annospipetteinä kysymättä lääkäriltä lupaa. Järjestely turhauttaa ja vie kaikkien aikaa.

Asiaan on tulossa muutos tällä hallituskaudella, sillä norminpurku ja työn sujuvoittaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Näin päästään eroon ylimääräisestä byrokratiasta ja samalla farmasian ammattilaiset pääsevät hyödyntämään osaamistaan paremmin.

Pienissä ja suurissa hallituksen tekemissä uudistuksissa punaisena lankana on ihmisten arjen helpottaminen.

– Uudistuksissa mennään ihminen edellä. Apteekkijärjestelmä ja koko sote-järjestelmä on tehty ihmisiä varten, hän sanoo.

Velkaantuminen tulee pysäyttää

Sanni Grahn-Laasosen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on perua lapsuudenperheestä.

– Isäni oli toimittajana paikallislehdessä, joten meillä seurattiin uutisia ja luettiin sanomalehtiä. Meillä oli aina vähintään kaksi televisiota päällä, katsoimme ajankohtaisohjelmia ja uutislähetyksiä.

Innostus politiikkaan syttyi lukiolaisena, kun hän halusi vaikuttaa koulutuspolitiikkaan. Hän toimi Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa ja varapuheenjohtajana.

Lukion jälkeen hän pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä. Parikymppisenä opiskelijana hän työskenteli Iltalehdessä toimittajana, Tukholman-kirjeenvaihtajana ja uutispäällikkönä sekä myöhemmin ulkoministeri Alexander Stubbin lehdistöavustajana.

Perheensä ensimmäinen ammattipoliitikko Grahn-Laasosesta tuli vuonna 2011, kun hänet valittiin eduskuntaan vain 28-vuotiaana. Ahkerana ja asioihin perehtyvänä poliitikkona hän on saanut paljon vastuuta. Hän on työskennellyt ympäristöministerinä, opetusministerinä sekä opetus- ja kulttuuriministerinä.

Sosiaaliturvaministerinä hän kantaa vahvaa vastuuta valtiontalouden tasapainottamisesta ja joutuu viemään läpi päätöksiä, jotka koskettavat suoraan ihmisten arkea. Kipeät leikkaukset ovat hänen mukaansa kuitenkin välttämättömiä.

– Läpi aktiivipoliitikon urani Suomen talous on velkaantunut ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista kasvussa. Julkisen talouden saaminen tasapainoon on välttämätöntä. Valtion velkaantuminen tulee pysäyttää, että pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion myös tuleville sukupolville.

Työssä häntä ohjaavat perusarvot, kuten vapaus, vastuu, sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo.

– Olen kaikessa toiminnassani painottanut osaamisen ja sivistyksen merkitystä. Emme selviä pienenä kansakuntana millään muulla kuin painottamalla korkeaa osaamista.

Grahn-Laasonen tunnetaan politiikan kentällä hyvänä joukkuepelaajana. Siihen liittyy myös uran tähän asti paras saavutus.

– Kukaan ei saavuta politiikassa mitään yksin. Oman urani huippukohta oli, kun yhdessä päätimme Suomen Nato-jäsenyydestä. Toki olisin toivonut, että jäsenyys olisi toteutunut toisenlaisissa olosuhteissa, mutta päätös oli tärkeä Suomen itsenäisyydelle ja turvallisuudelle.

Sanni Grahn-Laasonen

• Syntynyt 1983 Forssassa.
• Valmistui valtiotieteen maisteriksi 2011 Helsingin yliopistosta.
• Ennen poliittista uraa työskenteli toimittajana, uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana Iltalehdessä, sekä ulkoministeri Alexander Stubbin erityisavustajana.
• Valittiin Kokoomuksen kansanedustajaksi kevään 2011 eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiiristä. On nyt neljännen kauden kansanedustaja.
• Työskenteli ympäristöministerinä v. 2014– 2015, opetus- ja kulttuuriministerinä v. 2015– 2017 ja opetusministerinä v. 2017– 2019.
• Aloitti sosiaaliturvaministerinä kesäkuussa 2023. Toimialaan kuuluvat mm. lääkehuolto, lääkkeiden valmistus, tukkutoiminta, apteekit, lääkekorvausjärjestelmä, velvoitevarastointi, lääkkeiden hintalautakunta ja lääkekorvaukset.
• Asuu Forssassa, perheeseen kuuluvat aviomies, 10-vuotias tytär ja 3-vuotias poika. Toimii kaupunginvaltuutettuna Forssassa. Harrastaa kulttuuria, luonnossa liikkumista, lukemista ja kirpputoreja.