Joku tolkku – Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi kaipaa faktoja apteekkikeskusteluun

Toisten virheistä voi oppia

Apteekkien omistuksen vapauttaminen johtaa helposti tilanteeseen, jossa muutama suuri toimija valtaa markkinan. Näin kävi esimerkiksi Norjan apteekkiuudistuksessa.

– Kollegat norjalaisesta sisarjärjestöstä ovat varoittaneet, että älkää vain tehkö samoja virheitä Suomessa, Pirttijärvi sanoo.

Järjestelmän purkamista vaadittiin Norjassa samoilla argumenteilla kuin Suomessa nyt. Kansalle luvattiin enemmän kilpailua ja halvempia lääkkeitä, lisää apteekkeja, pidempiä aukioloaikoja ja parempaa lääkkeiden saatavuutta.

Norja vapautti sekä apteekkien omistajuuden että perustamisen. Apteekkimarkkina jakautui nopeasti kolmelle kansainväliselle apteekkiketjulle, joilla on omat lääketukut ja mahdollisuus pitää rajaton määrä apteekkeja.

Uusia apteekkeja kyllä saatiin, mutta ketjut perustivat niitä toistensa viereen kaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin. Vastaavasti apteekkeja alkoi hävitä pieniltä paikkakunnilta ja syrjäseuduilta.

Pirttijärvi näkee tämän todellisena uhkakuvana Suomessakin.

– Apteekit varmistavat lääkehuoltoa syrjäseudulla ja usein ne ovat ainoita terveydenhuollon palveluja niillä paikkakunnilla, joista terveysasemat on lakkautettu.

Jotain hyvääkin

S-ryhmän kampanjasta koitui silti jotain hyvääkin. Pirttijärvi seurasi ilokseen sosiaalisesta mediasta, miten kampanja yhdisti farmasian ammattilaisia puolustamaan apteekkijärjestelmää lääkitysturvallisuuden näkökulmasta. Moni someaktiivi oikoi vääriä väittämiä ja kertoi seuraajilleen, mitä mahdollisia riskejä apteekkitoiminnan vapauttamiseen liittyy. 

Farmasialiitto on selvittänyt laajemminkin, mitä liittoon kuuluvat farmasian ammattilaiset toivovat apteekkityöltä. Tuoreen kyselyn mukaan he haluavat viedä apteekkitoimintaa yksiselitteisesti terveydenhuoltoa kohti, ei kaupalliseen suuntaan. 

– Meidän jäsenemme eivät halua antaa itsehoitolääkeneuvontaa elintarvikkeiden keskellä. He haluavat käyttää osaamistaan täysimääräisesti ja se onnistuu vain osana asiakkaan lääkehoidon ketjua. 

Farmasialiiton jäsenet eivät pidä myöskään siitä, jos apteekkien tuotevalikoima alkaa muistuttaa liikaa kemiakaliota tai jos heidän on pakko tehdä lisämyyntiä. 

– Apteekkien lääkkeistä saamia katteita on leikattu, joten tulot on saatava jostain muusta. Ikävä kyllä se ohjaa toimintaa kaupalliseen suuntaan. Apteekkien pitäisi saada lisätuloja mieluummin farmaseuttisten palveluiden myynnistä, Pirttijärvi sanoo. 

Moni käyttää turhia lääkkeitä

Farmasialiitossa on tehty paljon vaikuttamistyötä sen eteen, että apteekit saataisiin nykyistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa ja sotekenttää. Liitto pitää tärkeänä, että apteekit säilyvät riippumattomina muista lääkealan toimijoista. Lisäksi lääkkeiden ja lääkeneuvonnan saatavuus on turvattava koko maassa. 

Farmasialiitolle yksi konkreettinen tavoite on rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Lääkehoito on rationaalista eli tarkoituksenmukaista silloin, kun ihminen ottaa tarvitsemiaan lääkkeitä ohjeiden mukaan, oikeaan aikaan ja sopivan annoksen.  

Läheskään aina näin ei ole, vaan varsinkin iäkkäillä ja monilääkityillä on käytössään turhia ja tarpeettomia lääkkeitä, jotka aiheuttavat terveysongelmia. 

Pirttijärven mielestä kaikki hyötyisivät, jos farmasian ammattilaiset osallistuisivat systemaattisesti asiakkaiden turvallisen lääkehoidon varmistamiseen. He voisivat laittaa lääkehoidot kuntoon yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. 

– Farmasian ammattilaisten osaamisella voidaan säästää paljon rahaa. Tarkoituksenmukainen lääkehoito vähentää päivystyskäyntejä ja lyhentää sairaalassaoloaikoja, mikä tuo yhteiskunnalle säästöjä, hän sanoo. 

Tarvittava osaaminen esimerkiksi lääkehoitojen arviointeihin on jo apteekeissa valmiina, mutta palvelulle ei ole löytynyt maksajaa vuosien yrittämisen jälkeenkään. Farmasialiitto on ehdottanut ratkaisuksi palveluseteliä. Pirttijärvi on iloinen siitä, että muutama hyvinvointialue harkitsee parhaillaan palvelusetelin käyttöönottoa.

Apteekissa kaivataan tietoa

Toinen tärkeä keino rationaalisen lääkehoidon toteutukseen olisi antaa farmasian ammattilaisille mahdollisuus seurata asiakkaiden lääkehoitojen onnistumista.  

– Kansallisen lääkelistan kehityksessä pitäisi luoda farmaseuteille ja proviisoreille keino viestiä lääkäreille ja hoitajille. Apteekit kannattaisi ottaa mukaan seuraamaan lääkehoidon onnistumisesta varsinkin silloin, kun kyseessä on asiakkaalle uusi lääkehoito. Ihmiset käyvät apteekeissa hakemassa lääkkeitään kolmen kuukauden välein ja terveydenhuollossa aika paljon harvemmin, Pirttijärvi sanoo. 

Vaatisi kuitenkin lainsäädännön muuttamista, että apteekkifarmaseutit ja -proviisorit pääsisivät esimerkiksi katsomaan potilaan laboratorio- tai mittaustuloksia. 

Ei mikään huippuoppilas

Pirttijärvi on kotoisin Rovaniemeltä. Lapsuudenperhettään hän kuvaile tavalliseksi ja turvalliseksi: isä työskenteli pankkialalla ja äiti oli töissä seurakunnassa, hän on kolmesta lapsesta keskimmäinen. Lemmikkejä tai pitkäaikaisia harrastuksia ei ollut – hän kyllä aloitti useita uusia harrastuksia, mutta kyllästyi nopeasti. 

Pikkukoululaisena hän oli tunnollinen ja ahkera oppilas. Opiskelumotivaatio kuitenkin lopahti yläasteella ja lukiossa. Nuorena oli hauskempaa viettää illat ja viikonloput ystävien seurassa. 

– Koulunkäynti ei kiinnostunut, enkä ollut missään tapauksessa huippuoppilas. Onnistuin silti saamaan ylioppilaskirjoituksissa kohtalaiset paperit, mutta lukion päättötodistus oli niin huono, että jouduin piilottelemaan todistusta pitkään omilta lapsiltani. Pystyin kannustamaan heitä paremmin opiskelemaan, kun en kertonut ihan kaikkea, hän sanoo ja nauraa. 

Hän pääsi opiskelemaan farmasiaa Kuopion yliopistoon, mutta into opiskeluun ei syttynyt vielä silloinkaan. 

– Valmistuin farmaseutiksi viidessä vuodessa, kun siihen yleensä menee kolme vuotta. Minua kiinnostivat enemmän opiskelijaelämä, seurustelu ja työnteko. Olen kääntänyt tämän armollisuudeksi ja sanonut eri tilaisuuksissa farmasian opiskelijoille, ettei opintoja tarvitse suorittaa täydellisesti, vaan myöhemminkin ehtii opiskella lisää ja kehittää itseään.

500 lääkehoidon arviointia

Työuransa ensimmäiset kymmenen vuotta Pirttijärvi viihtyi hyvin apteekkifarmaseuttina Rovaniemellä. Sieltä hän siirtyi farmaseutiksi Rovaniemen terveysaseman lääkekeskukseen, joka oli aivan uudenlainen ja inspiroiva ympäristö. 

– Vasta siellä innostuin farmasiasta oikein tosissani. Opiskelin työn ohessa erityispätevyydet osastofarmasiasta ja lääkehoidon kokonaisarvioinneista, hän kertoo. 

Neljäntoista vuoden ajan hän sai kehittää terveysaseman osastofarmasiaa ja kouluttaa hoitohenkilökuntaa lääkeasioissa. Tärkeä osa työtä olivat lääkehoidon arvioinnit, joita tehtiin esimerkiksi kaikille annosjakeluun siirtyville kotisairaanhoidon asiakkaille. Hän laskee tehneensä noin 500 arviointia, mikä on Suomen mittakaavassa huomattava määrä. 

Pirttijärvi palkittiin vuonna 2019 Vuoden farmaseuttina työstä, jota hän oli tehnyt osastofarmasian, lääkehoidon ja moniammatillisen yhteistyön edistämiseksi.  

Korona tyhjensi kalenterin

Tammikuussa 2020 Pirttijärvi irtisanoutui terveyskeskuksesta, koska halusi kokeilla siipiään lääkitysturvallisuutta kehittävänä yrittäjänä. 

– Lähdin terveyskeskuksesta maaliskuun alussa ja kahden viikon kuluttua alkoi korona. Kalenteri tyhjeni ja huomasin yhtäkkiä olevani lähes työtön! 

Hän palasi takaisin apteekkiin keikkatyöntekijänä. Aluksi piti opetella toimittamaan sähköisiä reseptejä, mutta muuten apteekkifarmaseutin perustyö oli pysynyt pitkälti samana. Kiire oli lisääntynyt, koska kelakorvaus- ja hintaneuvontaa oli tullut paljon lisää.  

– Nykyistä työtäni ajatellen paluu apteekkiin oli hyvä asia, koska ymmärrän, millaista apteekkityö nykyään on.  

Ihmisten tapaaminen on parasta

Farmasialiittoon Pirttijärvi liittyi opiskeluaikoina. Sittemmin hän on ollut mukana aluetoiminnassa ja kuntasektorin neuvottelukunnassa. Farmasialiiton puheenjohtajaksi hänet valittiin vuoden 2021 lopulla. Kaksivuotiskausi on pian loppumassa, vaikka hän tuntee vasta päässeensä kunnolla työhön sisään. 

– Tämä on huikea näköalapaikka farmasian alalle! Tapaan paljon sidosryhmiä ja kuuntelen kentällä jäseniä, että osaamme toimistolla tehdä oikeita linjauksia tai kannanottoja. Ihmisten tapaaminen on parasta tässä työssä, vaikka välillä tuntuu tylsältä istua junissa ja yöpyä hotelleissa. 

Työn vuoksi teki myös ison henkilökohtaisen elämänmuutoksen ja muutti vuosi sitten pääkaupunkiseudulle. 

– Lapseni ovat nuoria aikuisia, joista toinen opiskelee Oulussa ja toinen Skotlannissa. Huomasin että minua ei varsinaisesti enää tarvita Rovaniemellä.  

Moni asia onnistuisi etätyönä

Pirttijärvi toivoo, että apteekkialaa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön apteekkitalousselvityksen pohjalta kokonaisuutena, eikä enää riipien sieltä täältä yksittäisiä säästöjä. 

Hänen mielestään olisi hyvä, jos tulevaisuuden apteekeissa edistettäisiin oikeasti rationaalista lääkehoitoa moniammatillisessa yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Ehkä niissä tarjotaan myös nykyistä enemmän terveyspalveluja, kuten rokotuksia tai verenpaineen mittausta. 

Tulevaisuuden apteekeissa tehdään mahdollisesti etätöitä. Pirttijärven mukaan esimerkiksi verkkopalveluiden lääkeneuvontaa ja lääkehoidon arviointeja voitaisiin hyvin tehdä etänä jo nyt.  

– Ylipäätään etätyönä onnistuisi moni asiantuntijatyö paitsi lääketoimitus. Työntekotapoja kannattaa kehittää. Etätyö voi olla yksi keino houkutella nuoria farmaseutteja jäämään alalle. 

Lisää sisältöä ja parempaa johtamista

Farmaseuttipula on ollut viime vuosina poikkeuksellisen hankala. Suomessa on valtavasti apteekkeja, joihin haluttaisiin palkata farmaseutteja heti. Työntekijöitä ei välttämättä löydy edes keskisuuriin kaupunkeihin tai vuokrafirmojen kautta.  

Tilanne kuormittaa työssä olevia apteekkifarmaseutteja. 

– Koska apteekeissa ei ole farmaseutteja tarpeeksi, jäljelle jääneiden mielestä työ voi alkaa tuntua liukuhihnamaiselta reseptilääkkeiden toimittamiselta, Pirttijärvi sanoo.  

Vaihtelua kaipaavat farmaseutit hakeutuvat lääketeollisuuteen, sairaala- ja osastofarmasian tehtäviin ja yhä useammin myös terveysasemille, jolloin farmaseuttipula apteekeissa pahenee entisestään. 

Farmaseuttipulan korjaamiseksi apteekeissa kannattaisi hänen mielestään panostaa parempaan palkkatasoon, työn sisältöön, johtamiseen ja työvuorojen suunnitteluun. 

Alan opiskelijoita kannattaa Pirttijärven mukaan kohdella erityisen hyvin, koska heistä koulutetaan tulevia työkavereita ja oppilasaika määrittelee, miten houkuttelevana he näkevät alan. Apteekkariliiton selvityksen mukaan noin joka neljäs farmasian opiskelija ei ole kiinnostunut apteekkityöstä. 

– Nuoret työntekijät vaihtavat herkästi työpaikkaa tai jopa alaa, jos työolot eivät miellytä, Pirttijärvi sanoo. 

Työnantajan kannattaa hänen mukaansa kuunnella tarkkaan työntekijöiden kehitysehdotuksia, vaikka kaikkia toiveita ei pystyisikään toteuttamaan. 

– Farmaseutit kaipaavat kaikkein eniten mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Pienissäkin apteekeissa voi yrittää löytää heille esimerkiksi oman kiinnostuksen mukaiset vastuualueet. 

Olennaista työn mielekkyyden kannalta on, jälleen kerran, säilyttää apteekit osana terveydenhuoltoa. 

– Se on tärkeää, että saamme farmasian ammattilaiset ylipäätään pysymään alalla, Pirttijärvi painottaa. 

Maija Pirttijärvi 

• Kotoisin Rovaniemeltä, asuu Vantaalla.  
• Valmistui farmaseutiksi Kuopion yliopistosta 1997. Suorittanut osastofarmasian ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyydet. 
• Työskennellyt farmaseuttina apteekissa ja perusterveydenhuollossa. Tekee yrittäjänä lääkitysturvallisuutta edistävää työtä.  
• Valittiin vuoden farmaseutiksi 2019. 
• Farmasialiiton puheenjohtajana 2022–2023. Aiemmin hoitanut luottamustehtäviä Farmasialiitossa ja ollut Rovaniemen kaupunginvaltuustossa SDP:n edustajana. 
• Perheeseen kuuluvat kaksi aikuista lasta, jotka asuvat omillaan. 
• Vapaa-ajalla ulkoilee ja viettää aikaa ystäviensä kanssa. Nauttii livemusiikista, viimeksi kävi Ismo Alangon konsertissa.