Uutinen

Suomalaiset arvostavat apteekin neuvontaa

04.04.2017 | 10:00

Teksti : INKERI HALONEN

Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että apteekkien neuvonta on puolueetonta ja perustuu tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin.

Apteekin terveydenhuollon ammattilaisten antama puolueeton ja asiantunteva neuvonta ovat tärkeitä suomalaisille, selviää tuoreesta kyselystä.

Kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että apteekkien neuvonta perustuu tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler ei ylläty tuloksesta.

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat apteekin työntekijöihin erittäin paljon. Tämä ei olisi mahdollista, jos apteekin työtä ohjaisivat muut kuin terveydenhuollon tavoitteet ja jos neuvonta ei olisi puolueetonta ja asiantuntevaa, Sandler toteaa.

Rooli terveydenhuollon ensipisteenä on tärkeä

Selvityksen mukaan myös apteekin rooli terveydenhuollon ensipisteenä on tärkeä monelle suomalaiselle. Kolme neljästä suomalaisesta pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, apteekissa he voivat tavata terveydenhuollon ammattilaisen maksutta ja aikaa varaamatta.

Suomalaiset pitävät tärkeänä myös sitä, että apteekissa suositellaan sopivin hoito asiakkaan vaivaan ja ohjataan tarvittaessa lääkäriin.

– Asiakkaan tilanteen kartoittaminen on apteekkityön arkea. Merkittävä osa erilaisista vaivoista hoituu ohjatulla itsehoidolla, mutta päivittäin apteekeista ohjataan asiakkaita kääntymään lääkärin puoleen, Sandler muistuttaa.

Apteekin neuvonta saa suomalaisilta kiitettävän arvosanan. Yhdeksän kymmenestä on tyytyväinen apteekin reseptivapaiden lääkkeiden käyttöä koskevaan neuvontaan.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös etupäässä itsehoitoon käytettävien reseptivapaiden lääkkeiden valikoimaan ja saatavuuteen.

Tulokset ilmenivät osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, jonka tiedot kerättiin internetissä valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa maaliskuun puolivälissä. Tutkimus tehtiin Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta. Tutkimusotos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.