Sen sijaan pakkauksen nimilipussa on poikkeamia teknisissä yksityiskohdissa. Lue lisää »

Lääkärit kirjoittivat viime vuonna lähes 32 miljoonaa reseptiä ja apteekit tekivät yli ... Lue lisää »

Fimea edellyttää lääketukkua korjaamaan tarkastuksessa havaitut puutteet välittömästi. Lue lisää »

Tämä on toinen kerta, kun lääkeväärennökseksi epäilty tuote on päässyt lailliseen lääke... Lue lisää »

Joistakin apteekista on myyty asiakkaalle itsehoitoon tarkoitettuja särkylääkevalmistei... Lue lisää »

Mitä Oriolan jakelukriisi opetti?

Lääkejakelu   13.12.2017 09:03  ERJA ELO

Kerstin Carlssonin (vas.), Päivi Lahden ja Charlotta Sandlerin mielestä vastaisuuden varalle tarvitaan paremmat suunnitelmat riskienhallintaan, varautumiseen ja viestintään.

Oriolan lääkejakeluongelmat yllättivät lääkealan toimijat syyskuun alussa. Viikkoja jatkunut poikkeustilanne olisi aiheuttanut vähemmän vahinkoa, jos Oriola olisi varautunut riskeihin ja tiedottanut muutoksista paremmin.

Oriolan jakelukriisi, yhdeksäs viikko. Pahin kriisi on takana ja useimpiin yksityisiin apteekkeihin saadaan tukusta tavaraa lähes päivittäin. Tilanne ei silti ole normaalitasolla.

– Oriola on parantanut toimitusvarmuutta, mutta apteekit joutuvat tekemään edelleen hätätilauksia jopa normaalirepertuaariin kuuluvista tuotteista, kertoo Apteekkariliton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler marraskuun alussa.

Apteekkien kannalta suurimmat ongelmat ovat varastonhallinnassa ja laskutuksessa. Farmaseuttinen henkilökunta käyttää valtavasti työtunteja laskujen selvittelyyn. Oriolan laskut ja toimituslistat eivät vastaa sitä, mitä apteekkeihin on toimitettu.

Tilanne on sama HUS-Apteekissa, joka on Suomen suurimpana sairaala-apteekkina Oriolan suurin asiakas.

Oriola ei tule saamaan apteekeilta rahojaan niin kauan, kun laskutuksessa on virheitä. Lääketukkurilla on pelkästään HUS-Apteekilta saamatta miljoonia euroja, noin 10 prosenttia koko vuoden Oriolan laskuista.

– Selvittelyä on paljon, toivottavasti laskutus saadaan kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä, kertoo toimialajohtaja, HUS-Apteekin apteekkari Kerstin Carlsson.

Eläinlääkäripuolella tilanne on paljon synkempi kuin apteekeissa. Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita ei saada edelleenkään normaalisti. Toisaalta Oriola toimittaa tuotteita pyytämättäkin.

– Hämmentävintä on, että eläinlääkärit, jotka eivät ole tilanneet vuosiin Oriolasta mitään, ovat nyt saaneet lähetyksiä. Laatikoissa on ollut myös apteekkiin kuuluvia lääkkeitä, kertoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti.

"Kestää varmasti pitkään, ennen kuin Oriolalle annetaan anteeksi."

Päivi Lahti, Eläinlääkäriliitto



Kokonaisuutena siirtyminen uuteen järjestelmään oli Oriolalta erittäin huonosti suunniteltu."

Kerstin Carlsson, HUS-Apteekki

Useita potilaita sairaalahoitoon

Oriolan lääkejakeluongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän.

Oriola kehotti apteekkeja varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen. Alan toimijoille tuli täytenä yllätyksenä jakeluongelmien pitkittyminen viikkoihin.

Apteekeissa on nähty valtavasti ylimääräistä vaivaa, kun lääkkeitä on tilattu hätätoimituksina tai yritetty lainata kollegoilta ja sairaala-apteekeista.

Kriisin aikana suurin pula oli kylmäsäilytettävistä, harvinaisista ja kalliista lääkkeistä, kuten syöpälääkkeistä. Apteekit onnistuivat lääkkeiden metsästämisessä hyvin, mutta vaaratilanteita syntyi silti.

– Useita potilaita joutui turvautumaan sairaalahoitoon, koska apteekit eivät saaneet Oriolasta lääkkeitä, Sandler sanoo.

Eläinten hoidossa oli vastaavanlaisia ongelmia. Vain hyvin pieni osa kunnaneläinlääkäreistä ja eläinlääkäriasemista oli osannut varautua toimituskatkoksiin suurentamalla varastoa, mutta näin pitkää taukoa eivät hekään osanneet odottaa.

Jakeluongelmat aiheuttivat eläinlääkäripuolella täydellisen tulpan, koska eläinten lääkkeet on keskitetty lähes sataprosenttisesti Oriolan jakeluun. Oriolalla on 893 eläinlääkettä eri vahvuuksineen, Tamrolla vain kaksi.

Eläinten lääkintä ja hoitotoimenpiteet vaikeutuivat merkittävästi. Ongelmia oli erityisesti tuotantoeläinten lääkinnässä eli suurilla sika- ja nautatiloilla. Pulaa oli esimerkiksi sikatilojen tarvitsemista hyvin kalliista rokotteista, joita ei normaalisti varastoida.

Pieneläinklinikoilla jouduttiin siirtämään toimenpiteitä, koska välineistöä piti säästellä kiireellisiin päivystysleikkauksiin. Lääkepulan pelättiin johtavan sairastumisiin, eläinten kärsimykseen ja tuotantotappioihin.

– Tekemämme kyselyn mukaan joka kolmas eläinlääkäri oli huolissaan eläinten hyvinvoinnista, Lahti sanoo.

Velvoitevarastointi pelasti HUS-Apteekin

HUS-Apteekki oli samanlaisissa vaikeuksissa kuin yksityiset apteekit. Sairaalan pelastuksena oli velvoitevarastointi, jonka vuoksi sillä oli käytössään useiden kuukausien puskuri lääkkeitä.

Harvinaiset ja vähän käytetyt lääkkeet uhkasivat silti loppua. HUS tiedotti jo kriisin neljäntenä päivänä, että potilasturvallisuus vaarantuu, jos Oriola ei pysty toimittamaan solunsalpaajia ja mikrobilääkkeitä.

Kerstin Carlssonilla ei riitä kovin paljon ymmärrystä Oriolan vaikeuksille, koska yhtiö ei varautunut riskeihin kunnolla.

– Kokonaisuutena siirtyminen uuteen järjestelmään oli Oriolalta erittäin huonosti suunniteltu. Etukäteiskeskustelu asiakkaiden kanssa jäi kokonaan tekemättä.

Oriola ei testannut uuden järjestelmänsä rajapintaa sairaala-apteekkien kanssa lainkaan ja yksityisen puolen apteekkien kanssa tehdyt testaukset olivat puutteellisia.

Useita potilaita joutui sairaalahoitoon, koska apteekki ei saanut Oriolasta lääkettä.
Charlotta Sandler, Apteekkariliitto

Mihin unohtui dialogi, Oriola?

Keskustelijat uskovat, että Oriola olisi voinut hillitä lääketoimitusten kriisiytymistä paremmalla riskienhallinnalla ja varautumisella.

– Etukäteisinformaatio olisi auttanut. Olisi pitänyt käydä dialogia asiakkaiden kanssa ja pilotoida uutta järjestelmää pienellä ryhmällä, sen sijaan, että otetaan koko Suomi kerralla sen piiriin, Carlsson sanoo.

Keskustelijat antavat kovaa kritiikkiä myös Oriolan kriisiviestinnälle, joka oli hyvin puutteellista.

– Viestintä oli perin kehnoa ja ylimielistä. Asiakkaiden huolta ei otettu vakavasti, eikä ongelmia korjattu, Lahti kiteyttää.

Olematon tiedotus vaikeutti myös apteekkien työtä. Jakeluongelmien alettua sadat apteekit jonottivat tuntikausia puhelimessa tilatakseen tuotteita ja saadakseen tietoa kokonaistilanteesta, mutta linjat olivat tukossa.

– Apteekeille isoin ongelma oli jatkuva epävarmuus. Asiakkaalle ei voinut luvata tiettyä päivää, jolloin hän voisi hakea lääkkeensä apteekista. Kun tilanne jatkui koko syyskuun, luottamus jakeluun hävisi kokonaan, Sandler sanoo.

Kriisin pitkittyessä Oriolasta alettiin vihdoin tehdä soittokierroksia apteekkeihin ja eläinlääkäreille. Päivi Lahden mukaan se oli monessa tapauksessa pelkkää resurssien tuhlaamista. Puhelut eivät johtaneet mihinkään, koska soittajateivät voineet ratkaista ongelmia.

Keskustelijoiden mukaan Oriolan olisi pitänyt huolehtia tiedotuksesta huomattavasti paremmin.

– Kriisin A ja O on avoin, rehellinen, ajantasainen tiedotus kaikille osapuolille. Yleisötiedotus oli pitkälti Apteekkariliiton varassa, Sandler sanoo.

Parempi varautuminen seuraavaan kriisiin

Keskustelijoiden mielestä Oriolan tapauksesta pitää ottaa oppia, koska vastaavia kriisejä voi tulla jatkossakin.

Julkisuudessa arvosteltiin jonkin verran apteekkeja niiden omien lääkevarastojen liian nopeasta hupenemisesta. Apteekkariliiton mukaan varastojen kasvattaminen ei olisi ratkaissut tilannetta.

– Lääkkeiden nimikkeitä on niin paljon, että kaikkia ei olisi mitenkään voitu ottaa kaikkiin apteekkeihin, Sandler sanoo.

Apteekkariliitto on ehdottanut, että vastaavia tilanteita varten tehdään lääkealan yhteinen varautumissuunnitelma yhdessä viranomaisten kanssa.

– Kun riskeihin on varauduttu, kriisivaiheessa on helpompi ottaa käyttöön toimintamallit, eikä niin kuin nyt tehtiin, että kriisin keskellä aletaan miettiä varasuunnitelmaa, Sandler sanoo.

Keskustelijat ovat tyytyväisiä viranomaisten toimintaan Oriola-kriisin aikana. Fimean aktiivisuutta kiitellään, sillä se kutsui nopeasti koolle kriisipalavereja – tosin Eläinlääkäriliitto pääsi keskusteluihin vasta, kun osasi itse niihin hakeutua.

Keskustelijat pohtivat, olisiko Fimea voinut viranomaisena määrätä Oriolan palaamaan takaisin vanhaan toiminnanohjausjärjestelmäänsä, kun tilanne karkasi käsistä.

Yksikanavajärjestelmä on turvallinen

Kriisin pitkittyessä Oriola ehti suututtaa niin asiakkaita kuin päämiehiäkin, joista osa siirsi tuotteitaan muiden tukkujen jakeluun. Apteekkipuolella avuksi tulivat Tamro, Magnum Medical ja Medifon, eläinlääkepuolella Prevett.

Moni eläinlääkäri on ottanut opikseen ja vaihtanut tavarantoimittajaa niissä tuotteissa, joissa se on ollut mahdollista.
– Kestää varmasti pitkään, ennen kuin Oriolalle annetaan anteeksi, Päivi Lahti sanoo.

Eläinlääkäriliitto toivoo selvitystä siitä, onko lääkkeiden yksikanavajakelulle järkeviä vaihtoehtoja. Jos monikanavajakelu osoittautuu liian kalliiksi, pitää silti olla mietittynä joustava varasuunnitelma hätätilanteisiin.

Sandlerin mukaan Suomen poikkeuksellinen yksikanavamalli on selvästi edullisin vaihtoehto. Esimerkiksi lyhyiden välimatkojen Tanskassa on Suomeen verrattuna jopa kolminkertaiset lääkejakelukustannukset vain siksi, että samaa lääkettä säilytetään monen lääketukun varastossa.

Carlsson huomauttaa, että yksikanavajärjestelmä on luotettava ja se pitää lääketurvan korkealla tasolla.

– Yksikanavajärjestelmää ei kannata romuttaa, koska väärennösten riski kasvaa monikanavajärjestelmässä. Suomessa ei ole toistaiseksi päässyt lääkeväärennöksiä lailliseen jakelukanavaan

Arkisto


Väärennöksiksi epäiltyjen Velcade-pakkausten sisältö vastaa alkuperäistä
23.01.2018 08:59 INKERI HALONEN

   23.01.2018 08:59 INKERI HALONEN


Apteekit tekivät viime vuonna yli 61 miljoonaa reseptilääketoimitusta
19.01.2018 09:15 ERJA ELO

   19.01.2018 09:15 ERJA ELO


Fimea: Oriolalla puutteita karanteenikäytännöissä
17.01.2018 14:52 ERJA ELO

   17.01.2018 14:52 ERJA ELO


Syöpälääkkeen käyttö keskeytetty väärennösepäilyn vuoksi
17.01.2018 14:15 ERJA ELO

   17.01.2018 14:15 ERJA ELO


Apteekkariliitto: Fimean muistutus itsehoitolääkkeiden myyntirajoituksista otetaan vakavasti
16.01.2018 14:36 ELINA AALTONEN

   16.01.2018 14:36 ELINA AALTONEN


Lihavuuden hoitoon tuli uusi lääke
16.01.2018 08:50 VIRPI EKHOLM

   16.01.2018 08:50 VIRPI EKHOLM


Apteekit kampanjoivat lääkkeettömän Itämeren puolesta
15.01.2018 10:41 INKERI HALONEN

   15.01.2018 10:41 INKERI HALONEN


Useita pilotteja alkamassa - Tamro aloittaa uudenlaisen yhteistyön apteekkien kanssa
11.01.2018 14:00 INKERI HALONEN

     11.01.2018 14:00 INKERI HALONEN


Verenohennuslääke suojaa myös muistia
10.01.2018 11:00 VIRPI EKHOLM

   10.01.2018 11:00 VIRPI EKHOLM


Lääkesäästöt purevat – avohoidon lääkemyynti kääntyi laskuun
09.01.2018 09:02 ERKKI KOSTIAINEN

   09.01.2018 09:02 ERKKI KOSTIAINEN