Närästyslääke ranitidiinissa on havaittu epäpuhtauksia, mutta lääkettä voi käyttää kuit... Lue lisää »

Helsingin kotihoito liittyy testaamaan apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavaa pal... Lue lisää »

Lähihoitaja Tarja Parkatti palkittiin työpaikkaansa koskevasta paljastuksesta, joka käy... Lue lisää »

Verenpaineen hoito on erityisen tärkeää keski-iässä, kun aivoissa ei ole vielä tapahtun... Lue lisää »

Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja... Lue lisää »

Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla

Ympäristö   11.09.2019 13:20  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

INGIMAGE,

Lääkejäämät voivat vahingoittaa vesiekosysteemejä ja maaperää.

Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja Norjassa.

Lääkejäämien määrä luonnossa lisääntyy väistämättä, kun lääkkeiden käyttö lisääntyy. Tavallinen päästölähde on se, että lääkeaineet erittyvät normaalissa käytössä virtsan mukana kunnalliseen viemäriverkostoon.

Nykyiset jätevedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan läheskään kaikkia ympäristölle haitallisia lääkeaineita ja niiden metaboliatuotteita. Lääkejäämät voivat vahingoittaa vesiekosysteemejä ja maaperää.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä lääkkeiden ympäristöluokitus, joka kertoo lääkeaineiden ympäristövaikutuksista. Luokittelua hyödyntävät pääasiassa viranomaiset ja asiantuntijat.

Helsingin yliopiston johtaman SUDDEN-hankkeen tutkijat haluavat vastaavan luokittelun Suomeenkin.

– Luokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta, mistä voisi olla hyötyä myös vedenpuhdistuksen kehittämisessä, kertoo projektikoordinaattori Sanja Karlsson Helsingin yliopistosta.

Ruotsin mallin mukaan

Lääkkeiden ympäristöluokittelu kehitettiin Ruotsissa yli 10 vuotta sitten, ja siellä on kaksi luokittelua julkaisevaa kanavaa. Janusinfo painottaa lääkeaineiden vaaraominaisuuksia ja Fass riskejä.

Molemmissa tieto perustuu pitkälti lääketeollisuuden vapaaehtoisesti julkaisemaan ympäristötietoon.

– Uusilta lääkkeiltä vaaditaan myyntilupavaiheessa ympäristöriskinarviointi, mutta tieto ei ole avoimesti saatavilla, jos lääkeyritys ei ole halunnut julkaista sitä. Ennen vuotta 2006 hyväksytyiltä lääkkeiltä ympäristöriskinarviointi usein puuttuu, kertoo Karlsson.

Luokittelun tuomisessa Suomeen on useita vaihtoehtoja. Yksinkertaisinta olisi ohjata ihmiset käyttämään ruotsalaisia nettisivuja tai tehdä Norjan mallin mukaan sovellettu suomenkielinen versio Fass-tietokannasta.

Kolmas vaihtoehto on luoda Fass-luokittelua laajempi oma kansallinen järjestelmä, johon voitaisiin sisällyttää vesiympäristön riskin lisäksi myös maaperäriskin arviointia. Neljäs vaihtoehto voisi olla yhteispohjoismaisen luokittelun rakentaminen.

– Seuraava askel on arvioida vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Suomessa tulee määritellä, mitä tietoa tarvitaan ja kuka ylläpitää tietokantaa. Luokittelun tulee olla avoimesti saatavilla ja helposti käytettävissä, Karlsson sanoo.

Apteekit mukana ympäristötalkoissa

Itämeri on tutkimusten mukaan yksi maailman saastuneimmista meristä. Apteekkariliiton jäsenapteekit ovat kampanjoineet puhtaamman Itämeren puolesta ja keränneet vakiintuneen käytännön mukaan asiakkaiden lääkejätteitä hävitettäväksi.

– Lääkejätteen kierrätys toimii Suomessa hyvin, mutta Itämeren ympärillä on monta maata, joissa se ei toimi, sanoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Sanna Siissalo.

Siissalon mukaan apteekkien asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

Apteekit voisivat hänen mukaansa osallistua ympäristötalkoisiin vielä tiiviimmin esimerkiksi kertomalla asiakkaille haitalliseksi tiedettyjen lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

– Ruotsissa apteekkien hyllyillä ja verkkokaupoissa on esimerkiksi tulehduskipuun käytettävän diklofenaakin kohdalla maininta, että aine on ympäristölle haitallinen, Siissalo kertoo.

Arkisto


Apteekkarit: Mitä jännää tässä tapahtuu? Huomenna MTV:n Huomenta Suomessa keskustellaan tulevaisuuden lääkekuljetuksista, heti aamulla klo 6.37. Kannattaa herätä katsomaan!
17.09.2019 19:37

17.09.2019 19:37


Apteekkarit: Närästyslääke ranitidiinissa on havaittu samoja epäpuhtauksia, kuin aiemmin sartaani-verenpainelääkkeissä . Lääkettä voi käyttää kuitenkin normaalisti, sillä välitöntä vaaraa ei ole.
16.09.2019 16:05

16.09.2019 16:05


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekkarit: Helsingin kotihoito liittyy testaamaan apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavaa palvelua. Tarkoitus on parantaa kotihoidon lääkitysprosessia ja tunnistaa riskikohtia.
13.09.2019 16:23

13.09.2019 16:23


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 Emmi Puumalainen

13.09.2019 15:40 Emmi Puumalainen


Apteekkarit: Onnea voittajalle! Lähihoitaja Tarja Parkatin toiminta oli viimeinen sysäys, joka nosti hoiva-alan lääkitysongelmat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Apteekkityö oli myös gaalassa hienosti esillä.
12.09.2019 17:37

12.09.2019 17:37


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkarit: Tutkimusnäyttöä on jo runsaasti: kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee muistisairauksia. Verenpainetta pitäisi seurata säännöllisesti ja pitkään.
12.09.2019 11:14

12.09.2019 11:14


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Apteekkarit: Ruotsissa apteekkien hyllyillä ja verkkokaupoissa on esimerkiksi tulehduskipuun käytettävän diklofenaakin kohdalla maininta, että aine on ympäristölle haitallinen.
11.09.2019 13:25

11.09.2019 13:25