Psilosybiinin vaikutusmekanismia aivoissa ei vielä tarkasti tunneta. Teorioiden mukaan se aiheuttaa hermoverkkojen integraation hetkellisen häiriintymisen, jonka ansiosta ihminen voi päästä irti kehää kiertävistä ajatuksistaan. kuva: Ingimage
Uutinen

Voiko psykedeeli parantaa masennuksen?

16.07.2021 | 08:23

Teksti : Virpi Ekholm

Jaa artikkeli:

Kasviperäisestä psilosybiinistä on julkaistu muutamia lupaavia tutkimustuloksia vaikean masennuksen hoidossa, mutta näyttö tehosta on vielä hyvin alustavaa. Psykiatrian professori on huolestunut hoidon mahdollisista haitoista.

Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon? Tämä saattaa olla suurimpia asioita psykiatriassa 40 vuoteen!

Näin raflaavasti on uutisoitu tutkimustuloksista, joiden mukaan kasviperäinen psykedeeli psilosybiini saattaa lievittää vaikean masennuksen oireita.

Psykiatrian professori, ylilääkäri Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta ja HUSista haluaa kuitenkin toppuutella innostusta.

– Psykedeelien tehosta on alustavaa näyttöä, mutta innostus aihepiiriin ylittää kyllä selvästi sen, mikä näyttö tehosta on, hän sanoo.

Psilosybiinistä on julkaistu muutamia lupaavia tuloksia vaikean, hoitoresistentin masennuksen hoidossa. Osa potilaista on toipunut ainakin väliaikaisesti masennusoireista pääosin tai jopa kokonaan.

Tutkitut potilasryhmät ovat kuitenkin olleet pieniä ja valikoituneita, eikä tutkimuksissa ole ollut mukana lumeryhmää. Joukossa on ollut potilaita, jotka suhtautuvat psykedeeleihin hyvin myönteisesti. Osa heistä on jopa käyttänyt niitä aiemmin huumausaineena.

Riskeihin suhtauduttava vakavasti

Synteettiset ja kasviperäiset psykedeelit, kuten LSD ja psilosybiini, keksittiin alun perin lääkkeiksi. Aineiden käyttö kuitenkin kiellettiin 1970-luvulla, kun ne olivat levinneet laajasti päihdekäyttöön.

Esimerkiksi Tanskassa LSD:tä käytettiin vielä 1960-luvulla psykiatrisena hoitomuotona.

– Monet tuntuvat nykyisin unohtavan, että LSD:stä tuli ihan oikeasti haittoja, kun sen käyttö oli suuriannoksista ja toistuvaa. Tanskassa näille potilaille maksettiin jälkikäteen korvauksia, Isometsä kertoo.

Psykedeeleistä ainakin LSD:n toistuva käyttö altistaa psykooseille ja traumakokemuksille. Psilosybiiniin liittyvät riskit ovat todennäköisesti pienempiä, mutta niihinkin tulisi Isometsän mukaan suhtautua vakavasti.

– Tutkimuksista on suljettu tiukasti pois potilaat, joilla saattaa olla alttiutta psykoosioireisiin. Kun tullaan todellisen elämän hoitotilanteisiin, psykoosialttiutta on paljon vaikeampi arvioida.

Tutkimuksissa psykedeelien hyödyt ovat kestäneet kauan, jopa useita kuukausia. Kolikon kääntöpuolena on, että myös niiden haitat saattavat olla pitkäaikaisia.

Viime vuosien tärkeimmät psilosybiinitutkimukset on tehty King’s College London -yliopistossa Britanniassa sekä Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa.

Vaikutusmekanismia ei tunneta

New England Journal of Medicine julkaisi juuri lisää tuloksia brittiryhmän tutkimuksista. 59 potilaan satunnaistetussa ja sokkoutetussa tutkimuksessa psilosybiiniä verrattiin hoitoon tavallisella essitalopraami-masennuslääkkeellä.

Kuuden viikon seurannassa ei nähty merkitsevää eroa tutkittujen oireissa, vaikka psilosybiiniryhmässä oireet lievittyivätkin hieman enemmän.

– Tutkimusjoukko oli niin pieni, että ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Uskon, että tutkimus tuo kuitenkin aimo annoksen realismia tähän keskusteluun, Isometsä sanoo.

Psilosybiinin vaikutusmekanismia aivoissa ei vielä tarkasti tunneta. Teorioiden mukaan se aiheuttaa hermoverkkojen integraation hetkellisen häiriintymisen, jonka ansiosta ihminen voi päästä irti kehää kiertävistä ajatuksistaan.

On myös epäselvää, edellyttääkö vaikutus psykedeelistä kokemusta. Tätä voitaisiin periaatteessa tutkia antamalla lääkettä vertailuryhmälle unen aikana, mutta käytännössä sellaisia tutkimuksia ei ole tehty.

Käynnissä useita tutkimuksia

Psilosybiinistä on parhaillaan käynnissä useita Euroopan ja Yhdysvaltojen lääkevirastojen hyväksymiä tutkimuksia, joihin osallistuu yhteensä joitakin satoja masennuspotilaita. Myös Suomessa suunniteltiin vastaavaa tutkimusta muutama vuosi sitten, mutta siihen ei saatu Fimealta lupaa.

– Jos kolmosfaasin tutkimukset osoittavat, että psilosybiinistä on merkittävää hyötyä, eikä vakavia haittoja ilmene, näitä hoitoja voidaan ehkä ottaa varovasti käyttöön asiantuntijayksiköissä, lähinnä yliopistosairaaloissa, Erkki Isometsä pohtii.

Isometsän mukaan psilosybiinihoidon tulisi olla selvästi nykyisiä hoitoja tehokkaampi, jotta se kannattaisi ottaa käyttöön. Verrattuna tavanomaiseen masennuslääkehoitoon se on huomattavasti hankalampi toteuttaa, sillä annostelu edellyttää terapeutin läsnäoloa useiden tuntien ajan.

N Engl J Med 2021; 384: 1402-1411