Uutinen

Voiko koronarokotuksesta tulla pakollinen terveydenhuollon ammattilaisille?

04.08.2021 | 08:16

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Muiden muassa Italia, Ranska ja Kreikka vaativat terveydenhuollon työntekijöiltä koronarokottautumista töiden loppumisen uhalla. Voisiko vastaava pakko toteutua myös Suomessa?

Muutamat Euroopan maat ovat viime kuukausina määränneet koronarokotukset pakollisiksi terveydenhuollon työntekijöille. Ensimmäisenä näin linjasi Italia jo huhtikuussa, ja heinäkuussa Ranska ja Kreikka seurasivat perässä, kun koronaviruksen deltavariantti alkoi levitä Euroopassa. Myös Yhdysvalloissa terveydenhuollon henkilökunnalta on alettu vaatia rokotesuojaa.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macron ilmoitti heinäkuussa, että terveydenhuollon työntekijöiden, hoivakotien työntekijöiden sekä riskiryhmien kanssa työskentelevien tulee olla rokotettuja syyskuun puoliväliin mennessä. Rokotuksesta kieltäytyvät työntekijät eivät saa työskennellä, eivätkä saa myöskään palkkaa syyskuun 15. päivän jälkeen.

Kreikassa sama aikaraja on asetettu jo elokuun 16. päivään.

Myös Iso-Britannia ajaa terveydenhuollon henkilöstön pakkorokotuksia kovasta vastustuksensa huolimatta. Hallituksen tavoitteena on saada asetus voimaan lokakuussa.

Rokotuspakko on kohdannut vastarintaa myös muissa maissa. Italiassa tapauksia on viety oikeuteen.

Mahdollista, mutta epätodennäköistä

Periaatteessa terveydenhuollon henkilöstön koronarokotuspakko voisi olla mahdollinen myös Suomessa.

Jo nykyisellään laki velvoittaa työnantajat varmistamaan, että hauraiden ihmisryhmien kanssa työskentelevillä on ajantasainen rokotesuoja esimerkiksi influenssaa vastaan. Niin ikään suoja täytyy olla vesirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan, joko rokotuksen tai sairastetun taudin myötä. Vastasyntyneiden kanssa työskenteleviltä edellytetään myös hinkuyskärokotetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että koronan kohdalla päädyttäisiin pakkorokotuksiin.

– Meillä on lähdetty siitä, että koronarokotuksen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Nohynek ei myöskään usko, että epidemiatilanne enää menisi niin pahaksi, että pakkorokotuksista täytyisi keskustella.

Rokotettukin voi tartuttaa

THL:lla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, missä määrin terveydenhuollon ammattilaiset ovat koronarokotteita ottaneet.

Myöskään työnantajilla ei ole oikeutta saada työntekijöiden rokotetietoja, vaan työterveys tarvittaessa ilmoittaa työnantajalle, onko henkilö sopiva tiettyyn tehtävään vai ei. Jos vastaus on ei, henkilölle on osoitettava jokin muu tehtävä. Rokottamattomuus ei siis Suomessa oikeuta irtisanomiseen ja palkanmaksun lopettamiseen.

Nohynek muistuttaa, että jopa täysin rokotetut, eli kaksi rokoteannosta saaneet, voivat huonolla tuurilla tartuttaa koronavirusta eteenpäin. Siinäkin valossa pakkorokotukset tuntuvat varsin järeiltä aseilta.

Nohynekin mukaan muun muassa Ranskan ratkaisu selittyy osin erilaisella kulttuurilla.

– Ranskassa on muitakin rokotepakkoja, muun muassa kouluun pääsyn edellytyksenä. Ranskalaiset kollegat ovat joskus todenneet, että ranskalaiset uskovat rokotteen olevan tarpeellinen vain, jos se on pakollinen. Meillä Suomessa lähestymistapa on erilainen.

Italian, Ranskan, Kreikan ja Britannian koronarokotepakosta uutisoi ensimmäisenä CNN.