Tamron mielestä verkkoakaupan logistiikka sopisi hyvin sen uudeksi toimintakentäksi. Kuva: Erkki Kostiainen
Uutinen

Verkkoapteekkitoiminta ja sen logistiikka kiinnostavat Tamroa

09.12.2020 | 07:47

Teksti : Hanna Hyvärinen

Lääketukut näkevät lääkeasioiden tiekarttatyössä uusia mahdollisuuksia, mutta projektin massiivisuus arveluttaa.

Tukuissa seurataan tarkasti valmisteilla olevaa lääkeasioiden tiekarttaa. Apteekkari-lehti sai sosiaali- ja terveysministeriöstä nähtäväksi Tamron lausunnon tiekartasta, jossa Tamro toivoo, että etenkin lääkejakelun uudistus aloitettaisiin mahdollisimman pian. Lausunnon mukaan merkittävä edistysaskel olisi lääkkeiden verkkokaupan mahdollistaminen omana toimilupanaan, erillään nykyisistä apteekkiluvista. 

Lausunnossa Tamro myös kritisoi sitä, että tällä hetkellä apteekki voi laajentaa toimintaansa tukkutoimintaan, mutta tukku ei voi laajentaa apteekkitoimintaan. 

Haluaisiko Tamro siis ryhtyä verkkoapteekkitoimijaksi? 

– Meillä on kyky logistisiin asioihin. Mutta niin kuin aina säännösmuutosten kohdalla, jos asiat muuttuvat niin, että ne mahdollistavat erilaisia liiketoimintoja, totta kai katsomme niitä mielenkiinnolla, muotoilee Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen

– Kuitenkin jo pelkästään verkkokaupan logistiikka olisi meidän ydinrooliamme, hän lisää. 

Kaasalaisen mukaan yksittäisen kivijalka-apteekin mahdollisuudet panostaa valtakunnalliseen verkkopalveluun ovat rajalliset. 

– Näemme, että keskusteluja uusista ratkaisuista täytyy käydä, ja löytää mahdollisimman tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Muuttuva maailma vaatii muutosta. 

Kokonaisuutta tulisi pilkkoa

Oriolan toimitusjohtaja Robert Andersson sanoo suhtautuvansa tiekarttatyöhön kaksijakoisesti. 

– On hyvä, että asioita katsotaan kokonaisuutena, mutta samalla puhutaan 12 vuoden projektista, johon on kerätty valtavasti asioita. Kyllä siihen liittyy tiettyjä epäilyksiä. Varsinkin, kun katsoo, millainen ”track record” Suomessa on tällaisten massiivisten asioiden hoidosta. 

”Track recordilla” hän viittaa sote-uudistukseen. 

Anderssonin mukaan hyvää on se, että tiekarttatyöhön on osoitettu resursseja. Silti kokonaisuutta tulisi pilkkoa pienemmiksi eteenpäin vietäviksi osakokonaisuuksiksi. 

Lähimpänä tukkutoimintaa tiekarttatyössä ovat apteekkitalouden ja lääkejakelun kehittäminen sekä tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen. Anderssonin mukaan huomiota tulee kuitenkin kiinnittää myös lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen. 

– Rahoitusta mietittäessä tulee pitää huolta siitä, että Suomi on jatkossakin houkutteleva ja kilpailukykyinen markkina kansainvälisille lääkealan toimijoille. Olemme kuitenkin globaalissa kokonaisuudessa erittäin pieni lääkemarkkina, hän sanoo. 

Osin tähän kilpailukykyyn voidaan Anderssonin mukaan vaikuttaa myös lääkehuollon digitalisaation kehityksellä. 

– Ja ainakin teoriassa meillä olisi mahdollisuus luoda myös sellaisia digipalveluja, joita voitaisiin viedä Suomesta muualle.