Lääkehuolto etääntyy kunnista. Reilu neljännes apteekeista kertoo annosjakelun lähtenee... Lue lisää »

Sosiaali- ja terveysministeriön ylimmäksi virkamieheksi vaihtuu demaritaustainen sote-a... Lue lisää »

Mielinauhojen ja kampanjatuotteiden myynti apteekeissa tuotti liki 27000 euroa mielente... Lue lisää »

Syöpälääkettä käyttävät tuhannet naiset, ja häiriö kestää syyskuun loppupuolelle asti. ... Lue lisää »

Keliakialle geneettisesti alttiit lapset sairastuvat sitä todennäköisemmin mitä enemmän... Lue lisää »

Valmiina löylyyn – puheenjohtajan sauna lämpiää arkena ja pyhänä

Apteekkijärjestelmä   18.04.2019 13:50  OLLI-PEKKA TIAINEN MIKKO KÄKELÄ

,

Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva viihtyy Saunaseuran löylyissä, yleensä Haraldissa, joskus myös Kirkossa. Pääsiäisenä sauna lämpiää mökillä.

Kylmää tai kuumaa, Risto Kanervan pokka ei petä. Apteekkariliiton saunapuhdas puheenjohtaja valmistautuu uuteen vaalikauteen kirkkain mielin.

Ihan näin alkuun pieni varoitus: älkää tarjotko Risto Kanervalle fraasia ”katsotaan, kenen persus kestää merivettä”. Hän saattaa ottaa sen tosissaan.

Hyytävä tuuli puhaltaa luiden läpi, ja laiturin kylmä teräspinta jomottaa jalkoja. Rannassa tönöttävä kelopuu pakottaa kysymään, millaisten turkiseläinten perässä esi-isät ovat näihin elämälle vieraisiin oloihin eksyneet.

Risto Kanerva ei ole viimasta moksiskaan. Hän jaksaa hymyillä, vaikka kuvaaja keksii koko ajan uusia kuvakulmia, joissa miestä seisottaa.

Lopulta Kanerva sukeltaa myös avantoon ja harppoo takaisin laiturille. Nautinnollinen ilme leviää kasvoille, kun veri palaa jäseniin ja endorfiini leviää kehoon.

Uuden puheenjohtajan heittäytymiskykyä saatetaan vielä tarvita, kun liberalismin puhuri käy alan sääntelyn kimppuun.

– Höpö, höpö. En ymmärrä puhetta siitä, että nyt on paljon haasteita. Business as usual. Meillä on asioita, jotka täytyy vain hoitaa. En olisi lähtenyt tähän hommaan, jos en uskoisi alan tulevaisuuteen.

Saunaseuraa kolmessa polvessa

Saunaseura Helsingin Lauttasaaressa on Kanervan kotikenttää. Jo isä viihtyi aikanaan näillä lauteilla, ja sittemmin myös oma poika on tullut mukaan.

– Tämä on suosikkisaunani täällä. Isäni viihtyi paremmin tuossa viereisessä Kirkossa, joka on kuumempi. Itse tykkään leppoisammasta löylystä, Kanerva sanoo Haraldissa, yhdessä paikan pienistä savusaunoista.

Korkea Kirkko on tosiaan kuumempi, mutta silläkin on ystävänsä. Vaikka on arki-iltapäivä, yhdistyksen tiloissa riittää herraseuraa. Kanerva tuo tänne säännöllisesti vieraitaan, tapaa tuttuja jäseniä tai tulee ihan
yksikseen.

– Juttuseuraa löytää aina, vaikka ei olis ketään tuttuakaan.

Koivusaaren metroasema on parinsadan metrin päässä, ja siitä on vain seitsemän minuutin matka Tapiolaan, jossa oma apteekki ja koti sijaitsevat. Tämä helpottaa, sillä aikaa ei nyt ole liikaa.

Luottamustoimi tuo kalenteriiin lisää tapahtumia ja kokouksia.

– Olen intoa piukassa, meillä on erittäin hyvä hallitus. Keskustelu on aitoa. Meillä on hyvät edellytykset toteuttaa jäsenkunnan liittokokouksessa esittämä tahto.

Proviisoriomistus on kaiken kivijalka

Jos joku luulee, että apteekkarit ovat homogeeninen ryhmä, hän erehtyy. Kanervan mukaan erilaiset näkemykset on kuitenkin kanavoitavissa eteenpäin vieväksi voimaksi.

Yhdestä asiasta apteekkarit ovat joka tapauksessa samaa mieltä: apteekkien omistus pitää säilyttää alan ammattilaisilla, proviisoreilla.

– Tällä järjestelmällä pystytään takaamaan riippumaton apteekkitoiminta. Apteekki on riippumaton koko lääkekaupan arvoketjusta, ja sitä ohjaavat vain terveydenhuollon periaatteet.

Yleinen vastaväite tähän on se, että eivät lääkäriasematkaan enää ole lääkärien omistuksessa. Kanerva muistuttaa, että yksityiset terveyspalvelut vain täydentävät julkista tarjontaa, vaikka niiden osuutta sotessa lisättäisiinkin.

– Lääkejakelussa ei ole julkista tarjontaa lainkaan. Itselläni on henkilökohtainen vastuu siitä, että Tapiolassa on alueen tarpeita vastaava lääkevarasto aina saatavilla. Jos en pysty täyttämään tätä, menetän toimilupani.

Hoivapuolella on tullut jo esiin, että yritysten voitontavoittelu on johtanut hoitajamäärän alimitoitukseen. Sama on nähty myös Norjan ja Ruotsin apteekkimarkkinoilla. Liberalisointi on vähentänyt neuvontaa antavien farmaseuttien määrää.

Kallis lääke on kallis apteekkarillekin, isossa apteekissa jopa tappiollinen. Regressiivinen myyntikate ja progressiivinen apteekkivero takaavat kuitenkin palvelut myös syrjäseuduille.

Apteekkien määrät ovat lisääntyneet, mutta esimerkiksi Norjassa on apteekkia kohden puolet vähemmän farmaseuttista henkilökuntaa kuin Suomessa.

Lääkkeen hintaa on vaikea ymmärtää

Julkisessa keskustelussa elää sitkeästi käsitys, että apteekit määrittelevät itse katteensa tai vaikuttavat jollain muulla tavoin lääkkeiden hintaan.

Kukaan ei osta kolesterolilääkettä siksi, että se maksaa yhtä vähän kuin kupillinen kahvia.

Kanerva ehti kyllä sairaala-apteekkarina nähdä, millaisiin hintoihin lääkkeitä voidaan myydä sairaaloille, mutta yksityisessä apteekeissa hintoihin ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisi.


– Meillä kanavajohtaja on ketjun alkupäässä. Päivittäistavarakaupan on huomattavasti helpompi kyykyttää alkutuotantoa kuin meidän lääketeollisuutta.

Toinen harha perustuu siihen, että apteekkien katteen oletetaan toimivan kuten muussakin kaupassa. Myyntikatteen suhteellinen osuus kuitenkin vaihtelee, eikä siihen voi vaikuttaa itse mitenkään.

– Myyntikate on regressiivinen. Mitä kalliimpi lääke, sitä pienempi on myyntikateprosentti. Apteekkivero progressiivinen, mitä isompi liikevaihto, sitä suurempi on siitä maksettava vero.

Käytännössä kalliimpien lääkkeiden myyminen on isoimmille apteekeille tappiollista eikä suinkaan tuottoisinta, kuten yleisesti luullaan.

Lääkkeissä ei myöskään ole hintajoustoa.

– Kun lääkevaihto tuli, yhdenkään verenpainelääkkeen tai mielialalääkkeen myynti ei lähtenyt kasvuun, vaikka hinnat laskivat. Kolmen kuukauden kolesterolihoito simvastatiinilla maksoi alimmillaan vähemmän kuin kuppi kahvia kahvilassa. Ei kukaan käynyt ostamassa sitä sen vuoksi.

Yritysjohtajana omassa apteekissa

Apteekkivero on keskimäärin 7 prosenttia lääkemyynnistä. Sen poistaminen nostaisi Kanervanmyyntikatetta 2–3 prosenttia, mutta pienimmät apteekit menisivät konkurssiin.

Olisiko silti järkevämpää siirtyä, johonkin helpommin ymmärrettävään mekanismiin?

– Mikäs siinä, jos löytyy yksinkertainen, läpinäkyvä tapa, joka takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden eli mahdollistaa pienten maaseutuapteekkien toiminnan eikä anna suurten kasvaa liian isoiksi. Sellaisia ei ole ollut jonoksi asti.

Vaikka Kanerva on toiminut pidempään apteekkarina kuin aikanaan Oriolan toimitusjohtajana, hän huomaa yhä ajattelevansa kuin yritysjohtaja.

Jos Tapiolaan halutaan kolmaskin apteekkari, niin siitä vaan.

– Koen edelleen olevani apteekissani enemmän yritysjohtaja kuin yrittäjä. Johdan, kehitän ja investoin eri näkökulmasta.

Kanerva on jopa totuttanut henkilöstönsä keskeneräisten ideoiden pallotteluun, mitä hän harrasti aikanaan toimialajohtajien kanssa. Sen verran yrittäjäasennetta on kuitenkin tarttunut puseroon, että rahankäyttö on muuttunut varovaisemmaksi.

– Vaikka firmalla menisi huonosti, yritysjohtaja saa kuukausipalkkansa. Jos yrittäjällä menee kuukausi miinukselle, se tarkoittaa, että ei tullut palkkaa.

Tervetuloa uudet apteekit

Kanerva jos kuka tietää, millaisia valitusprosessit voivat olla. Hänen ensimmäinen apteekkilupansa jumiutui liki kahdeksi vuodeksi ja kääntyi voitoksi vasta korkeimmassa hallinto- oikeudessa.

Valittajien mielestä farmasian tohtori ja alan suuren tukkukaupan entinen toimitusjohtaja ei ollut riittävän pätevöitynyt saadakseen Turun Humaliston apteekin kaltaista liikettä ensimmäiseksi apteekikseen.

Nolla-astenen merivesi virkistää.

Kanerva kannattaa uusia apteekkeja paikkoihin, joissa palveluista on pulaa – kunhan sijaintia ohjataan niin, etteivät kaikki keskity yhteen sumppuun. Kehityksen olisi voinut aloittaa jo vuosia sitten, ja samalla lakkauttaa muuttotappioalueiden lupia apteekkareiden eläköityessä.

Ennakoimattomuus harmittaa eniten.

– Ensin viranomainen sanoo kysyttäessä, että uusia apteekkeja ei tule. Menee 1,5 vuotta, ja Espooseen onkin tulossa kuusi uutta – minne tahansa. Ilman ohjausta kaikki ovat parhailla paikoilla ja edelleen jää alueita ilman.

Kanerva oli mukana oikaisuvaatimuksessa, mutta veti nimensä pois. Viivytystaistelu on turhaa ja haitaksi alan maineelle.

– Varsinkaan sitä en ymmärrä, että ei kuunnella kansalaisten toiveita ja tarpeita. Jos vastustaa uusia apteekkeja, pitäisi ainakin olla valmis laajentamaan omaa palveluaan.

Pieni sihautus kiukaalle. Entäpä Tapiola, vieläkö mahtuu yrittäjiä?

– Jos Tapiolaan haluaa kolmaskin apteekkari, niin siitä vaan. Tervetuloa, minä kyllä pärjään, sanoo Kanerva itsevarmasti.

Tiedoksi, että se meriveden lämpötila on nyt kuusi astetta. Kuvauksia virkisti uinti kuusi astetta kylmemmässä.

Arkisto


Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
10.07.2019 13:00 EMMI PUUMALAINEN

10.07.2019 13:00 EMMI PUUMALAINEN


Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
05.07.2019 13:51 EMMI PUUMALAINEN

05.07.2019 13:51 EMMI PUUMALAINEN


Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
04.07.2019 08:51 UUTISPALVELU DUODECIM

04.07.2019 08:51 UUTISPALVELU DUODECIM


Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
02.07.2019 15:55 ERJA ELO

02.07.2019 15:55 ERJA ELO


Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden
02.07.2019 14:00 EMMI PUUMALAINEN

02.07.2019 14:00 EMMI PUUMALAINEN


Painoa terveydelle!
27.06.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

27.06.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN


HIV = hieman ikävä vaiva
27.06.2019 12:17 VIRPI EKHOLM

27.06.2019 12:17 VIRPI EKHOLM


Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
26.06.2019 11:25 OLLI-PEKKA TIAINEN

26.06.2019 11:25 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkien osaamista tarvitaan myös sosiaalihuollossa
20.06.2019 12:21 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.06.2019 12:21 OLLI-PEKKA TIAINEN


Lääkevaihto piristi muistisairaan
20.06.2019 09:00 MARIA MÄKELÄ

20.06.2019 09:00 MARIA MÄKELÄ