Väitös: Sähköinen resepti vähensi haitallisia lääkeyhdistelmiä

Toisaalta, helpottunut reseptien uusiminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä lääkehaittoja ja väärinkäyttöä.

Sähköinen resepti otettiin Suomen kunnissa käyttöön vaiheittain vuosina 2010– 2014. VTM Mikko Nurminen Turun yliopistosta tarkastelee perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan sähköisten reseptien käyttöönoton vaikutuksia perusterveydenhuollossa Suomessa. 

– Vaiheistus ja erinäiset tekniset ongelmat johtivat siihen, että kunnat eri puolella Suomea ottivat järjestelmän käyttöön eri aikaan. Tämä mahdollistaa niin sanotun luonnollisen koeasetelman, minkä avulla pystytään tutkimaan syy-seuraussuhteita pelkkien yhteyksien sijaan, Nurminen kertoo yliopiston väitöstiedotteessa.

Tarkastelussa varfariini ja tulehduskipulääkkeet

Väitöskirjassa on yhdistetty suomalaisia rekisteriaineistoja reseptiostoista ja erikoissairaanhoidon hoitokäynneistä. Sähköinen reseptijärjestelmä tallentaa tiedon potilaan resepteistä yhteiseen tietokantaan, mikä helpottaa terveydenhuollon toimijoiden välistä tiedonkulkua.

Tutkimuksessa tarkasteltiin verenohennuslääkkeen varfariinin käyttäjiä ja heille määrättyjä tulehduskipulääkkeitä vuosien 2007– 2014 aikana. Lääkkeitä ei tulisi käyttää samanaikaisesti kasvaneen verenvuotoriskin vuoksi.

–  Sähköinen resepti näyttää parantaneen läpinäkyvyyttä reseptien määräämisessä. Maaseutumaisissa kunnissa varfariini- ja tulehduskipulääkkeiden päällekkäinen määrääminen väheni jopa yli 30 prosentilla. Kaupunkimaisten kuntien kohdalla ei vastaavaa vähenemistä havaita. Ennen järjestelmää maaseutumaisissa kunnissa oli myös eniten haitallisia lääkeyhdistelmiä, mikä saattaa osittain selittää tulosta, Nurminen toteaa.

Helpottuneen tiedonkulun lisäksi sähköinen resepti virtaviivaistaa potilaan reseptien uusimista. Potilas voi uusia reseptin esimerkiksi apteekin kautta ja lääkäriä ei välttämättä tarvitse kohdata. Tämä voi parantaa lääkehoitoon sitoutumista mutta myös heikentää lääkärin ja potilaan välistä hoitosuhdetta.