Tutkimukseen osallistuneet farmaseutit kertoivat, että neuvontaa edistää, jos asiakkaalla on jo tietoa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä, kiinnostusta aiheeseen ja vastaanottavaisuutta neuvonnalle. Kuva: Petri Jauhiainen
Uutinen

Tutkimus: Moni tekijä vaikuttaa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä annettavan neuvonnan sujuvuuteen apteekissa

08.09.2022 | 12:33

Teksti : Hanna Hyvärinen

Neuvontaa edistää, jos asiakkaalla on jo tietoa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä, kiinnostusta aiheeseen ja vastaanottavaisuutta neuvonnalle.

Apteekissa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä annettavan neuvonnan sujuvuus riippuu monesta tekijästä, myös asiakkaasta, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen kyselytutkimuksesta. 

Tutkimuksessa kysyttiin farmaseuttien näkemyksiä tekijöistä, jotka edistävät tai hankaloittavat asiakkaalle lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä annettavaa neuvontaa apteekissa.

Farmaseutit kertoivat, että neuvontaa edistää, jos asiakkaalla on jo tietoa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä, kiinnostusta aiheeseen ja vastaanottavaisuutta neuvonnalle. Vastaavasti asiakkaan vaikeus ymmärtää lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää, ennakkoluuloisuus tai kiinnostuksen puute asiaa kohtaan sekä kommunikaatiovaikeudet, kuten eri kieli tai huono kuulo, hankaloittavat neuvontaa. 

Toimivat järjestelmät helpottavat, kiire hankaloittaa

Neuvontaa edistävät myös helppokäyttöiset ja toimivat apteekin tietojärjestelmät ja niiden tarjoama tieto vaihtokelpoisista lääkevalmisteista, esimerkiksi lääkkeiden hinnoista ja hintaeroista. Lisäksi lääkevalmisteiden suuret hintaerot ja hintojen vakaus edistävät neuvontaa.

Neuvontaa hankaloittavat tilanteet, joissa lääkettä ei ole saatavilla apteekista tai tukkuliikkeestä. Saatavuustiedon tarkistaminen tukkuliikkeestä hankaloittaa myös neuvontaa. Neuvontaa hankaloittavaksi koettiin lisäksi lääkkeiden pienet hintaerot ja niistä kertominen, lääkkeiden erilaiset ja vaikeat nimet sekä vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden suuri valikoima. Kiire apteekissa oli myös yksi neuvontaa hankaloittavista tekijöistä.

Neuvontaa hankaloittavia tekijöitä raportoi 89 prosenttia kyselyyn vastanneista apteekissa työskentelevistä farmaseuteista. Neuvontaa edistäviä tekijöitä raportoi 76 prosenttia vastaajista.

Etuna kustannussäästöt, ongelmana lääkkeiden saatavuus

Kustannussäästöt ovat lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän keskeisin etu, mutta hintaneuvonta vie aikaa apteekissa 

Tutkimuksessa kysyttiin farmaseuttien näkemyksiä myös lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän eduista ja ongelmista. Farmaseuttien mielestä lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän keskeisin etu ovat niistä kertyvät kustannussäästöt asiakkaille ja yhteiskunnalle. Lisäksi eduiksi mainittiin muun muassa lääkkeiden alhaisemmat hinnat ja hintakilpailu sekä parantunut saatavuus lääkepuutostilanteissa, kun asiakkaalle voidaan tarjota toista vastaavaa valmistetta puuttuvan tilalle.

Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän kolme yleisintä ongelmaa olivat lääkkeiden saatavuusongelmat, lääkkeiden hinnoissa ja viitehintaputkessa usein tapahtuvat muutokset sekä se, että lääkevaihto vie aikaa ja on lisännyt työmäärä apteekissa. 

Kyselyyn vastanneista farmaseuteista 96 prosenttia raportoi lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän eduista ja 94 prosenttia niiden ongelmista. Lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä raportoitiin enemmän ongelmia kuin etuja.

– Lisäämällä asiakkaiden tietämystä ja ymmärrystä lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä voitaisiin edistää neuvonnan sujuvuutta ja mahdollisesti lisätä varsinaiseen lääkeneuvontaan käytettävää aikaa. Lisäksi tietojärjestelmien mahdollisuuksia ratkaista neuvontaa hankaloittavia tekijöitä ja vastata lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän ongelmiin tulisi tutkia, pohtii väitöskirjatutkija Riikka Rainio.

Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003 ja sitä täydennettiin viitehintajärjestelmällä vuonna 2009.

Kyselytutkimus lähetettiin postitse apteekeissa työskenteleville farmaseuteille kevättalvella 2018, ja siihen vastasi 498 farmaseuttia eri puolilta Suomea eli 51 prosenttia tutkimukseen kutsutuista. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kela, Suomen Kulttuurirahasto ja Avohoidon tutkimussäätiö.