Uutinen

Tutkimus: "Juustohöylälle" haastaja lääkesäästöissä

20.03.2015 | 09:57

Päivitetty 18:26. Kallis monilääkitys on usein epäsopiva. Sen perkaaminen maksaisi murto-osan lääkekustannuksista, tuore tutkimus kertoo.

Suomalaistutkimuksen mukaan iso osa lääkkeiden käytön kustannuksista keskittyy monilääkittyihin, yli kymmentä lääkettä käyttäviin. Heidän lääkityksensä ei kuitenkaan aina ole perusteltu ja tarkoituksenmukainen.

Tutkijoiden mukaan monilääkittyjen, suurten kustannusten potilaiden lääkehoidot olisi kannattavaa arvioida uudelleen.

Tutkimuksessa tarkasteltujen potilaiden osuus on noin kolme prosenttia kaikista, mutta heidän lääkekulunsa vastaavat yli viidennestä kokonaiskuluista. Rahassa tämä tarkoittaa 365 miljoonaa euroa yli 1,6 miljardin euron kokonaiskuluista.

Tutkimuksen mukaan riskiryhmälle toteutettava farmasian ammattilaisen ja lääkärin yhdessä tekemä lääkityksen kokonaisarviointi maksaisi hieman yli 11 miljoonaa euroa. Se olisi noin kolme prosenttia monilääkittyjen lääkekuluista.

Yli puolella
epäsopiva lääkitys

Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan yli puolella monilääkityistä on vähintään yksi epäsopiva lääkitys, esimerkiksi yli kolme psyykenlääkettä tai pitkäaikainen bentsodiatsepiini- eli rauhoittava lääkitys. Kaikista lääkkeen käyttäjistä näin on yhdellä kymmenestä.

– Monilääkityillä saattaa olla muitakin kuin tutkimuksessa poimittuja ongelmallisia lääkityksiä, joista aiheutuu haittoja, tai lääkkeitä, jotka eivät auta, arvioi erikoitutkija Leena K. Saastamoinen Kelan tutkimusosastolta.

Monilääkittyjen vuosittaiset lääkekulut ovat noin seitsemänkertaiset vertailuryhmän kustannuksiin suhteutettuna.

Monilääkityistä noin 70 prosenttia on saanut vuoden aikana lääkemääräyksiä useammalta kuin viideltä lääkäriltä. Tutkijoiden mukaan aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitavien lääkäreiden suuri määrä lisää käytössä olevien lääkkeiden määrää.

Arviointi
säästäisi rahaa

Tutkijat haluavatkin nostaa tutkimuksellaan lääkesäästökeskusteluun uuden näkökulman; rationaalisen lääkehoidon edistämisen.

– Suomessa on totuttu säästämään lääkekuluissa leikkaamalla lääkkeiden hintoja ja potilaiden lääkekorvauksia. Rationaalisen lääkehoidon edistäminen on kyllä ollut esillä erilaisissa mietinnöissä, mutta sitä ei ole otettu käyttöön yhtenä säästökeinona, Saastamoinen toteaa.

Saastamoisen mukaan ”juustohöylämetodi” ei todennäköisesti juurikaan vaikuta potilaan vointiin suuntaan eikä toiseen.

– Sen sijaan lääkehoitoja arvioimalla voitaisiin vaikuttaa myös potilaan vointiin ja sen paranemisesta aiheutuviin välillisiin kustannuksiin.

Tutkimuksessa lääkityksen laatua mitattiin tutkimalla muun muassa sellaisten lääkkeiden käyttöä, jotka ovat niin sanotulla Beersin listalla. Sillä olevien lääkkeiden arvioidaan yleisesti aiheuttavan haittavaikutuksia vanhuksilla.

Tutkimuksessa käytiin läpi Kelan vuoden 2011 reseptitiedostosta ne, joilla oli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla hyvin suuret lääkekustannukset (yli 1 346 €) ja käytössä yli kymmenen lääkettä. Lääkekuluja ja lääkityksen laatua verrattiin kaikkiin yli 15-vuotiaisiin lääkkeiden käyttäjiin.

TIINA KUOSA, PIRKKO PAAKKARI

Linkki tutkimukseen >

Päivitetty 18:26: lisätty linkki tutkimukseen.