Apteekeissa tehtiin koronapandemian alussa runsaasti poikkeustoimituksia. Niillä varmistettiin lääkehoidon jatkuminen saatavuushäiriötilanteissa. Kuva: Petri Jauhiainen.
Uutinen

Tutkimus: Apteekin laajemmat valtuudet lääketoimituksissa voivat säästää työtä muussa terveydenhuollossa

23.06.2022 | 08:42

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Koronapandemian alussa apteekeissa tehtiin tavallista enemmän poikkeustoimituksia. Apteekkien mukaan joustot ja apteekin osaamisen hyödyntäminen niissä kannattaisi mahdollistaa myös jatkossa.

Koronapandemian alussa keväällä 2020 lääkkeiden saatavuushäiriöt lisääntyivät huomattavasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Poikkeustilan vuoksi apteekeille sallittiin lääkkeiden poikkeustoimitukset niissä tapauksissa, missä lääkettä ei voitu toimittaa lääkemääräyksen mukaisesti.

Proviisori Tarja Teivainen ja apteekkari Sirpa Regina selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten paljon, minkä vuoksi ja millaisia poikkeustoimituksia apteekeissa ensimmäisenä koronakeväänä tehtiin. Samalla selvitettiin farmaseuttisen henkilöstön kokemuksia jouston mahdollisuudesta ja vastuun ottamisesta poikkeustoimitustilanteissa.

Tarja Teivaisen mukaan tutkimuksen päätulos oli, että apteekin ammattilaiset toivovat, että he voisivat jatkossakin hyödyntää osaamistaan ja toimittaa asiakkaalle häiriötilanteessa poikkeavaa valmistetta asiakkaan lääkehoidon turvaamiseksi ja asioinnin helpottamiseksi.

– Saatavuuskatkot ovat lisääntyneet ja voivat olla hyvinkin pitkiä, jolloin apteekeissa on varastointivelvoitteesta huolimatta yhä enemmän tilanteita, joissa määrättyä valmistetta ei ole saatavilla. Olisi hyvä, että apteekeissa voitaisiin osaltaan edistää sitä, että asiakas saa tarvitsemansa lääkkeen myös näissä tilanteissa, Teivainen sanoo.

Apteekki varmistaa ohjeistuksen

Poikkeustilanteessa apteekin oli mahdollista toimittaa asiakkaalle eri vahvuinen lääke kuin reseptiin oli kirjoitettu tai vaihtaa valmistemuoto esimerkiksi pipetistä pulloon. Lääkettä voitiin toimittaa asiakkaalle myös eri määrä kuin alkuperäisessä reseptissä silloin, kun pakkausta ei voitu jakaa, kuten voiteissa ja nesteissä.

Lääkettä voitiin toimittaa asiakkaalle myös silloin, jos resepti oli vanhentunut tai mennyt tyhjäksi, eikä reseptiä saatu uudistettua ilman, että potilaan välttämätön lääkehoito olisi keskeytynyt.

Apteekin tehtävänä näissä tilanteissa oli arvioida poikkeavan lääketoimituksen turvallisuus kunkin asiakkaan tilanne huomioiden ja varmistaa lääkeneuvonnan avulla, että lääkkeen käyttäjä varmasti ymmärtää muutoksen esimerkiksi lääkkeen vahvuudessa ja annosohjeessa ja osaa käyttää lääkevalmistetta oikein ja turvallisesti.

Jousto sujuvoitti asiointia

Apteekin ammattilaiset kokivat, että jouston mahdollisuus sujuvoitti reseptintoimitusprosessia varsinkin pandemian alkuaikoina sekä iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin lääkäreitä oli haasteellista saada kiinni. 

Jouston koettiin myös keventävän lääkäreiden työtaakkaa ja säästävän sekä apteekkien farmaseuttisen henkilöstön että terveydenhuollon henkilöstön aikaa. Reginan ja Teivaisen mukaan apteekkien yhteydenotot terveysasemille tai yksityisille lääkäriasemille saattavat koskea pieniä asioita, joiden selvittely vie paljon asiakkaan ja apteekin aikaa – varsinkin, jos lääkäriä ei tavoiteta. 

Isolta osin jousto koettiin myös ammatti-identiteettikysymyksenä, joka korosti apteekin farmaseuttisen työn vastuullisuutta. 

– Henkilökuntamme on ollut todella tyytyväinen mahdollisuuteen käyttää laajemmin farmaseuttista osaamista ongelmatilanteiden ratkaisussa, vastattiin yhdestä tutkimukseen osallistuneesta apteekista.

Poikkeustilanne nähtiin apteekeissa myös näytönpaikkana:

– Toivottavasti nyt korona-aikaan käytettävästä harkinnasta havaitaan se, ettei tämä nyt niin huonosti ole mennytkään ja että tästä voisi tulla ihan oikeaa hyötyä ja säästöä asianmukaisesti toimittaessa.

Jousto on myös johtamiskysymys

Tavallisesti Fimea edellyttää näissä tilanteissa, että apteekki konsultoi esimerkiksi hoitavaa lääkäriä ennen valmisteen vaihtoa.

Fimeasta kommentoitiin taannoin Apteekkari-lehdelle, että apteekki voi myös jatkossa käyttää häiriötilanteissa harkintaansa, vaikkei kyseessä olisikaan pandemian kaltainen poikkeustila.

Teivaisen mukaan apteekeissa ollaan mahdollisuuteen tyytyväisiä, ja hän toivoo, etteivät muutkaan viranomaiset, kuten Kela tekisi joustamisesta liian työlästä ja vaikeaa esimerkiksi omilla lisäreseptimerkintävaatimuksillaan.

Osin kyseessä on myös johtamiskysymys.

– Vaikka tutkimuksen aineisto oli pieni, apteekkien väliltä löytyi eroja toimintatavoissa. Kyse voi myös osittain olla siitä, millaiset raamit henkilökunnan päätöksenteolle annetaan ja miten henkilökuntaan luotetaan, Teivainen sanoo.

Yli 700 poikkeustoimitusta

Teivaisen tutkimuksen aineistona ammattilaisille tehdyn kyselyn lisäksi oli 14 apteekin poikkeustoimitusdokumentaatio ajalta 18.3.–30.6.2020. Dokumenttianalyysitutkimukseen osallistuneissa 14 apteekissa tehtiin tuona aikana yhteensä 758 poikkeustoimitusta.

Yleisimmät syyt poikkeustoimituksille olivat reseptin valmisteen tai vaihtokelpoisen lääkevalmisteen saatavuushäiriö sekä määrätyn valmisteen poistuminen markkinoilta. Näissä tapauksissa asiakkaalle toimitettiin apteekeista yleisimmin saman kauppanimen toista vahvuutta tai ei-suoraan vaihtokelpoista lääkevalmistetta.

Suurempi lääkemäärä toimitettiin tilanteessa, jossa pienempää pakkauskokoa ei ollut ollut saatavana pitkään aikaan tai se oli poistunut kokonaan markkinoilta.

Muutamassa tapauksessa asiakas oli saanut lääkettä, vaikka resepti oli mennyt vanhaksi tai tyhjäksi. Nämä tilanteet koskivat esimerkiksi verenohennus- ja sydänlääkkeitä.

Kaikki poikkeustoimitukset tehtiin asiakkaan katkeamattoman lääkehoidon turvaamiseksi.