Apteekkari-lehti selvitti, mitä mieltä apteekkialaa parhaiten tuntevat professorit ovat... Lue lisää »

Myös apteekit voivat auttaa ylipainon kanssa kamppailevia. Lue lisää »

Nettiostamisen suosio vaikuttaa koko apteekkialaan, mutta erityisesti se nakertaa syrjä... Lue lisää »

Kohonneen verenpaineen hoitotavoitetta tiukennettiin henkilöillä, joiden sydäntautirisk... Lue lisää »

Fimea julkaisee lääkkeiden saatavuushäiriötietoja avoimena datana joulukuun alusta alka... Lue lisää »

Tutkija haluaa tuoda toivoa syöpää sairastaville – työ voi auttaa myös koronan ehkäisyssä

Syöpä  Tekijä  Tutkimus   17.07.2020 09:40  HANNA HYVÄRINEN Christian Capasso / Newpix Photography

,

Itse rokotteen tekeminen onnistuu parissa kuukaudessa, mutta sen jälkeen ei voida kuin istua ja odottaa, jotta nähdään, toimiiko se, Vincenzo Cerullo kertoo.

Vincenzo Cerullosta piti tulla isänsä tavoin apteekkari, mutta tutkimus vei mennessään. Nyt Cerullon tutkimusryhmä kehittää syövänhoidon tekniikkaa, jossa yhdistetään viruksia ja kasvaimenpaloja. Tekniikasta voi olla hyötyä myös koronarokotteiden kehittämisessä.

Professori Vincenzo Cerullo ilmestyy tietokoneen ruudulle kotoaan Helsingin Munkkiniemestä. Puolison työt ovat tuoneet perheen vaihteeksi takaisin kaupunkiin muutaman mökillä vietetyn etätyöviikon jälkeen.

– Mökkimme sijaitsee Uudellamaalla, Cerullo tarkentaa, kuten kuluneena keväänä on ollut tarpeen.

Haastattelun aikaan, huhti-toukokuun vaihteessa, voimassa ovat vielä tiukat tapaamis- ja kokoontumisrajoitukset. Cerullo on ottanut ne tosissaan. Samaan aikaan kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät ovat kuitenkin alkaneet houkutella ihmisiä liikkeelle.

Vaikka Cerullo pitää Suomen hallituksen toimia koronaepidemian hillitsemiseksi pääosin hyvinä ja oikea-aikaisina, hänestä näyttää, että moni on suhtautunut ohjeisiin välinpitämättömästi.

– Naapurikahvilan terassi on tupaten täynnä porukkaa, hän raportoi.

Hän kutsuu Suomen maaliskuussa valitsemaa strategiaa kevyeksi lockdowniksi. Hänen mukaansa Suomessa kevytversio toimii, sillä sen tukena on tiettyjä kulttuurisia käytänteitä.

– Suomalaiset ovat valmiiksi hyvin valistuneita terveydestä huolehtimisen suhteen. Täällä on ihan normaalia, että flunssakaudella ei kätellä, ja jo pikkulapsetkin opetetaan aivastamaan hihaan. Kun näihin vielä yhdistetään suomalaisten luontainen sosiaalinen etäisyys, koossa on todennäköisesti toimiva konsepti.

Ei itsen vaan muiden tähden

Cerullon mukaan jokaisen tulisi noudattaa annettuja ohjeita ja suosituksia, jos ei muuten, niin kunnioituksesta niitä kohtaan, jotka ovat uhranneet uhan edessä työnsä ja toimeentulonsa.

– Tunnen heidän tuskansa. Minullahan on helppoa, kun työt jatkuvat ja palkka juoksee. Jos olisin yrittäjä, jolta epidemia on vienyt koko bisneksen, olisin pahoillani, jos näkisin, että kaikki eivät noudata ohjeita, kun itse olen tehnyt ison uhrauksen.

Cerullon mukaan on tärkeää muistaa, että karanteeneissa ja kokoontumisten rajoittamisessa ei ole kyse yksilöiden henkilökohtaisesta vapaudesta tai omista valinnoista, vaan yhteiskunnallisesta ja kollektiivisesta vastuullisuudesta.

– Emme voi ajatella, että sairastuminen ei haittaa minua, joten minun ei tarvitse varoa. Vastuu on samankaltainen kuin jos hyppäisi humalassa autoin rattiin. Olennaista ei ole se, vaarantaako oman hyvinvointinsa, vaan se, että asettaa muut ihmiset vaaraan.

– En minäkään tästä kotona olemisesta pidä. Rakastan työtäni ja italialaisena kaipaan ihmisiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Mutta sillä ei ole merkitystä.

Vincenzo Cerullo haaveili nuorena hän haaveili informaatioteknologian opinnoista, mutta päätyi vanhempiensa ohjaamana opiskelemaan farmasiaa. Opintojen jälkeen kutsui tutkijan ura. Kuva: Maarit Kytöharju / Helsingin yliopisto

Virus levisi kun räjähdys

Cerullo oli Pohjois-Italiassa työmatkalla, kun ensimmäiset koronatapaukset tulivat ilmi helmikuussa. Työmatkan aiheena oli Cerullon laboratorion kehittämä rokoteteknologia. Tutkijat arvelivat, että teknologiasta voisi olla hyötyä myös koronarokotteen kehittämisessä.

Vielä tuolloin rokotetta ajateltiin kehitettävän ennen kaikkea kiinalaisten auttamiseksi.

– Emme yhtään aavistaneet, että vain hetkeä myöhemmin asia koskisi meitä itseämme, Italiaa ja Eurooppaa.

Cerullo kuvaa koronaviruksen leviämistä Pohjois-Italiassa räjähdykseksi. Hänen mukaansa siihen reagoitiin aivan liian hitaasti.

– Ihmisten annettiin olla liikaa ulkona liian pitkään.

Tilanteen seuraaminen on tehnyt kipeää tutkijalle, joka ymmärtää sekä virusten käyttäytymistä että italialaista kulttuuria.

– Ei tarvittu kuin viikon viivästys sosiaalisten kontaktien rajoittamisessa ja pari perumatta jäänyttä jalkapallo-ottelua, kun tilanne oli jo täysin pois kontrollista.

Tutkimus vei maailmalle

Cerullo on kotoisin Napolista, Etelä-Italiasta. Nuorena hän haaveili informaatioteknologian opinnoista, mutta vanhemmat olivat eri mieltä.

– Isäni oli apteekkari ja äitini käytännöllinen ihminen. He vakuuttivat minut, että tietokoneet ovat väärä valinta.

Niinpä Cerullo päätyi farmasian opintoihin. Ura ei silti mennyt ihan vanhempien suunnitelmien mukaan.

– Päivääkään en ole työskennellyt apteekissa.

Sen sijaan tutkimus vei mukanaan.

Maisteriopintojen jälkeen Cerullo jatkoi tohtorintutkintoon, jonka hän teki osin Italiassa, osin Yhdysvalloissa. Väiteltyään Cerullo asettui Yhdysvaltoihin tutkimaan geeniterapioita.

Sitten tapahtui se perinteinen. Hän tapasi suomalaisen naisen, he menivät naimisiin ja päättivät, että Suomi olisi paras paikka perustaa perhe.

Vuodesta 2008 Cerullo on asunut Helsingissä ja työskennellyt Helsingin yliopistossa.

Virukset ja kasvaimet aseena syöpää vastaan

Cerullon johtama laboratorio tutkii virusten käyttämistä syöpähoidoissa. Tutkimusryhmä on kehittänyt tekniikan, jossa virus peitetään syöpäkasvaimen palasilla, peptideillä. PeptiCRAd-nimisen tekniikan ideana on saada syöpäpotilaan oma immuunijärjestelmä hyökkäämään paitsi virusta, myös kasvainta vastaan.

– Ihmisen immuunijärjestelmä on yleisesti ottaen hyvä taistelemaan viruksia vastaan, mutta huono taistelemaan kasvaimia vastaan. Teoriamme on, että kun peitämme viruksen kasvaimella, saamme immuunijärjestelmän tunnistamaan myös kasvaimen ja hyökkäämään sitä vastaan.

Kyseessä on siis eräänlainen terapeuttinen ”syöpärokote”. Mutta siinä missä rokotetta yleensä käytetään sairauden ehkäisyyn, nyt kyse on taudin hoitamisesta.

Kokeet hiirillä ovat antaneet siinä määrin lupaavia tuloksia, että kliiniset kokeet syöpäpotilailla on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden lopulla tai vuoden 2021 alussa. Ensivaiheessa tekniikkaa aiotaan kokeilla melanooman, kolmoisnegatiivisen rintasyövän ja keuhkosyövän yhden alatyypin hoidossa.

Kokeista vastaa Cerullon perustama Valo Therapeutics -yritys.

Cerullo suhtautuu intohimoisesti tieteen sanoman levittämiseen. Hän on osallistunut muun muassa Slushin tutkimusideoiden pitchaus-kilpailuun ja käynyt kertomassa tutkimuksestaan lukioissa.

Apua koronarokotteen kehittämiseen

Virukset ovat olleet viime vuosina yksi lupaavimmista syövänhoidon työkaluista. Ongelma on kuitenkin se, että virusten kehittäminen hidasta ja kallista.

Sen sijaan kasvaimen palaset ovat pieniä, halpoja ja nopeita käsiteltäviä. Cerullon ryhmän kehittämä peptiditekniikka voisi siis mahdollistaa syövänhoidon personoinnin aiempaa nopeammin ja halvemmalla.

– Kehittämässämme tekniikassa on vain yksi hankala ja kallis ainesosa, eli virus. Muun osan muokkaaminen on viidentoista minuutin homma.

Näin hoito olisi sekä personoitavissa että skaalattavissa nopeasti ja edullisesti.

Koronaepidemian puhjettua Cerullon ryhmä on tarjonnut kehittämäänsä tekniikkaa koronarokotteiden valmistajille. Se voisi nopeuttaa rokotteiden valmistamista.

– Aiemmin on ajateltu, ettemme tarvitse infektioiden torjumisessa nopeutta, sillä yleensä tunnemme patogeenit, kuten influenssavirukset. Nyt, uuden koronaviruksen torjumisessa, nopeus on kuitenkin tärkeää. Meidän nopeasti adaptoitava teknologiamme voi olla tässä avuksi. Kyseessä olisi rokote, jonka perusta pysyisi ja vain tietyt komponentit vaihdettaisiin tarpeen mukaan.

Kehitystyön tukemisesta on neuvoteltu eri tahojen kanssa, ja suhtautuminen on Cerullon mukaan ollut positiivista.

– Vahvuutemme on se, että emme kilpaile toisten rokotteenkehittäjien kanssa, vaan tarjoudumme parantamaan heidän tuotettaan ja teknologiaansa. Tarjoamme tavallaan takkia heidän tuotteensa päälle.

Rokotekehityksessä ei ole oikotietä

Rokotekehitys on nyt kuuma aihe, sillä koko maailma odottaa, että toimiva rokote vapauttaisi meidät takaisin normaaliin elämään. Kevään mittaan on uutisoitu, että nopeimmillaan ensimmäinen rokote voisi olla markkinoilla jo syksyllä.

Valtaosa asiantuntijoista kuitenkin toppuuttelee odotuksia ja muistuttaa, että realistisempaa on odottaa rokotetta vuodelle 2021. Tähän joukkoon lukeutuu myös Cerullo.

– Rokotekehityksessä aikaa ei vie rokotteen valmistus vaan testaaminen. Itse rokotteen tekeminen onnistuu parissa kuukaudessa, mutta sen jälkeen ei voida kuin istua ja odottaa, jotta nähdään, toimiiko se.

Ei riitä, että rokote on turvallinen, sen täytyy myös suojata taudilta. Niinpä tutkijoiden on odotettava, että testeihin osallistuvat ihmiset altistuvat koronavirukselle ja myös sairastuvat tautiin. Vasta sitten nähdään, sairastavatko rokotetut muita lievemmän taudin ja ovatko taudin jälkiseuraukset vähemmän vakavia.

Se vaatii aikaa. Ja mitä pidempään ollaan karanteenissa, sitä kauemmin joudutaan odottelemaan.

Oman tutkimuksen selittäminen ei-tieteelliselle yleisölle rajoitetussa ajassa on hyödyllistä harjoitusta, Vincenzo Cerullo sanoo. – Se pakottaa keskittymään kaikkein olennaisimpaan ja pohtimaan sitä, miksi ylipäätään teen tutkimusta. Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Tutkija haluaa antaa toivoa

Rokotteen odottaminen antaa kuitenkin toivoa, että paluu normaaliin olisi joskus mahdollinen.

Cerullo ymmärtää toivon ja sen tärkeyden hyvin, ja se on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi hän itse tekee sitä mitä tekee.

Hänellä on itselläänkin kokemusta siitä, millaista on toivoa vakavan taudin paranemista silloin, kun ennuste on huono.

– Esikoisemme sairastui syöpään, kun hän oli vasta yksivuotias. Kiitos suomalaisen terveydenhuollon ja häntä hoitaneiden lääkäreiden luovan ajattelun, hän on nyt terve.

Niinpä Cerullon tärkein tavoite tutkijana on selvä.

– Olen onnistunut, jos työni antaa jollekulle toivoa – ja aikaa.

Cerullo kertoo suhtautuvansa intohimoisesti myös tieteen sanoman levittämiseen. Hän on osallistunut muun muassa Slushin tutkimusideoiden pitchaus-kilpailuun ja käynyt kertomassa tutkimuksestaan lukioissa.

– Koen, että tämäntyyppiset vierailut ovat rikastuttaneet minua sekä ihmisenä että tutkijana. Oman tutkimuksen selittäminen ei-tieteelliselle yleisölle rajoitetussa ajassa on mahtavaa ja erittäin hyödyllistä harjoitusta. Se pakottaa keskittymään kaikkein olennaisimpaan ja pohtimaan sitä, miksi ylipäätään teen tutkimusta.

Samalla tulee solmittua uusia, joskus yllättäviäkin, kontakteja.

– Slushista löysin ihka ensimmäisen sijoittajan Valo Therapeuticsille. Ja nyt yritys on valmis aloittamaan kliiniset syövänhoidon kokeet. Ajatus siitä, että tutkimuksellani voi olla vaikutusta syöpäpotilaiden hoidossa, on paras kuviteltavissa oleva palkinto tehdystä työstä.

Vincenzo Cerullo

  • Biologisen lääkekehityksen professori Helsingin yliopistossa.
  • Syntynyt Napolissa 1974.
  • Väitellyt 2004 Napolin yliopistossa adenovirusten käytöstä geeniterapiassa.
  • Post-doc-tutkijana Houstonin yliopistossa Yhdysvalloissa 2004–2008.
  • Vuodesta 2008 Helsingin yliopistossa, ensin lääketieteellisessä, sitten farmasian tiedekunnassa.
  • Perusti vuonna 2016 Valo Therapeutics -yhtiön. Toimii yhtiön tieteellisenä johtajana.
  • Lyötiin vuonna 2019 ritariksi Italian suurlähetystön tilaisuudessa ansioistaan syöpätutkimuksessa sekä Italian ja Suomen tieteellisen yhteistyön edistämisessä.
  • Naimissa, kaksi lasta.

Arkisto


Professorit: Itsehoitolääkkeiden hintakilpailu asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan
27.11.2020 14:25 ERJA ELO

27.11.2020 14:25 ERJA ELO


Lihavuus voidaan saada laskuun yhteistyöllä – toistaiseksi tilanne pahenee
27.11.2020 12:12 ERJA ELO

27.11.2020 12:12 ERJA ELO


Verkkoapteekit ja työvoimapula ajavat syrjäseutujen apteekkeja ahdinkoon Ruotsissa
26.11.2020 13:05 ERJA ELO

26.11.2020 13:05 ERJA ELO


Verenpaineen hoitoa tulisi aikaistaa ja tehostaa
26.11.2020 08:46 VIRPI EKHOLM

26.11.2020 08:46 VIRPI EKHOLM


Saatavuushäiriöilmoitusten tiedot julkaistaan pian avoimena datana
25.11.2020 09:24 HANNA HYVÄRINEN

25.11.2020 09:24 HANNA HYVÄRINEN


Nyt saa hymyillä – paluumuuttaja näkee apteekeissa valtavan muutoksen
24.11.2020 12:39 TARU VANHALA

24.11.2020 12:39 TARU VANHALA


Risto Kanerva jatkaa Apteekkariliiton puheenjohtajana
20.11.2020 13:30 ERJA ELO

20.11.2020 13:30 ERJA ELO


Apteekkariliitto palkitsi ansioituneita
20.11.2020 10:53 ERJA ELO

20.11.2020 10:53 ERJA ELO


Kelan pääjohtaja: Apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä tulee lisätä
19.11.2020 14:50 HANNA HYVÄRINEN

19.11.2020 14:50 HANNA HYVÄRINEN


Pekonen: Lääkelain uudistamisesta tulossa hallituksen esitys ennen joulua
19.11.2020 12:12 ERJA ELO

19.11.2020 12:12 ERJA ELO