Uutinen

THL:n pääjohtaja: Ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on yksittäisten tutkijoiden mielipide

11.05.2016 | 15:13

Teksti : INKERI HALONEN

Jaa artikkeli:

THL ei ole vielä muodostanut omaa kantaansa apteekkisääntelyyn, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Lauri Sääksvuori ja tutkimuspäällikkö Timo Seppälä pohtivat keskiviikkoaamun (11.5.) Helsingin Sanomissa lääkemenojen hillinnän mahdollisuuksia.

Kirjoitus sisältää useita väitteitä siitä, että lääkemenojen kasvua voidaan hillitä apteekkimarkkinoita vapauttamalla ja että vapauttamisella olisi merkittävää taloudellista ja kansanterveydellistä hyötyä.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola toteaa, että laitos on iso, ja jokaisella sen tutkijalla ja asiantuntijalla on vapaus ilmaista oma mielipiteensä.

– Varsinkin nyt sote-valmistelun kuumassa vaiheessa kannustamme heitä tuomaan esiin uusia aloitteita ja tuoreita näkökulmia, Eskola sanoo.

THL:n käytäntönä on, että mahdollisesti herkistä mielipiteistä keskustellaan ensin kunkin osaston johtajan kanssa ja tarvittaessa asia tuodaan myös pääjohtajan tietoon.

Sääksvuoren ja Seppälän kirjoitus oli ollut osaston johtajan luettavana, mutta pääjohtaja Eskola ei ollut sitä nähnyt.

– Mitään ennakkosensuuria meillä ei ole emmekä halua ruveta tutkijoiden kantoja kahlitsemaan, Eskola korostaa.

THL ei ole vielä muodostanut omaa kantaansa

Eskolan mukaan THL:n sisällä ei ole vielä käyty syvällistä keskustelua apteekkitoiminnasta, sen tulevaisuudesta ja osallisuudesta sote-uudistukseen.

– Tässä sote-tilanteessa täytyy arvioida kaikkien toimijoiden toimintaa uudestaan, myös apteekkien, hän toteaa.

– Näen tämän kirjoituksen tutkijoiden ja asiantuntijoiden avauksena nykyisessä sote-valmistelutilanteessa. Kun kaikki eri osapuolet osallistuvat tähän keskusteluun, löydetään loppujen lopuksi hyviä ratkaisuja, hän toivoo.

Keskustelua täydennettävä lisätiedoilla

Apteekkarilehti on pyytänyt tutkijoilta luettavakseen ne tutkimukset, joihin kirjoituksen väitteet perustuvat.

Myös Eskola on kiinnostunut paneutumaan tutkijoiden kantoihin ja niiden perusteluihin. Hän haluaa erityisesti ymmärtää, mitä tietoa on käytettävissä lääkemenojen kasvun hillitsemisestä tai apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta.

Apteekkarilehden kysyessä voidaanko lääkekustannusten kasvua tarkastella ilman esimerkiksi tarkastelua siitä, miten kehittyneet lääkehoidot ovat vaikuttaneet muun terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksiin, Eskola toteaa, että tietenkään ei.

Esimerkiksi astman hoidossa on uusien lääkkeiden avulla siirrytty vuodeosastolta avohoitoon, ja yhä harvempi tulee työkyvyttömäksi, saati kuolee astman vuoksi. Samalla astman hoidon kustannukset ovat siirtyneet terveydenhuollosta sairausvakuutukselle.

Vastaava kehitys näkyy myös esimerkiksi rintasyövän hoidossa. Hoitojen kehittymisen ansiosta työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 40 prosenttia vähemmän rintasyöpää sairastavia kuin pari vuosikymmentä sitten, vaikka tauti on yleistynyt työikäisissä.

– Ei tietenkään voida, eikä pidä tarkastella ilman kokonaiskustannusten tarkastelua. Lisäksi on syytä korostaa, että terveydenhuoltojärjestelmän tavoite ei ole kustannusten hillitseminen, vaan sairauksien hoitaminen ja ihmisten terveydestä huolehtiminen.

– Tämän vuoksi kustannukset ovat vain yksi tarkastelukulma, joskin nykyinen kestävyysvaje huomioiden varsin tärkeä, Eskola muistuttaa.