Fimea julkaisee lääkkeiden saatavuushäiriötietoja avoimena datana joulukuun alusta alka... Lue lisää »

Pitkän uran lääketeollisuudessa tehnyt farmaseutti Tarja Lyyra yllättyi tehdessään palu... Lue lisää »

Apteekkari, farmasian tohtori, Risto Kanerva on valittu toiselle kaksivuotiskaudelle Su... Lue lisää »

Liiton syyskokouksessa palkittiin 13 apteekkaria ansiomerkein Suomen Apteekkariliiton j... Lue lisää »

Outi Antila toivoo, että apteekit ja terveydenhuolto voisivat pitää yhteyttä jotenkin m... Lue lisää »

Jääkö Suomi saatavuushäiriössä jonon hännille?

     19.05.2020 09:27  HANNA HYVÄRINEN INGIMAGE

Jos tavaraa on jaossa rajallinen määrä, Suomi ei pienen markkina-alueen ja alhaisen hintatason takia ole jonon kärjessä, asiantuntijat arvioivat.

Pieni markkina ja alas painetut lääkkeiden hinnat tekevät Suomesta haavoittuvan häiriötilanteessa. Huonomminkin voisi silti olla.

Lääkkeiden saatavuushäiriöistä on viime aikoina puhuttu paljon. Huolta herättävät lääkevalmistuksen keskittyminen muutamiin Aasian maihin ja toisaalta tuotantoketjujen hajanaisuus, joka tekee ketjun eri osaset riippuvaisiksi toisistaan.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sai viime vuonna kaikkiaan noin 1 700 ilmoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöistä. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Pulaa oli muun muassa e-pillereistä, verenpaine- masennus- ja migreenilääkkeistä. Rintasyöpälääke letrotsoli oli syksyllä 2019 loppu yli kahden kuukauden ajan.

Kuluneena keväänä Kiinasta maailmalle levinnyt koronavirusepidemia on entisestään lisännyt huolta lääketuotannon vakaudesta ja lääkkeiden riittävyydestä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt näkökulma, jonka mukaan pienet markkina-alueet sekä alueet, joissa lääkkeiden hinnat on painettu muita alemmaksi, voivat olla erityisen haavoittuvia, kun lääkkeiden globaali saatavuus horjuu.

Isot ensin

Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat Lääketeollisuus ry:n mukaan alle eurooppalaisen keskitason. Etenkin viitehintaisten reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet reilusti vuoden 2016 jälkeen.

Jos koko Euroopasta alkavat lääkkeet olla loppua, Suomen kaltainen alhaisen hinnan ja pienen volyymin markkina ei ole yritysten jakelusuunnitelman kärjessä.

Samaan aikaan Suomen lääkemarkkina on pieni, vain 1,2 prosenttia Euroopan markkinasta. Pieni on myös kielialue, jota varten pakkausselosteet ja pakkausmerkinnät tehdään. Yhdessä nämä tekijät voivat vaikeuttaa Suomen tilannetta häiriön sattuessa, arvioi Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.

– Jos tavaraa on rajallinen määrä, Suomi ei pienen markkina-alueen ja alhaisen hintatason takia ole ensisijainen toimituskohde, Rinta sanoo.

Samoilla linjoilla on Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja Heikki Bothas.

– Jos koko Euroopasta alkavat lääkkeet olla loppua, Suomen kaltainen alhaisen hinnan ja pienen volyymin markkina ei ole yritysten jakelusuunnitelman kärjessä.

Rinnan mukaan tämä järjestys koskee myös alkuperäislääkkeiden lanseerausta.

– Eri maiden hintakäytännöt voivat vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä tuotteita lanseerataan eri markkinoille. Saattaa olla, että Suomi jää joissain tuotteissa alhaisen tukkuhintatasonsa vuoksi toiselle sijalle, Rinta sanoo.

Rinnan mukaan lanseerausjärjestys Euroopassa on jotakuinkin se, että ensin hoidetaan EU:n suurimmat markkina-alueet ja sitten katsotaan pienempiä.

Hintoja painetaan alas

Kotimaisen lääkeyhtiö Orionin maajohtaja Janne Maksimainen muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on lääkemarkkinaltaan jopa 16 kertaa Suomen kokoinen. Sillä on väkisin vaikutusta siihen, kuka on ensisijaisesti saamapuolella, jos tai kun jaossa on niukkuutta.

Maksimaisen mukaan saatavuushaasteet kulminoituvat etenkin edullisiin geneerisiin viitehintajärjestelmässä oleviin valmisteisiin.

Kiristynyt hintakilpailu on vähentänyt lääkevalmistajien määrää pitkin 2000-lukua. Suomessa tilannetta Maksimaisen mukaan pahensivat vuoden 2017 lääkesäästöt ja hintaputken kavennus.

Jos joku valmistaja haluaa markkinoille ja muodostaa hintaputken, sillä pitäisi olla myös velvollisuus toimittaa valmisteita.

Suurimmaksi epävarmuustekijäksi Maksimainen nimittää kuitenkin niin kutsutut spot-kaupan.

– Me kannatamme reilua kilpailua, mutta nykyinen viitehintajärjestelmä mahdollistaa sen, että jokin yhtiö voi tulla ja painaa hintaputken hintaa alas, ja sitten vetäytyä toimituksista tai poistua markkinoilta. Tämä vaikeuttaa markkinan ennustettavuutta, ja siksi tällainen toiminta pitäisi sanktioida.

– Jos joku valmistaja haluaa markkinoille ja muodostaa hintaputken, sillä pitäisi olla myös velvollisuus toimittaa valmisteita.

Äkillistä vajetta on vaikea paikata, sillä lääkkeiden valmistusajat ovat pitkiä.

– Lisäksi yhtiöiden täytyy miettiä, kuinka paljon jotakin viiden euron hintaista valmistetta on kannattavaa pitää varastossa, Maksimainen sanoo.

Lääkkeet, jotka eivät ole viitahintajärjestelmän ja apteekkivaihdon piirissä, ovat Maksimaisen mukaan helpommin ennakoitavissa, ja siksi niiden kysynnän muutoksiin pystytään reagoimaan paremmin.

Hänen mukaansa geneeristen lääkkeiden saatavuus on varminta niissä maissa, missä hintakilpailu on maltillista. Esimerkiksi hän nostaa Etelä-Euroopan maat.

Suomessa tilanne Maksimaisen mukaan paranisi, jos viitehintajärjestelmän hintaputkea levennettäisiin nykyisestä 50 sentistä 1–1,5 euroon.

Hinta vaikuttaa maahantuojiin

Myös joidenkin lääkkeiden maahantuojien viesti on, että hinnalla on vaikutusta saatavuuteen. Rinnakkaismaahantuoja Paranovan Suomen maajohtaja Tia Geijer vastaa Apteekkari-lehden kysymyksiin sähköpostitse:

– Yleisellä tasolla voin mainita, että koska rinnakkaistuonti- ja -jakeluvalmisteet ostetaan halvemman hintatason EU- tai ETA-maasta, on Suomen hinnoilla ja markkinan koolla luonnollisesti suora vaikutus valmisteen lanseeraus- tai markkinoilta poistumispäätökseen, Geijer kirjoittaa.

Maailman johtaviin geneeristen lääkkeiden valmistajiin kuuluva KRKA on varovaisempi. Muutaman kyselykierroksen jälkeen yhtiön puolesta vastasi yhtiön PR-osaston apulaisjohtaja Simona Gorjup.

– Vapaa kilpailu ja kahden viikon välein tarkistettava hinnoittelu pitävät yllä kilpailua ja laskevat lääkkeiden hintoja Suomessa. Tästä johtuen hinnat pääsääntöisesti laskevat. Häiriötilanteissa valmistajat voivat nostaa hintoja viitehintajärjestelmän puitteissa. KRKA tuo tuotteita Suomeen, oli hinta mikä tahansa, Gorjup muotoilee sähköpostissaan.

Joustoa tarvitaan

Suomen nykyinen viitehintajärjestelmä nähdään siis sekä heikkoutena että vahvuutena. Yhtäältä se mahdollistaa hintojen painamisen alas, mutta toisaalta se joustaa tarvittaessa myös ylöspäin. Jälkimmäisen ominaisuuden ansiosta Suomen tilanne ei pienestä markkinasta ja alhaisista hinnoista huolimatta ole huonoin mahdollinen.

Suomea hankalampi tilanne on esimerkiksi Norjassa.

– Norjassa on geneerisissä lääkkeissä tehty niin tiukkaa politiikkaa, että maassa on tällä hetkellä jatkuvasti pulaa vanhoista, edullisista peruslääkkeistä, Sirpa Rinta sanoo.

Heikki Bothas puolestaan nostaa esimerkiksi Romanian, jossa on tehty isoja hintaleikkauksia, eikä järjestelmä mahdollista hintojen nostoa missään tilanteessa.

Rinnan ja Bothaksen mukaan vähiten houkuttelevia lääkeyrityksille ovat ylipäätään maat, joissa lääkkeiden alhainen hintataso yhdistyy jäykkään byrokratiaan ja joustamattomaan hintajärjestelmään.

Rinta pitää ongelmallisena myös sellaista viitehintajärjestelmää, jossa myyntiin valitaan vain yksi lääkevalmiste jostain lääkeryhmästä. Se on lääkeyrityksille riski, sillä yritysten täytyy joka tapauksessa valmistaa maakohtaiset pakkaukset, ja silti voi olla, että myyntiä ei tule ollenkaan.

Mahdoton yhtälö

Jotta lääkkeiden saanti Suomeen voitaisiin tulevaisuudessa turvata, kaikkia lääkehuoltoon tehtäviä muutoksia tulisi Rinnan ja Bothaksen mukaan pohtia aina hinnan lisäksi saatavuuden näkökulmasta. Näin esimerkiksi viitehintajärjestelmää kehitettäessä.

– Viitehintajärjestelmän toimivuutta on jatkuvasti tarkasteltava. Otetaanko siinä huomioon, että hintaputki suojaa häiriöiltä vai mietitäänkö vain, saadaanko lääkkeet mahdollisimman halvalla? Tässä on tasapainoiltava sen kanssa, mikä on yhtäältä kustannus yhteiskunnalle ja mitkä ovat toisaalta riskit saatavuudelle, Rinta sanoo.

Bothaksen mukaan tätä pitäisi miettiä paitsi kansallisella, myös koko Euroopan tasolla.

Eurooppalaista ruoantuotantoa tuetaan voimakkaasti, jotta tuotanto voidaan turvata, mutta samaan aikaan lääkkeistä ajatellaan, että antaa markkinoiden hoitaa.

– Viime kädessä kaikki palautuu hinnoitteluun. Lääkkeiden valmistus on tällä hetkellä keskittynyttä siksi, että lääkkeiden hinnat on painettu globaalisti alas. Niinpä yritykset optimoivat tuotantoketjujaan, kannattamattomia yrityksiä häviää ja omistus keskittyy. Myös varastot joudutaan kovassa kilpailussa pitämään mahdollisimman pieninä.

Samalla haavoittuvuus lisääntyy.

Bothaksen mukaan lääkkeiden valmistusta pitäisikin pyrkiä tuomaan osin takaisin Eurooppaan.

– Sitä pitäisi tarkastella turvallisuuskysymyksenä ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Eurooppalaista ruoantuotantoa tuetaan voimakkaasti, jotta tuotanto voidaan turvata, mutta samaan aikaan lääkkeistä ajatellaan, että antaa markkinoiden hoitaa. Mahdollisimman alhaiset hinnat ja täydellisesti turvattu saatavuus on kuitenkin mahdoton yhtälö, Bothas sanoo.

Rinta toivo, että uusiksi mietittäisiin myös lääkkeiden velvoitevarastointia ja pakkausmääräyksiä.

– Velvoitevarastointiin tarvittaisiin lisää joustavuutta poikkeustilanteissa. Nykyinen velvoitevarastointi asettaa liian tiukat ehdot velvoitteen alittamiselle. Samalla se aiheuttaa turhaa hävikkiä, kun varastoitava tuote sairaalan kilpailutuksessa vaihtuu. Aiempaa varastotuotetta ei saa tämänhetkisten säädösten mukaan käyttää, vaan se täytyy hävittää. Tämä voi osaltaan johtaa saatavuushäiriöihin.

Mitä tulee eri kielialueiden pakkauksiin, niihin Rinta toivoisi ratkaisua digitalisaatiosta. Poikkeustilanteissa Suomen kaltaisen pienen kielialueen pakkaukset eivät ole ensimmäisinä jonossa pakkauslinjastolle.

– Voitaisiinko EU-lääkelainsäädännön tulevissa muutoksissa maakohtaisista pakkauksista ja pakkausselosteista luopua ja voisivatko esimerkiksi apteekit printata omankieliset pakkausselosteet vaikkapa QR-koodin avulla, Rinta ehdottaa.


Nyt saa hymyillä – paluumuuttaja näkee apteekeissa valtavan muutoksen
24.11.2020 12:39 TARU VANHALA

24.11.2020 12:39 TARU VANHALA


Risto Kanerva jatkaa Apteekkariliiton puheenjohtajana
20.11.2020 13:30 ERJA ELO

20.11.2020 13:30 ERJA ELO


Apteekkariliitto palkitsi ansioituneita
20.11.2020 10:53 ERJA ELO

20.11.2020 10:53 ERJA ELO


Kelan pääjohtaja: Apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä tulee lisätä
19.11.2020 14:50 HANNA HYVÄRINEN

19.11.2020 14:50 HANNA HYVÄRINEN


Pekonen: Lääkelain uudistamisesta tulossa hallituksen esitys ennen joulua
19.11.2020 12:12 ERJA ELO

19.11.2020 12:12 ERJA ELO


Antibioottiresistenssi Suomessa vielä verrattain hallinnassa – tilanne voi muuttua nopeasti
18.11.2020 12:14 TARU VANHALA

18.11.2020 12:14 TARU VANHALA


APTEEKKARI 2020 -tapahtumaan ennätysmäärä osallistujia
18.11.2020 09:18 HANNA HYVÄRINEN

18.11.2020 09:18 HANNA HYVÄRINEN


Polvikivut eivät helpota D-vitamiinilla eivätkä omega-3-rasvalla
18.11.2020 08:46 UUTISPALVELU DUODECIM

18.11.2020 08:46 UUTISPALVELU DUODECIM


Kolmas koronavirusrokote pääsi EMAn arvioitavaksi
17.11.2020 09:08 ERJA ELO

17.11.2020 09:08 ERJA ELO


Nenäpäivä keräsi suurimman potin vuosiin – apteekit keräsivät yli 60 000 euroa
16.11.2020 08:57 HANNA HYVÄRINEN

16.11.2020 08:57 HANNA HYVÄRINEN


Itä-Suomen yliopistossa Suomen laadukkainta farmasian opetusta
13.11.2020 09:35 ERJA ELO

13.11.2020 09:35 ERJA ELO


Koronatartuntaa ei voi todeta kotona
13.11.2020 09:29 ERJA ELO

13.11.2020 09:29 ERJA ELO


Miksi räjäyttää toimiva järjestelmä?
12.11.2020 14:12 ERKKI KOSTIAINEN

12.11.2020 14:12 ERKKI KOSTIAINEN


Ministeri Pekonen: KKV:n selvityksessä ei mitään uutta
11.11.2020 13:35 ERJA ELO

11.11.2020 13:35 ERJA ELO


KKV ehdottaa useita muutoksia apteekkialalle – Apteekkariliiton mielestä alaa kannattaa uudistaa vaiheittain
11.11.2020 11:42 HANNA HYVÄRINEN, ERKKI KOSTIAINEN

11.11.2020 11:42 HANNA HYVÄRINEN, ERKKI KOSTIAINEN


Aspiriini hillitsee pitkään suolistosyövän riskiä
10.11.2020 12:42 VIRPI EKHOLM

10.11.2020 12:42 VIRPI EKHOLM


Tutkimus: Lääkehoitoon sitoutuminen parantaa sydäninfarktipotilaiden ennustetta
09.11.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN

09.11.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN


Laatutyö kampitti karanteenin
06.11.2020 08:42 TARU VANHALA

06.11.2020 08:42 TARU VANHALA


Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
05.11.2020 09:20 VIRPI EKHOLM

05.11.2020 09:20 VIRPI EKHOLM


Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
03.11.2020 13:19 UUTISPALVELU DUODECIM

03.11.2020 13:19 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
03.11.2020 08:37 ERKKI KOSTIAINEN

03.11.2020 08:37 ERKKI KOSTIAINEN


Huolena väsymys ja verenvuodot
02.11.2020 14:17 Satu Muhonen

02.11.2020 14:17 Satu Muhonen


Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
30.10.2020 10:14 HANNA HYVÄRINEN

30.10.2020 10:14 HANNA HYVÄRINEN


Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
30.10.2020 08:46 HANNA HYVÄRINEN

30.10.2020 08:46 HANNA HYVÄRINEN


Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
28.10.2020 11:20 VIRPI EKHOLM

28.10.2020 11:20 VIRPI EKHOLM


Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
27.10.2020 09:10 KYÖSTI HAGERT, HANNA HYVÄRINEN

27.10.2020 09:10 KYÖSTI HAGERT, HANNA HYVÄRINEN


Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
26.10.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN

26.10.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN


Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
23.10.2020 14:25 HANNA HYVÄRINEN

23.10.2020 14:25 HANNA HYVÄRINEN


Luvialaisapteekki iloittelee somessa
23.10.2020 09:58 Tomi Kangasniemi

23.10.2020 09:58 Tomi Kangasniemi


Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
22.10.2020 10:08 HANNA HYVÄRINEN

22.10.2020 10:08 HANNA HYVÄRINEN