Suomalaiset ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä lääkealasta
02.06.2022 | 09:13
Teksti : Hanna Hyvärinen
Maksuhalukuus riippuu paitsi omasta ympäristöasenteesta, myös tarjolla olevasta politiikasta.
Suomalaiset ovat halukkaita maksamaan nykyistä ympäristöystävällisemmästä lääkealasta ja lääkepolitiikasta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuore tutkimus. Tutkijoiden mukaan maksuhalukkuus heijastaa suomalaisten huolta lääkkeiden ympäristövaikutuksista sekä lääkealan ympäristöystävällisyyteen kohdistuvia odotuksia.
Koko väestöön suhteutettuna vuotuinen maksuhalukkuus vaihteli 37 ja 134 miljoonan euron välillä, ja ympäristöasenteet vaikuttivat siihen merkittävästi. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä haitallisten lääkeaineiden määrän vähentämistä ympäristössä ja erityisesti koko EU:n laajuisia politiikkatoimia lääkealan kestävyyden parantamiseksi.
Maksuhalukkuus riippuu valitusta politiikasta
Väestön maksuhalukkuutta ja arvotuksia lääkealan ympäristöystävällisyydelle tutkittiin diskreetin valinnan kokeella osana laajempaa lääkkeet ja ympäristö -teemaista kyselytutkimusta. Kyselyssä vastaajille esitettiin lääkkeiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtääviä lääkepolitiikkavaihtoehtoja, jotka olivat erilaisia yhdistelmiä lääkkeiden ympäristövaikutuksista saatavilla olevan tiedon kattavuudesta, politiikan maantieteellisestä laajuudesta, muutosten toteuttamiseen kuluvasta ajasta, konkreettisista ympäristövaikutuksista ja vuosikustannuksista kansalaista kohti.
Vastaajien maksuhalukkuus riippui kyselyssä tarjotusta politiikkavaihtoehdosta ja vastaajan yleisestä ympäristöasenteesta.
Vastaajat arvostivat ympäristöystävällisemmässä lääkepolitiikassa eniten toimien konkreettisia ympäristövaikutuksia eli ympäristöön päätyvien haitallisten lääkeaineiden määrän vähenemistä. Toiseksi tärkeimpänä nousi esille väestön halukkuus koko EU-alueen kattaville politiikkatoimille. Tulokset tukevatkin ajatusta EU-tasoisten toimien kehittämisestä lääkealan ympäristökestävyyden parantamiseksi. Tiedonsaanti lääkkeiden ympäristövaikutuksista arvotettiin kolmanneksi tärkeimmäksi.
– Lääkkeiden käyttäjille on kuitenkin tärkeää tiedottaa lääkkeiden ympäristövaikutuksista oikealla tavalla ja vastuullisesti, ettei ympäristönäkökulma heikennä esimerkiksi potilaan lääkehoitoon sitoutumista, toteaa nuorempi tutkija Lasse Alajärvi.
Vastaajien yleisellä ympäristöasenteella havaittiin merkittävä vaikutus maksuhalukkuuteen.
39,6 prosenttia vastaajista kuului ympäristöystävällisimpään joukkoon, jonka maksuhalukkuus oli keskimäärin yli kuusinkertainen vähiten ympäristöystävälliseen vastaajajoukkoon verrattuna. Vähiten ympäristöystävälliseen ryhmään lukeutui 28,7 prosenttia vastaajista.
Ympäristöystävällisimmässä ryhmässä oli enemmän naisia, korkeasti koulutettuja ja iältään yli 60-vuotiaita.
Mitä lääkkeiden käyttäjät toivovat
Tutkijoiden mukaan euromääräiset tulokset ympäristöystävällisempään lääkealaan liittyvästä maksuhalukkuudesta auttavat arvioimaan alan ympäristötoimien arvostusta väestön keskuudessa.
– Kääntäen voidaan ajatella, että koettu hyöty ja tyytyväisyys ympäristöystävälliseen lääkepolitiikkaan on vielä suurempi, jos muutoksia lääkealalla pystytään toteuttamaan ilman vastaavaa rahallista panostusta väestöltä, tutkijat huomauttavat.
Tutkimuksen tulokset valottavat myös sitä, millaisia asioita lääkkeiden käyttäjät arvostavat tulevaisuuden ympäristöystävällisessä lääkepolitiikassa.
Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n vastaajapaneelille sähköisesti joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 2030 Manner-Suomessa asuvaa, 18–79-vuotiasta henkilöä.
Tutkimus on osa lääkkeiden kestävän kehityksen SUDDEN-hanketta, jossa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Turussa testataan uudenlaista hoitoa etenevään MS-tautiin
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Tutkimus: Apteekkeihin palautetaan vuosittain käyttämättömiä lääkkeitä jopa 81 miljoonan euron edestä
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
