Suojaisiko nenäsumute paremmin?
20.01.2022 | 08:32
Teksti : Virpi Ekholm
Nenän limakalvoille annosteltava koronavirusrokote saattaa suojata tehokkaammin lieviltä tartunnoilta ja taudin leviämiseltä kuin lihakseen pistettävä rokote. Suomessa kehitetty, nenäsumutteena annosteltava koronarokote on etenemässä ihmiskokeisiin alkuvuodesta.
Euroopassa käytössä olevat koronavirusrokotteet antavat erinomaisen suojan vaikeaa covid-19-tautia vastaan.
Rokotteet eivät kuitenkaan estä tartuntoja täysin. Rokotettu voi saada lievän infektion ja myös levittää tautia eteenpäin.
– Tartuttavuusaika on lyhyempi rokotetuilla kuin rokottamattomilla, jos he saavat infektion. Aktiivivaiheessa on kuitenkin todettu, että virusmäärä on molemmilla ryhmillä ylähengitysteissä sama, kertoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.
Puutteellinen suoja voi johtua siitä, että lihakseen pistettävä rokote ei saa aikaan riittävää immuunivastetta nenän ja nielun limakalvoilla, jotka kohtaavat viruksen ensimmäisinä.
Voisiko paikallisesti nenään annosteltava rokote suojata tartunnoilta paremmin?
– Ajatuksena tämä on hyvä ja looginen. Asia täytyy kuitenkin vielä varmistaa kliinisissä tutkimuksissa, Meri toteaa.
Kliiniset tutkimukset ihmisillä alkuvuodesta
Suomalainen tutkimusryhmä kehittää koronavirusrokotetta, joka annostellaan nimenomaan nenäsumutteena.
Rokote Laboratories Finland Oy sai kesällä yhteensä yhdeksän miljoonan euron rahoituksen FINCoVac-rokotekandidaatin tutkimukseen. Tavoitteena on, että kliiniset tutkimukset ihmisillä alkavat alkuvuoden 2022 aikana.
– Rahoitus kattaa ensimmäisen ja toisen vaiheen tutkimukset, joihin osallistuu yhteensä satoja koehenkilöitä. Sen jälkeen tarvitsemme vielä jatkorahoitusta, jotta rokotteen teho ja turvallisuus voidaan varmistaa laajassa kolmannen vaiheen tutkimuksessa, kertoo yrityksen tuore toimitusjohtaja, farmasian tohtori Tuija Keinonen.
Rokotetta testataan henkilöillä, jotka ovat jo saaneet kaksi koronarokotetta tai sairastaneet taudin. Jos tulokset ovat hyviä, sille voidaan hakea myyntilupaa tehostekäyttöön.
FINCoVac perustuu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimustyötä on tehty virologian professori Kalle Sakselan, akateemikko Kari Alitalon ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan laboratorioissa.
Hyötyä erityisesti kehittyvissä maissa
Professori Kalle Saksela näkee rokotteen annostelussa nenään monia etuja. Eläinkokeissa nenäsumute sai aikaan paremman vastustuskyvyn nenänielun limakalvoilla kuin lihakseen pistettävä rokote.
– Olemme rokottaneet eläimiä markkinoilla olevilla rokotteilla lihakseen ja tutkineet, miten immuunivastetta saadaan tehostettua nenäsumutteella. Tulokset ovat lupaavia, Saksela kertoo.
Nenäsumutteen käyttöön ei välttämättä vaadita koulutettua henkilökuntaa tai katkeamatonta kylmäketjua. Tästä olisi hyötyä erityisesti kehittyvissä maissa.
Rokotteessa käytetään hyväksi adenovirusta, joka on ihmisen tavallinen flunssavirus. Se vie koronaviruksen pintaproteiinia koodaavan geenin nenän limakalvon soluihin, jotka toimivat paikallisina ”rokotetehtaina”. Kuljettimena käytetty adenovirus on käsitelty niin, että se ei lisäänny soluissa tai aiheuta tautia.
AstraZenecan adenoviruspohjaiseen rokotteeseen on liitetty harvinaisia, veren hyytymiseen liittyviä haittavaikutuksia.
– Kun rokote pistetään lihakseen, adenovirusta kulkeutuu myös verenkiertoon, jossa se saattaa aiheuttaa verihiutaleiden kanssa haitallisen autoimmuunireaktion. Nenään annosteltuna tätä riskiä ei kaiken käytettävissä olevan tiedon valossa pitäisi olla, Saksela sanoo.
Viruksen uudet variantit huomioon
Maailmalla on kehitteillä myös muita nenäsumutteena annosteltavia koronarokotteita. Nämäkin tutkimukset ovat vielä alkuvaiheessa.
Ihmiskokeisiin edenneissä hankkeissa käytetään Sakselan mukaan alkuperäistä, Wuhanin viruksen antigeeniä. Suomalaisten rokotteessa on sen sijaan uudempi, paremmin viruksen variantteja huomioiva antigeeni.
– Kun jouduimme odottamaan rahoituspäätöksiä, käytimme ajan hyödyksi rokotteen jatkokehittämiseen. Jos olisimme päässeet etenemään nopeammin, olisimme ehkä ihmiskokeissa samantyyppisellä, hieman vanhentuneella antigeenillä kuin muutkin, hän puntaroi.
Sakselan mukaan myöhemmin on tavoitteena, että FINCoVac saisi myyntiluvan myös ensimmäiseksi koronavirusrokotteeksi. Tämä saattaisi kuitenkin vaatia vielä laajempia kliinisiä tutkimuksia, joissa rokotteen tehoa verrattaisiin lumeen sijasta jo käytössä olevaan koronarokotteeseen maassa tai maissa, joissa rokotteita ei ole vielä laajasti saatavilla.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
