Selvitys: Järjestelmällinen kehittäminen on avain lääkesäästöihin

Selvityksen mukaan eri hoitovaihtoehtojen ja lääkkeiden välillä voi olla suuria hintaeroja. 

Perjantaina (19.3.) julkaistu Aalto-yliopiston, Etlan, THL:n ja VATT:in selvitys kartoittaa lääkekustannusten kehitystä ja erilaisia mahdollisuuksia pienentää kasvavia kustannuksia.

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä tarkastellaan apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Selvityksen mukaan Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden kustannusten reaalinen kasvu on ollut 87 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Valtaosa, noin 80 prosenttia, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista on tullut alkuperäislääkkeistä.

Selvityksen mukaan kiinnostavimpia mahdollisuuksia lääkekustannusten pienentämiseen ovat muun muassa lääkärien kannustaminen kustannusvaikuttavampien lääkkeiden valintaan, hintakilpailun lisääminen biologisilla lääkemarkkinoilla sekä lääkkeiden rinnakkaistuonnin mahdollisten esteiden selvittäminen ja poistaminen.

Selvitys peräänkuuluttaa myös markkinan koon huomioimista asetettaessa lääkkeiden kohtuullisia tukkuhintoja, sillä pienillä markkinoilla kohtuullisten tukkuhintojen voimakas rajoittaminen voi estää markkinoille tuloa ja hintakilpailun syntyä. Lisäksi selvitys ehdottaa erilaisten hoitovaihtoehtojen kustannusvaikuttavuuden nykyistä voimakkaampaa korostamista asetettaessa lääkkeiden kohtuullisia tukkuhintoja.

Apteekkien saavutettavuudessa ja palvelutarjonnassa eroja

Apteekkien osalta selvityksessä havaittiin, että eri puolilla Suomea asuvien välillä oli eroja siinä, kuinka lähellä apteekkipalveluja on saatavilla eri viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. 

Myös farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnassa havaittiin apteekkikohtaista vaihtelua. Selvityksen mukaan eniten tarjotaan lääkehoidon arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua.

Selvityksen laatijoiden mukaan rationaalista lääkehoitoa tukevien palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkijärjestelmän pirstaleisuus ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Apteekkilupajärjestelmän, apteekkien tulonmuodostuksen sekä apteekkien sijainnin ja määrän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien taloudellisia kannustimia kehittää toimintaansa, selvityksessä arvioidaan.

Selvitystyössä mukana olleen THL:n professorin Ismo Linnosmaan mukaan apteekkitoiminnan arviointiin ja sääntelyn kehittämisen tueksi tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.

– Mittarien avulla saataisiin nykyistä parempi käsitys siitä, kuinka hyvin tarkasti säännellyssä järjestelmässä saavutetaan toiminnalle asetetut tavoitteet, Linnosmaa sanoo THL:n uutisessa.