Jo yhdeksän kymmenestä apteekista tarjoaa lääkkeiden kotiinkuljetusta Lue lisää »

Hajallaan oleva tieto lääkevalmisteista halutaan nykyistä paremmin saataville. Lue lisää »

Euroopan lääkevirasto kehottaa jatkamaan verenpaine-, sydän- ja munuaistautien lääkitys... Lue lisää »

Apteekkien pleksit suojaavat suoralta pisaratartunnalta ja lisäävät välimatkaa henkilök... Lue lisää »

Kansalaisten ei tule ostaa valelääkkeitä luvattomilta verkkosivustoilta ja muilta myyji... Lue lisää »

Sairas muutos – ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen tauteja ja äärimmäisiä säitä

Ilmastonmuutos   17.02.2020 11:50  TARU VANHALA ISTOCKPHOTO

,

Tänä vuonna leppä aloitti kukinnan Etelä-Suomesssa jo helmikuussa.

Ilmastonmuutos nousi Maailman terveysjärjestö WHO:n listalla maailman suurimmaksi terveysuhaksi. Suomessakin helteet tappavat jopa satoja ihmisiä, ja erilaiset vitsaukset leviävät yhä uusille alueille.

Kuluvan vuoden tammikuu oli Suomessa historiallisen lämmin. Paikoin tammikuun keskilämpötila oli jopa 7–8 astetta korkeampi kuin tavanomaisena talvena. Tammikuun vaihduttua helmikuuksi kerrottiin, että leppä on jo aloittanut kukintansa eteläisessä Suomessa.

Tulevina vuosina luvassa on yhä uusia lämpöennätyksiä. Samalla lisääntyvät uudenlaiset vitsaukset.

Borrelioosi yleistyy

Helsinkiläinen Emilia Salmi havaitsi punaisen renkaan ihollaan pari kesää sitten. Salmi osasi heti yhdistää kuumeilun ja huonovointisuuden edellisviikkoiseen punkin puremaan, jonka hän sai omalla takapihallaan Helsingin Metsälässä.

Salmea hoitaneelle terveyskeskuslääkärille tapaus oli ensimmäinen borrelioositartunta kaupungissa.

– Hän kyseli, olenko käynyt saaristossa. En ollut, oli alkukesä ja olin ottanut aurinkoa vain omalla pihallani, Salmi muistelee.

Sittemmin borrelioositartunnat ovat yleistyneet Helsingissä, ja punkkeja on havaittu jo lähes kaikissa kaupungin puistoissa. Salmen pihalta niitä löytyy säännöllisesti. Oman ja lasten ihon tarkistus kuuluu jo kesäiltojen rutiiniin.

Borrelioositapausten määrä on kolminkertaistunut vuosituhannen alusta reilusti yli 2 000:een vuodessa. Todellisuudessa määrä lienee nelinkertainen, sillä läheskään kaikki tartunnat eivät päädy tilastoihin.

Kasvukauden pidentyminen lisää puutiaisten määrää ja lämpeneminen on levittänyt ne yhä pohjoisemmaksi. Paikallisia punkkipesäkkeitä on havaittu jo napapiirin pohjoispuolella.

Borrelia-bakteeri- tai TBE-virus -tartuntoja tilastoidaan nykyään koko maassa. Viime keväänä kansalliseen rokotusohjelmaan lisättiin puutiaisaivokuumeelta suojaava rokote riskialueilla. Se tulee tarpeelliseksi yhä useammalla paikkakunnalla. Salmi harkitsee rokotteen ottamista, jos puutiaisaivokuume yleistyy pääkaupunkiseudulla.

– Kai tässä vähän ilmastonmuutoksen uhreja ollaan, Salmikin pohdiskelee.

Punkkien levittämä borrelioosi yleistyy, ja tautitapauksia havaitaan yhä uusilla alueilla.

Helle uhkaa henkeä Suomessakin

Punkkien ja niiden mukanaan tuomien tautien leviäminen uusille aluille on tosiaan yksi oire ilmastonmuutoksesta.

Pariisin ilmastosopimus asetti tavoitteeksi, ettei maapallon keskilämpötila nouse esiteollisesta ajasta enempää kuin 1,5 astetta. Nykyvauhdilla raja ylittyy kuitenkin jo kuluvan vuosisadan puolivälissä.

Suomessa keskilämpötila on noussut huomattavasti maapallon keskiarvoa nopeammin. Esiteolliseen aikaan verrattuna meillä on nyt jo kaksi astetta lämpimämpää, talvella vieläkin enemmän.

Suomen kehittynyt terveydenhuolto ja hyvä infrastruktuuri lieventävät ilmiön terveysvaikutuksia. Silti meilläkin kuoli lähes 400 ihmistä kesän 2018 helteiden seurauksena.

Erityisen vaarallista pitkään jatkuva kuumuus on sydäntauteja sairastaville ja iäkkäille ihmisille. Tulevaisuudessa kuolee terveitäkin. Etelä-Aasiaan ennustetaan muutaman vuosikymmenen kuluttua äärimmäisen tappavaa wet-bulb -ilmiötä. Kova kuumuus ja suuri ilmankosteus muodostavat elimistölle sietämättömän yhdistelmän, joka voi tappaa terveen ihmisen jopa kuudessa tunnissa.

Äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään myös Euroopassa. The Lancet Planetary Health -tiedejulkaisun tutkimuksessa niiden arvioidaan tappavan vuoden 2100 vaiheilla jo 150 000 eurooppalaista vuodessa.

Suomessakin on lämmitysratkaisujen lisäksi jatkossa keskityttävä yhä enemmän rakennusten viilentämiseen. Samalla pitäisi säästää energiaa.

Hyönteiset tappavat meillä ja maailmalla

Lämpeneminen kasvattaa myös hyttyskantoja ja laajentaa niiden elinalueita. Trooppiset sairaudet leviävät uusille alueille.

Jopa malaria saattaa palata Suomen leveysasteille. Tautia esiintyi meillä endeemisenä 1700- ja 1800-luvuilla, ja vielä 1940-luvulla koettiin malariaepidemia. Euroopasta endeeminen malaria hävitettiin 1970-luvulla, mutta paluulta suojaa lähinnä kaupungistuminen.

Viime vuosisadan puolivälissä Maailman terveysjärjestö WHO tavoitteli malarian hävittämistä kokonaan. Levinneisyys on kuitenkin vain kasvanut, ja lähes puolet maailman väestöstä – 3 miljardia ihmistä – on jo vaarassa sairastua siihen. Kuolleisuus on puolittunut 2000-luvulla, mutta edelleen tautiin menehtyy miljoona ihmistä vuodessa, pääosin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Denguekuumetta ja chikungunyaa on jo raportoitu Etelä-Euroopassa, ja myös chikungunyan leviää. Toistaiseksi näitä tauteja kantavat hyttyslajit eivät kuitenkaan selviä talven yli edes Välimeren ilmastossa.

Sadot pienenevät ja nälkä ajaa liikkeelle

Orimattilalainen maanviljelijä Jussi Vanhala katselee harmaata peltomaisemaa. Kuluva talvi on ollut vähäluminen, ja hiihtokelit ovat jääneet haaveeksi. Kesää 2018 maanviljelijä ei muistele lämmöllä, se oli kuumuuden ja kuivuuden vuoksi heikoin satokausi Suomessa 20 vuoteen. Kuivuus tuntuu pelloilla vieläkin.

– Vilja pakkotuleentui eli kuivui ennen kuin ehti kypsyä, maanviljelijä muistelee.

Liettua joutui kesällä 2019 julistamaan hätätilan, kun kuivuus uhkasi tuhota puolet maan viljasadosta.

Hetki menee vielä ennen kuin täällä appelsiinipuita kasvatetaan

Yksi kuuma ja kuiva kesä ei vielä maaviljelijän elinkeinoa kaada, mutta ajatus kolmesta peräkkäisestä vetää vakavaksi.

– Se olisi kyllä katastrofi, Vanhala toteaa.

Ilmaston lämpeneminen voi pidentää kasvukautta, mikä mahdollistaa uusien lajikkeiden viljelyn. Toisaalta lämpö lisää myös kasvi- ja eläintauteja sekä tuholaisia.

– Kuumia ja kuivia kesiä ja vastaavasti kylmiä ja sateisia kesiä on ollut aina. Hetki menee vielä ennen kuin täällä appelsiinipuita kasvatetaan, Vanhala naurahtaa.

Vaikka kasvukausi pidentyisi, siitä ei ole iloa, jos sadetta ei riitä tasaisesti.

Muualla maailmassa lämpenemisen vaikutukset ovat jo selvemmin havaittavissa. Keniassa lämpötila on jo noussut yli 1,5 astetta ja tehnyt karjankasvatuksesta paikoin mahdotonta. Kuumimmilla alueilla karjan määrä on vähentynyt 40 vuodessa alle puoleen.

Sopeuttamistoimista huolimatta keskisadot alkavat pienentyä 2030-luvulla – ja samaan aikaan kulutus kasvaa 14 prosenttia vuodessa.

Ilmaston lämpeneminen johtaa väistämättä aliravitsemukseen ja nälänhätään köyhimmissä maissa. Elinolojen käydessä mahdottomiksi syntyy muuttoliikkeitä. Yhä useampi pakolainen on ilmastopakolainen.

Maanviljelyä haittaavat milloin kuivuus, milloin runsaat sateet.

Sadetta, rehevöitymistä hometta ja masennusta

Sateisuus lisääntyy korkeilla leveysasteilla ja päiväntasaajan seudulla, mutta vähenee keskileveysasteilla. Voimakkaat rankkasateet lisääntyvät, ja vastaavasti kuivat kaudet pidentyvät.

Rankkasateet saastuttavat juoma- ja kasteluvesiä ja aiheuttavat infektioita, etenkin ripulitauteja. Kolera on alkanut levitä, kun ilmasto on lämmennyt ja vesistöt rehevöityneet.

Suomessa ei ole koleraa aiheuttavaa vibrio cholerae -bakteeria kotoperäisesti, mutta muita vibrio-suvun bakteereita, vibrooseja, tavataan Itämeren rannikkovesistöissä. Hellekaudet kasvattavat niiden määriä etenkin murtovesialueilla ja lisäävät riskiä saada tartunta uimavedestä.

Sateiden lisääntyminen kasvattaa epidemioiden riskiä myös Suomessa. Rankkasateet ja tulvat huuhtovat mikrobeja pohja- ja pintavesiin ja heikentävät juomaveden laatua. Lämpeneminen kiihdyttää mikrobien kasvua. Riski legionella-, kampylobakteeri-, salmonella- ja norovirusepidemioihin kasvaa.

Ilmaston lämpeneminen myös rehevöittää vesistöjä ja edesauttaa myrkyllisten sinileväkukintojen syntyä.

Ilman suhteellinen kosteus kasvaa, kun sademäärät lisääntyvät ja talvisateet muuttuvat lumesta vedeksi. Rakennukset altistuvat entistä enemmän kosteusvaurioille ja sisäilmanlaatu heikkenee.

Entistä sateisemmat ja pilvisemmät talvet lisäävät myös kaamosmasennuksen todennäköisyyttä.

Saaste tappaa vuosittain miljoonia

Ilmastonmuutoksen suurin taustapiru, ilmansaasteet, tappaa vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä. Jo yhdeksän kymmenestä maapallon asukkaasta hengittää saastunutta ilmaa päivittäin. Se altistaa syövälle ja sydän- ja hengitystiesairauksille.

Tuore kiinalaistutkimus on havainnut, että oireettomat, alkuvaiheen keskenmenot ovat yhteydessä ilmansaasteisiin.

EU-maissa hiukkaspäästöihin kuolee ennenaikaisesti 400 000 ihmistä vuodessa. Pienhiukkasaltistuksen vuoksi sydän- ja verisuonitauteja ja hengityselinsairauksia sairastavien elinikä lyhenee yli kymmenen vuotta.

Suomessa pitkäaikaisen altistumisen arvioidaan johtavan vuosittain lähes 2 000 kuolemaan.

Lämpeneminen kiihdyttää liikenteen ja energiatuotannon hiilivetypäästöjen kanssa myös otsonin tuotantoa. Amerikkalainen tutkimuslaitos National Center for Atmospheric Research (NCAR) ennustaa, että alailmakehän otsonipitoisuus nousee Yhdysvalloissa kesäisin jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Kaasumainen otsoni tunkeutuu helposti keuhkorakkuloihin saakka ja altistaa astmalle, keuhkoputkentulehdukselle ja keuhkolaajentumalle.

Ilmastonmuutoksesta johtuvat lisääntyvät terveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle kasvavia kustannuksia. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on taistelua terveyden puolesta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdollista, mutta se vaatii nopeita ja radikaaleja toimia.

Suomen Akatemia ilmoitti joulukuussa rahoittavansa kahdeksalla miljoonalla eurolla ilmaston muutoksen terveysvaikutusten tutkimusta. CLIHE-akatemiaohjelman tutkimushankkeet tuottavat tietopohjaa parhaiden toimintatapojen valitsemiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Arkisto


Anssi Pulkkinen: Onnistuminen tulee yhteistyöllä
24.02.2020 08:30 HANNA HYVÄRINEN

24.02.2020 08:30 HANNA HYVÄRINEN


Lääkkeiden tukkumyynti kasvoi
21.02.2020 08:08 ERKKI KOSTIAINEN

21.02.2020 08:08 ERKKI KOSTIAINEN


Kuntapäättäjät arvostavat apteekkiyhteistyötä
21.02.2020 07:45 ERKKI KOSTIAINEN

21.02.2020 07:45 ERKKI KOSTIAINEN


Influenssaepidemian huippu on vasta tulossa
20.02.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN

20.02.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN


Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
19.02.2020 08:53 ERKKI KOSTIAINEN

19.02.2020 08:53 ERKKI KOSTIAINEN


Viron apteekkiuudistus kääntyi tappeluksi
19.02.2020 08:20 ALMA ONALI

19.02.2020 08:20 ALMA ONALI


Hinta ei aina ratkaise lääkkeen valintaa
14.02.2020 08:56 TARU VANHALA

14.02.2020 08:56 TARU VANHALA


Tamron lääkekuljetuksia siirtyy PostNordille – apteekit huolissaan uutisista
13.02.2020 09:28 HANNA HYVÄRINEN

13.02.2020 09:28 HANNA HYVÄRINEN