Rokotteita ei ole saatu alkuvuodesta tuotettua odotetulla volyymilla. Kuva: Ingimage
Uutinen

Saako AstraZenecan rokote myyntiluvan – ja kenelle rokotetta annetaan?

29.01.2021 | 15:59

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Euroopan lääkevirasto tiedottaa AstraZenecan rokotteen myyntilupasuosituksesta perjantaina alkuillasta.

Euroopassa odoteltiin perjantaina Euroopan lääkeviraston (EMA) kannanottoa AstraZenecan koronarokotteen myyntilupaan. EMA:n oli alun perin määrä tiedottaa aiheesta perjantaina iltapäivällä, mutta tiedotusaikaa siirrettiin viime hetkillä alkuiltaan Suomen aikaa.

Spekulaatioiden mukaan pöydällä on paitsi rokotteen myyntilupa, myös se, kenelle rokotetta suositellaan annettavaksi. Esimerkiksi Saksan rokoteviranomaiset totesivat torstaina, etteivät suosittele AstraZenecan rokotteen antamista yli 65-vuotiaille. Saksan viranomaisten mukaan rokotteen tehosta yli 65-vuotiailla ei ole ollut saatavilla tarpeeksi tietoa.

AstraZeneca on vastannut, että rokote on tehokas myös yli 65-vuotiaille.

Mikäli EMA puoltaa rokotteen myyntilupaa, asia siirtyy Euroopan komissiolle, joka varsinaisesti myötää luvan. Komission odotetaan tekevän päätöksensä nopeasti, mahdollisesti vielä perjantai-illan aikana.

AstraZenecan rokote olisi kolmas EU:ssa ehdollisen myyntiluvan saanut koronarokote. Aiemmin ehdolliset myyntiluvat ovat saaneet Pfizerin ja BioNTechin sekä Modernan rokotteet.

Muuttuuko rokotusjärjestys?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi perjantaina Iltalehden haastattelussa, että rokotusjärjestystä voitaisiin Suomessa ehkä muuttaa, mikäli AstraZenecan rokotetta ei suositella yli 65-vuotiaille. Työikäisiä voitaisiin siis alkaa rokottaa aikaisemmin kuin alkuperäisessä rokotusjärjestyksessä on päätetty.

Mäkijärven mukaan rokotetta on järkevintä antaa niille kansalaisille, joille rokotteen teho on osoitettu, eli 1864-vuotiaille.

Toivoa ja pettymyksiä

AstraZenecan rokotteita on odotettu EU:ssa kuin kuuta nousevaa, sillä yhtiön adenovirusvektorirokote on huomattavasti helpompi säilyttää ja kuljettaa kuin aiemmin käyttöön saadut mRNA-rokotteet.

Tammikuun puolivälissä AstraZeneca kuitenkin ilmoitti, että sen toimitusmäärät EU-maille jäävät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti vähäisemmäksi kuin aiemmin oli luvattu. Syynä on Belgian lääketehtaassa syntynyt tuotantohäiriö.

Aiemmin tammikuussa Pfizer ja BioNTech ilmoittivat, että niiden rokotetoimitukset Eurooppaan hidastuvat hetkellisesti tammi-helmikuussa.

Näin ollen Euroopassa on jääty rokotuksissa pahasti jälkeen muun muassa Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa, jotka hyväksyivät AstraZenecan rokotteen käyttöönsä jo aiemmin.

Mitä sopimus sanoo?

EU on vaatinut, että AstraZeneca paikkaa häiriöitä toimittamalla koronarokotteita Britannian tehtaaltaan. Yhtiö ei kuitenkaan ole suostunut tähän.

Euroopan komission mielestä kyse on sopimusrikkomuksesta. AstraZenecan mukaan taas sopimusta ei ole rikottu. Yhtiön mukaan se on sopimuksessa sitoutunut vain ”tekemään parhaansa”. Yhtiö on vedonnut myös siihen, että EU solmi sen kanssa sopimuksen myöhään, eli kolme kuukautta Iso-Britanniaa myöhemmin.

Perjantaina komissio ja AstraZeneca julkaisivat osia sopimuksesta päivien väännön jälkeen. Sopimuksen julkaistut osat voi ladata komission sivuilta.

Euroopan komissio on myös vaatinut yhtiöltä selontekoa siitä, miten nopeasti ensimmäiselle vuosineljännekselle varatut rokoteannokset aiotaan lopulta toimittaa.

EU harkitsee myös rokotteiden vientirajoituksia vähentääkseen lääkeyhtiöiden houkutusta viedä koronarokotteet Euroopasta muualle.

Närää on herättänyt sekin, että toimitusvaikeuksista huolimatta lääkeyhtiöt pitävät kiinni yksinoikeudestaan rokotetuotantoon, vaikka niiden rokotekehitykseen on laitettu runsaasti myös julkista rahaa. Tuotantoa voitaisiin lisätä esimerkiksi rikkomalla rokotteiden patenttisuoja ja valmistamalla niitä nykyistä useammissa tuotantolaitoksissa. Lääkeyhtiöt kuitenkin vastustavat tätä.