Suomeen on perustettu parissa vuodessa 25 uutta apteekkia. Mäntsälässä kilpailee nyt ka... Lue lisää »

Suositeltua suuremmat D-vitamiiniannokset eivät lujita luita, vaan saattavat jopa heike... Lue lisää »

Vuosiomavastuun täyttyminen näkyy vuoden alussa apteekissa heti, eikä asiakkaan tarvits... Lue lisää »

Mediuutiset on valinnut Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin, F... Lue lisää »

Sijaintialueiden määrä vähentynee Helsingissäkin. Espoossa ja Vantaalla rajana ovat enä... Lue lisää »

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

Lääkehoito   05.04.2019 10:30  VIRPI EKHOLM ISTOCK

kuva: INGIMAGE, kuva: INGIMAGE

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Arkisto


Emerade-adrenaliinikynien jakelu keskeytettiin
27.09.2019 14:10 EMMI PUUMALAINEN, OLLI-PEKKA TIAINEN

27.09.2019 14:10 EMMI PUUMALAINEN, OLLI-PEKKA TIAINEN


Väitös: Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa puutteita
27.09.2019 08:25 ERJA ELO

27.09.2019 08:25 ERJA ELO


Hoivakriisi lyhentää naisten työuria
25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkari Sari Westermarck jatkaa kansainvälisessä luottamustehtävässä
25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN

25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN


Työikäisten lihavuus yleistyy
25.09.2019 08:40 ERJA ELO

25.09.2019 08:40 ERJA ELO


Uniongelmien hoito vaatii kärsivällisyyttä
23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA

23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA


Käypä hoito -suosituksia saatetaan kääntää ruotsiksi
23.09.2019 11:52 ERJA ELO

23.09.2019 11:52 ERJA ELO


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa
20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

18.09.2019 15:40 ERJA ELO