Uutinen

Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

05.04.2019 | 10:30

Teksti : VIRPI EKHOLM

Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.

Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.

Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.

Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.

Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.

Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä

Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.

– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.

Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.

– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.

Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.