Uutinen

Reseptien voimassaolo pitenee, apteekin neuvonnan merkitys kasvaa

22.04.2016 | 10:30

Jaa artikkeli:

Lääkereseptien pidentyvä voimassaoloaika kasvattaa apteekin roolia lääkehoidon onnistumisen seuraajana.

Lääkereseptien voimassaolo pitenee ensi vuoden alusta vuodesta kahteen vuoteen.

Se kasvattaa apteekin roolia ja vastuuta potilaan hoidon onnistumisen seurannassa, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala uskoo.

– Säännöllisesti lääkettä käyttävä tapaa apteekin ammattilaisen vähintään neljä kertaa vuodessa hakiessaan lääkettä. Tämä on jo nyt ja etenkin jatkossa todennäköisesti pitkäaikaissairaan tiivein kontakti terveydenhuollon ammattilaiseen, Kujala kertoo.

Neuvonnan tukemiseksi ja asiakkaan voinnin seuraamiseksi apteekkien lääkehoidon neuvontaa tukevaa tietokantaa päivitetään niin, että se sisältää myös keinoja pitkäaikaisen lääkehoidon käyttäjien elintapaohjaukseen.

Myös lääkehoidon tavoitteiden ja hoidon onnistumisen ja haittavaikutusten kartoittamisen apuvälineitä kehitetään, Kujala kertoi Apteekkaripäivillä.

Koulutuksesta lisätukea motivointitaitoihin

Suurempi vastuu asiakkaan lääkehoidon tukijana kiinnostaa apteekkilaisia.

Apteekkariliiton yhdessä Farmasian Oppimiskeskuksen ensimmäiseen Reseptiasiakkaan palvelu –verkkokoulutukseen ilmoittautui yli 850 apteekkilaista, ja tunkua on ollut myös kevään toiselle kurssille.

Koulutuksessa syvennetään osaamista muun muassa erilaisten ihmisten ja tunteiden kohtaamisesta, lääkehoitoon motivoimisesta sekä erityisryhmien palvelemisesta.

–Innostus kertoo halusta palvella asiakkaita paremmin ja saada eväitä ammattitaidon kehittämiseen, Kujala toteaa.

Motivoitunut asiakas haluaa huolehtia lääkehoidostaan

Kujala muistuttaa, että pitkäaikaissairauksien hoidoista jopa puolet epäonnistuu, koska potilas ei sitoudu omaan hoitoonsa.

Sitouttaminen eli hoitoon motivoiminen olisi ensiarvoisen tärkeää myös kustannustehokkaan ja rationaalisen lääkehoidon tavoitteita ajatelleen.

– Jos sitoutuminen on heikkoa, hoidon toteuttamiseksi tehdyt lääkäri- ja hoitajakäynnit, tutkimus- ja laboratoriokustannukset sekä määrätyt ja lunastetut lääkkeet aiheuttavat kustannuksia, mutta eivät tuo toivottua hoitotulosta, Kujala sanoo.

Lisäksi sairauden mahdollinen pahentuminen voi heikentää potilaan elämänlaatua entisestään ja tuoda kerrannaisvaikutuksena lisäkustannuksia uusista tutkimus-, sairaus- ja lääkekuluista sekä sairauspoissaoloista.

– Tämä kaikki kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia ja kuluttaa turhaan vähiä resursseja, Kujala kertoo.