Hoitosuositukset ovat jo parikymmentä vuotta kehottaneet välttämään rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä. Niiden aloittamista iäkkäille tulisi harkita tarkasti. Kuva: Istockphoto
Uutinen

Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö pitkäaikaistuu yli kolmasosalla aloittajista

15.01.2021 | 10:44

Teksti : ERJA ELO

Tutkimuksen mukaan käyttö pitkäaikaistuu erityisesti iäkkäillä. Uusista yli 65-vuotiaista käyttäjistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä.

Kelan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan tutkimuksen mukaan uusista rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön aloittajista jopa 39 prosenttia päätyy pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Käyttö pitkäaikaistuu erityisesti iäkkäillä eli 65 vuotta täyttäneillä. Heistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä. Työikäisistä pitkäaikaiskäyttäjiksi tuli 34 prosenttia.

Potilaan iän ohella myös käytetty lääkeaine vaikutti käytön pitkäaikaistumiseen. Nitratsepaamilla aloittaneista henkilöistä 76 prosenttia, tematsepaamilla 64 prosenttia, loratsepaamilla 62 prosenttia ja klonatsepaamilla aloittaneista 58 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Muita pitkäaikaistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan miessukupuoli, sosiaalietuuksien saaminen, psykiatriset oheissairaudet sekä päihteiden käyttö.

Tutkimuksessa käytettiin tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja. Mukana oli lähes 130 000 potilasta, jotka olivat aloittaneet bentsodiatsepiinien tai niiden kaltaisesti vaikuttavien unilääkkeiden käytön vuonna 2006. Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään puoli vuotta kestänyt jatkuva rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö.