APTEEKKARI 2022 -tapahtuman paneelissa olivat keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varapuheenjohtaja Mervi Katainen ja apteekkari, aluevaltuutettu Anne Kumpusalo-Vauhkonen. Paneelin vetäjänä toimi Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen. Kuva: Erja Elo
Uutinen

Paneeli: Apteekit kannattaa ottaa osaksi hyvinvointialueiden palvelujärjestelmää

06.05.2022 | 10:00

Teksti : Hanna Hyvärinen

APTEEKKARI 2022 -tapahtuman paneelissa apteekkeja evästettiin olemaan juuri nyt aktiivisia ja tarjoamaan ratkaisuja oman hyvinvointialueensa palvelujen parantamiseksi.

Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat aloittamaan toimintansa ensi vuodenvaihteessa. APTEEKKARI 2022 -tapahtuman paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, mikä on apteekin rooli osana uudistuvaa terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan nykyisessä palvelujärjestelmässä apteekkien rooli sekä tunnistetaan että ei tunnisteta.

– Tässä on varmasti muun muassa alueellisia eroja. Myös asenteiden tasolla on vielä työtä siinä, että apteekki on todella osa terveys- ja hyvinvointijärjestelmää, Varhila totesi.

Myös apteekkari ja aluevaltuutettu Anne Kumpusalo-Vauhkonen peräänkuulutti apteekkien nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä osana terveyspalveluja.

– Joillain paikkakunnilla apteekit ovat osa moniammatillista toimintaa, mutta valtakunnallisella tasolla voitaisiin tehdä enemmän. Toivottavasti tilanne muuttuu, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat työnsä, Kumpusalo-Vauhkonen pohti.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler toivoi, että uudet hyvinvointialueet ottaisivat apteekit huomioon järjestelmätasolla.

– Toivon, että apteekeille tulee selkeitä tehtäviä ja vastuita, jotka myös tiedetään ja tunnistetaan muualla terveydenhuollossa. Apteekin rooli tulisi saada sisään toiminnan rakenteisiin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varapuheenjohtaja Mervi Katainen toi keskusteluun aluepäättäjien näkökulman.

– Pyyntöjä ja toiveita tulee nyt paljon ja monelta suunnalta.

Kataisen mukaan päättäjien tulee miettiä, mitä muutoksia tehdään heti, mitä taas myöhemmin.

– On totta, että nyt on se hetki, kun muutoksia voidaan tehdä, mutta asiat tuskin muuttuvat taikaiskusta, kun vuosi vaihtuu. Tärkeintä on ajatus siitä, että nyt ryhdytään toimimaan uusilla tavoilla.

Apteekin uudet tehtävät?

Charlotta Sandlerin mukaan apteekin tehtävänä uusilla hyvinvointialueilla voisi olla esimerkiksi tunnistaa potilaiden tarpeita ja ohjata näitä tarvittaessa eteenpäin muiden terveydenhuollon palveluiden pariin. Lisäksi apteekkeihin voitaisiin tuoda erilaisia terveyspalveluita, joille apteekki tarjoaisi tilat, mutta itse palvelusta vastaisivat muut terveydenhuollon toimijat. Tällaisia palveluja voisivat olla esimerkiksi rokotukset.

Muualla Euroopassa apteekit ovat koronapandemian seurauksena jo ottaneet uusia rooleja muun muassa rokottajina. Jo yli puolessa Euroopan maista apteekit antavat rokotuksia.

Apteekkari Kumpusalo-Vauhkonen piti uusien terveyspalveluiden tarjoamista hyvänä suuntana, mutta muistutti, että myös apteekin perustehtävässä, lääkeneuvonnassa ja lääkehoidon seurannassa olisi vielä tehtävää.

– Olisi hienoa, jos apteekilla olisi väylä ottaa yhteyttä esimerkiksi lääkäriin silloin, kun apteekissa huomataan että ” Matilla on täällä verenpaineet olleet koholla”. Apteekeilla olisi annettavaa myös lääkehoitojen onnistumisen seurantaan.

Kirsi Varhilan mukaan apteekkien rooleista ja niiden mahdollisesti vaatimista säädösmuutoksista kaivattaisiin ainakin yhteiskunnallista keskustelua.

– Miten palveluiden saavutettavuus toteutetaan, jos ei hyödynnetä eri palveluntarjoajia. Vaikka regulaatio tuo turvaa, samalla se aiheuttaa sen, että raja-aitojen ylittäminen tuntuu olevan vaikeaa.

Apua raha- ja henkilöstöpulaan

Tulevien hyvinvointialueiden ratkottavana on isoja haasteita rahoituksesta työvoimapulaan. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja lääkkeiden käyttö lisääntyy. Anne Kumpusalo-Vauhkonen muistutti, että esimerkiksi kotisairaanhoidon asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia ja monilääkitympiä.

Panelistien mukaan tunnelin päässä on kuitenkin myös valoa. Kirsi Varhila muistutti, että esimerkiksi lääkehoitojen osalta säästöjä on pystytty tekemään, vaikka lääkkeiden käyttö on kasvanut.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi lääkevaihtoja täytyy tehdä yhä enemmän.

Charlotta Sandlerin mukaan terveydenhuollon henkilöstöpulaa voidaan osaltaan helpottaa esimerkiksi apteekkien annosjakelupalvelulla. 

– Apteekki pystyy hoitamaan annosjakelun parhaiten ja tehokkaimmin. Se auttaa henkilöstöpulaan ja on myös lääkitysturvallisuuskysymys.

Apteekit avuksi lääkehoidon kokonaisuuden hallintaan

Viime vuosina on puhuttu paljon rationaalisesta lääkehoidosta. Charlotta Sandler muistutti, että apteekit ovat se taho, joka yleensä varmistaa lääkehoitojen toteutumisen rationaalisesti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

– Tätä roolia ei kuitenkaan tunnisteta. Huolena on, että lääkehoidon kokonaisuuksia ei hahmoteta, ja sitten päädytään hoitamaan lääkehaittoja. Jos kokonaisuutta valvottaisiin paremmin, säästyisi vaivaa ja kustannuksia.

Erityisen hankalaa lääkehoidon kokonaisuuden hahmottaminen on, jos hoitava lääkäri vaihtuu jatkuvasti, eikä potilaan kokonaistilannetta tunne oikein kukaan.

Vieremällä Pohjois-Savossa apteekkia pitävä Anne Kumpusalo-Vauhkonen kertoi, että toisinkin voi olla.

– Vieremällä terveyskeskuslääkärit ovat pysyneet pitkään, ja se on kuntalaisille lottovoitto. Meillä ei ole ongelmia lääkehoidon kokonaisuuden kanssa. Sen sijaan muualla apteekki voisi olla se, joka esimerkiksi kokoaa lääkelistan yhdessä potilaan kanssa ennen lääkärikäyntiä.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että apteekeissa kannattaa nyt aktiivisesti vaikuttaa oman hyvinvointialueen tuleviin toimintatapoihin. Kirsi Varhila muistutti, että ministeriö valvoo, että hyvinvoinnin tuottamiseksi rakennetaan toimivia yhdyspintoja. Apteekeilla on siis oikeus edellyttää, että niitä kuullaan alueiden valmistelussa.

Varhila korosti, että olennaista on miettiä, mikä on terveyspalvelujen asiakkaan prosessi sen sijaan, että keskityttäisiin vain palveluntuottajien prosesseihin.

Nyt on aika toimia

Keskustelun lopuksi paneelin vetäjänä toiminut Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen pyysi panelisteja antamaan apteekeille evästystä siihen, miten näiden tulisi toimi nyt, kun hyvinvointialueiden toimintoja rakennetaan.

Panelistien viesti oli selvä: kannattaa olla aktiivinen, toimia yhteistyössä alueen muiden apteekkien kanssa ja osoittaa apteekkien lisäarvo palvelujentarjoamisessa ja erilaisten asiakkaiden kohtaamisessa.