Päättäjäpaneeli: Apteekkeja tulee kehittää terveydenhuollon tukena

Apteekista saa avun – ja edulliset lääkkeet

Parhaillaan Suomessa valmistellaan uusien hyvinvointialueiden toimintojen aloittamista, ja päättäjien mukaan apteekit ja niiden potentiaali tulisi ottaa valmistelussa huomioon ja pyrkiä löytämään uusia, paikallisiin tarpeisiin vastaavia toimintatapoja.

– Apteekki on usein lähempänä kuin lähin terveysasema, perussuomalaisten Tavio huomautti.

Toisaalta päättäjät pitivät tärkeänä, että apteekkeja voi nykyisellään perustaa myös sote-palveluiden, kuten sairaaloiden, yhteyteen. Tätä kannattaa heidän mukaansa hyvinvointialueilla edistää.

Esimerkkinä toimivasta ja edelleen kehitettävästä soten ja apteekkien yhteistyöstä nousi esiin muun muassa annosjakelu.

– Se lisää lääkitysturvallisuutta ja vapauttaa hoitajien työpanosta. Myös omaishoitajille tulisi antaa tukea lääkehoitoon, kokoomuksen Sari Sarkomaa totesi.

Omaishoitajat nosti esiin myös Tavio:

– Usein myös se omaishoitaja on iäkäs ja lääkityksen tarpeessa, Tavio muotoili.

Kemppi kertoi, että apteekkien tekemän työn merkitys tulee usein esiin, kun ihmisiä tapaa kansalaistapaamisissa toreilla.

– Apteekkeja pidetään tärkeinä. Itsekin pienen lapsen äitinä kävelen harva se päivä apteekkiin kysymään neuvoa. Apteekista saan avun nopeammin kuin neuvolasta.

Myös Taviolla oli hyviä kokemuksia apteekkiasioinnista:

– Usein apteekissa ehdotetaan määrätylle lääkkeelle edullisempaa vaihtoehtoa. Se kertoo hyvää.

Rokotuksia ja lääkehoidon arviointia

Esimerkkinä apteekkiin sopivista uusista palveluista panelistit mainitsivat muun muassa rokotukset. Koronan suhteen juna ehkä jo meni, mutta esimerkiksi influenssarokotukset sopisivat panelistien mukaan hyvin apteekkiin.

– Olen miettinyt, olisiko ihmisiä voitu kannustaa nopeammin koronarokotuksiin, jos rokotuksia olisi saanut apteekeissa. Ja voisiko influenssarokotusten kattavuus parantua, jos rokotusta tarjottaisiin apteekeissa, Hilkka Kemppi totesi.

Sari Sarkomaa muistutti, että pandemia yllätti kaikki, mutta nyt pitäisi katsoa taaksepäin ja miettiä, mitä voitaisiin tehdä jatkossa paremmin.

– Nyt otettiin kouluterveydenhoitajat pois kouluista rokottamaan. Olisiko kuitenkin ollut parempi ottaa apteekit tähän työhön?

Rokotusten lisäksi apteekeissa tulisi panelistien mukaan tarjota nykyistä enemmän ainakin lääkehoidon arviointeja ja lääkehoidon aloituspalvelua. Kempin mukaan esimerkiksi ikäihmisten lääkehoidon arviointi voisi olla jopa lakisääteistä. Näin vältyttäisiin monelta päivystyskäynniltä, joista tällä hetkellä peräti joka neljäs johtuu iäkkäiden osalta lääkehaitoista.

Sarkomaan mukaan lääkehoidon arviointeja voisi rahoittaa esimerkiksi palveluseteleillä.

– Lisäksi ihmiset tarvitsevat keskustelukumppania. On tärkeää, että apteekissa voi tarvittaessa keskustella lääkkeistä, Sarkomaa totesi.

Verkko haastaa lähipalvelut

Apteekkien omistajuudesta keskusteltaessa panelistit korostivat riippumattomuutta lääketukuista ja lääketeollisuudesta.

Hilkka Kempin mukaan keskustassa on pohdittu enemmistöomistajuuden vaihtoehtoa, jossa apteekin enemmistöomistajalta vaadittaisin proviisorin pätevyyttä, mutta pienempiä osuuksia voisi omistaa myös apteekin henkilökunta. Kempin mukaan tämä voisi auttaa myös apteekkien työvoimapulaan, sillä omistajuus voisi sitouttaa työhön ja apteekkiin.

Ville Tavio puolestaan korosti, että perussuomalaisille tärkeintä on apteekin omistajuuden säilyminen Suomessa.

– Jos markkinaa avataan, omistajuus alkaa usein keskittyä. Tämä voi heikentää saatavuutta, sillä yleensä palvelut tällöin keskittyvät isoihin kaupunkeihin. Jos apteekit halutaan säilyttää lähipalveluna, uudistamisessa on oltava varovainen, Tavio evästi.

Sdp:n Perholehto puolestaan nosti lupajärjestelmäkeskusteluun verkkoapteekit.

– Sähköistyminen on jopa isompi haaste lähipalveluille kuin kilpailu.