Uutinen

Onko voiteesta apua kolotuksiin?

10.03.2020 | 08:38

Teksti : VIRPI EKHOLM

Auttavatko ei-lääkkeelliset voiteet ja ihosuihkeet oikeasti lihas- ja nivelkipuihin? Ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu selvitti asiaa.

Lihas- ja nivelkipujen hoitoon on tarjolla jos jonkinmoisia iholle annosteltavia suihkeita, geelejä ja voiteita, jotka sisältävät ei-lääkkeellisiä ainesosia, kuten magnesiumia, glukosamiinia, metyylisulfonyylimetaania (MSM), kondroitiinia, mentolia tai eteerisiä öljyjä.

Valmisteita mainostetaan erilaisilla tehokkailla vaikutuksilla: niiden luvataan auttavan lihaskramppeihin ja suonenvetoihin, lievittävän lihas- ja nivelkipuja, vähentävän turvotusta sekä rentouttavan jännittyneitä lihaksia. Monia tuotteista myydään apteekeissakin.

Lievittävätkö ei-lääkkeelliset voiteet ja ihosuihkeet oikeasti lihas- ja nivelkipuja, ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu Itä-Suomen yliopistosta?

Tässä on oikeastaan kaksi kysymystä: vaikuttavatko aineet ylipäätään, ja missä määrin ne imeytyvät ihon läpi kudoksiin, joissa niiden toivotaan vaikuttavan. Kysymyksistä jälkimmäiseen on vaikeampi vastata, koska aihetta on tutkittu hyvin vähän.

Tietyillä yhdisteillä voi olla pientä vaikutusta lähinnä nivelrikkoon liittyvän kivun lievittämisessä, jos aineet vain saadaan imeytymään ihon läpi riittävän syvälle kudoksiin.

Millä ei-lääkkeellisillä yhdisteillä on todettu vaikutusta nivelrikosta aiheutuvaan kipuun?

Eniten on tutkittu glukosamiinia ja kondroitiinia. Hoitosuosituksissa todetaan, että niiden vaikutus ei juuri eroaisi lumevalmisteesta. Yhteenveto uusimmista tutkimuksista on kuitenkin hieman optimistisempi: näistä kahdesta voi olla hieman hyötyä nivelkipujen hoidossa ainakin suun kautta annosteltuna.

Metyylisulfonyylimetaanin eli MSM:n vaikutuksista nivelkipuun on sen sijaan hyvin vähän tutkimusnäyttöä.

Auttaako magnesium lihaskramppeihin ja suonenvetoihin, kuten väitetään?

Todennäköisesti ei. Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että magnesiumista olisi erityisesti hyötyä näihin oireisiin, otettiin se sitten suun kautta tai ulkoisesti. Toisaalta tutkimuksia on tehty niin vähän, ettei niiden pohjalta pysty myöskään varmasti sanomaan, etteikö jotain vaikutusta voisi olla.

Pessimistinen näkemys on, että magnesiumvalmisteiden käyttö on aika turhaa, koska magnesiumia saadaan hyvin yleisesti lähes mistä tahansa ruoka-aineesta. Yleensä voidaan ajatella, että jos jostain ravintoaineesta on puutetta, tilanteen korjaaminen auttaa vähentämään puutosoireita. Magnesiumia useimmat meistä saavat kuitenkin riittävästi tavallisesta ruoasta.

Lihaskramppien pääasialliset syyt liittyvät lihasten väsymiseen, nestehukkaan, kylmään tai jäykkiin lihaksiin. On hypoteettinen mahdollisuus, että magnesiumin puute on jossain listan kymmenentenä.

Mitä tiedämme eri ainesosien imeytymisestä ihon kautta?

Iho suojaa meitä lähtökohtaisesti vierailta aineilta, mikrobeilta ja auringon säteilyltä. Ei ole tarkoituskaan, että kaikki yhdisteet imeytyvät sen läpi.

Parhaiten ihon läpäisevät rasvaliukoiset ja pienimolekyyliset yhdisteet. Lääkkeistä esimerkiksi kipulaastarit sekä estrogeeni- ja testosteronigeelit voidaan annostella ihon kautta.

Magnesium imeytyy ilmeisesti jossain määrin iholta. Muiden lihas- ja nivelkipuihin tarkoitettujen ainesosien imeytymisestä en sen sijaan löytänyt tutkimustietoa. Pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että ne olisivat ainakaan tehokkaampia iholta kuin suun kautta annosteltuina.

Voiko näiden valmisteiden käytöstä olla jotain haittaa?

En usko, että yhdisteet imeytyisivät ihon kautta niin hyvin, että niitä voisi saada tätä kautta liikaa. Siinä mielessä iholle annosteltavat valmisteet ovat harmittomia. Jotkut ainesosat voivat toki aiheuttaa herkille ihmisille ihoärsytystä.

Jonkin verran nämä valmisteet tietysti maksavat. Se on se niiden haittapuoli.

Valmisteita markkinoidaan erilaisilla tehokkailla vaikutuksilla. Onko näille lupauksille mielestäsi katetta?

Valitettavasti useimmille valmisteiden lupauksista ei näytä olevan tutkimukseen perustuvaa katetta. Toivoisin, että aihetta tutkittaisiin enemmän, jotta markkinointi voisi perustua faktoihin.

Monia asioita myydään meille mielikuvilla. Mielikuva voi olla hyvinkin voimakas ja laajalle levinnyt, vaikka tutkimustieto aiheesta olisi köykäistä. Magnesiumin yhteys suonenvetoihin on tästä hyvä esimerkki.

Monet ihmiset kuitenkin kokevat saavansa apua näistä tuotteista. Mistä tämä voi johtua?

Ihmiset saattavat todellakin kokea, että näillä tuotteilla on vaikutusta. Tämä voi kuitenkin liittyä esimerkiksi valmisteen sisältämiin eteerisiin öljyihin, jotka tuntuvat miellyttäviltä ja viilentäviltä iholla.

Tuotteen käyttö voi tuntua mukavalta ja rentouttavalta, vaikka vaikutus ei mitenkään liittyisi niihin ainesosiin, joiden vuoksi tuote on hankittu.

Mitä muita neuvoja apteekissa voisi antaa asiakkaalle, joka etsii helpotusta lihas- ja niveloireisiin?

Pitäisi miettiä, mistä vaiva voi johtua ja mikä muu siihen voisi auttaa. Ihmiset etsivät usein helppoa ratkaisua oireisiin pillerin tai voiteen muodossa. Esimerkiksi sopiva liikunta voisi kuitenkin auttaa vaivaan tehokkaammin.

Jos kärsii lihaskrampeista ja suonenvedoista, kannattaa ensisijaisesti huolehtia, että nauttii riittävästi nestettä. Myös pohje- ja takareiden lihasten venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa voi vähentää yöllisiä suonenvetoja.