Suomeen on perustettu parissa vuodessa 25 uutta apteekkia. Mäntsälässä kilpailee nyt ka... Lue lisää »

Suositeltua suuremmat D-vitamiiniannokset eivät lujita luita, vaan saattavat jopa heike... Lue lisää »

Vuosiomavastuun täyttyminen näkyy vuoden alussa apteekissa heti, eikä asiakkaan tarvits... Lue lisää »

Mediuutiset on valinnut Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin, F... Lue lisää »

Sijaintialueiden määrä vähentynee Helsingissäkin. Espoossa ja Vantaalla rajana ovat enä... Lue lisää »

Oikeusprofessori lyhentäisi apteekkivalituksia

Apteekkijärjestelmä  Apteekkiluvat   03.10.2018 16:20  INKERI MERILUOTO LEHTIKUVA

,

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää tukee hallituksen esitystä, joka kaventaisi apteekkareiden oikeutta valittaa uusista apteekeista.

Keskustelu valitusoikeudesta nousi julkisuuteen, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perusti vuosi sitten Espooseen kuusi uutta apteekkia ja purki apteekkien sijaintialueet niin, että vain Jorvin sairaala- alueelle tulevan apteekin sijainti määriteltiin.

Kaksi apteekkaria valitti sijaintialueiden yhdistämisestä. Yhtään uutta apteekkia ei ole vielä auennut.

– Ymmärrän sen, että apteekkarit valittavat uudesta apteekista, koska se vaikuttaa heidän asemaansa ja elinkeinorooliinsa. Mutta tulee muistaa, että valitusoikeus on meillä ainoastaan sen vuoksi, että päätös vaikuttaa jonkun oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, ja nähdäkseni uudella apteekkiluvalla ei ole sellaista vaikutusta, sanoo Mäenpää.

Itse lupajärjestelmä on hänestä kuitenkin perusteltu ja valitusoikeus tärkeä osa sen oikeusturvaa. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina työskentelevä Mäenpää toimi kevääseen 2017 asti Yliopiston Apteekin hallituksen puheenjohtajana, joten ala on tuttu. Hänellä ei kuitenkaan enää ole sidonnaisuuksia alaan.

Oikaisuvaatimuksesta voitaisiin luopua

Mäenpään mukaan uusien apteekkien perustamista voitaisiin helpottaa uudistamalla lainsäädäntöä ja muuttamalla oikeuskäytäntöä. Hän ehdottaa, että uusia apteekkeja perustettaessa apteekkareiden ja Fimean välisistä oikaisuvaatimusprosesseista luovuttaisiin kokonaan, eli mahdolliset valitukset ohjattaisiin suoraan hallinto-oikeuteen.

– En näe, että uusien apteekkien perustamispäätöksissä mahdollisuus oikaisuvaatimukseen tuo kovinkaan paljon lisäarvoa. Oikeusturvan kannalta olisi ehkä tehokkainta, että valitus menisi suoraan hallinto-oikeuteen. Nyt prosessi pidentää käsittelyaikaa vahvistamatta oikeusturvaa.

Ehdotus on radikaali, koska se on vastoin yleistä kehitystä: viime vuosina oikaisuvaatimuksen mahdollisuus on pyritty lisäämään kaikkiin päätöksiin. Lääkelakiinkin se tuotiin vuoden 2016 alusta – sitä ennenFimean päätöksistä valitettiin suoraan hallinto-oikeuteen.

Muutos on lisännyt Fimean töitä. Toistaiseksi yksikään oikaisuvaatimus ei ole muuttanut Fimean päätöstä uuden apteekin perustamisesta. Jokainen käsittely on vienyt vähintään muutaman kuukauden, välillä enemmänkin.

– Niihin pitääkin mennä useita kuukausia. Jos oikaisuvaatimus tehdään, se pitää tutkia huolella, Mäenpää toteaa.

Toisaalta Fimean perustamispäätöstä edeltää jo laaja kuulemismenettely, mikä tuo Mäenpään mukaan eri näkökulmat hyvin esiin. Fimean päätöksiä ei ole juurikaan muutettu hallinto-oikeuksissa, eikä niistä ole myönnetty valituslupia korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Omistaminen vaatii farmasian osaamista

Apteekin pitäminen on Suomessa yksityistä yritystoimintaa, jota valvotaan ja säädellään
vahvasti. Mäenpää näkee apteekkilupajärjestelmässä selkeitä vahvuuksia. Se on eräänlaista ennakkovalvontaa.

– Apteekkitoiminta on hyvin vaativaa, ja siihen kohdistuu erittäin merkittäviä laadullisia vaatimuksia. Sen vuoksi jonkinlainen alan toimijoiden etukäteisvalvonta on välttämätöntä. Tällaisesta sääntelystä ei voida minusta
luopua ja päästää kokonaan markkinoiden määriteltäväksi.

Lupajärjestelmän ansiosta apteekkiyrittäjältä voidaan vaatia esimerkiksi tietynlaista koulutustaustaa.

– Seuraava hallitus tulee varmasti pohtimaan apteekin omistamista. Itse näkisin, että asiaa tulee tarkastella lääketurvallisuuden ja lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta, eikä ammattivaatimuksesta eli farmaseuttisesta osaamisesta voida silloin täysin luopua.

Mäenpää säilyttäsi myös mahdollisuuden ohjata apteekkien sijoittumista.

– Jonkinlainen tae pitäisi minusta olla, että kaikki apteekit eivät keskity suuriin kauppakeskuksiin, vaan niitä on hajautettu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jos apteekkilupajärjestelmästä luovutaan kokonaan, niin sijainninsääntely ei ole mahdollista. Tämä johtaisi varmastikin apteekkien keskittymiseen.

Terveysyrityksiä täytyy säännellä

– Ei millään muullakaan ihmisten terveyden kannalta olennaisella alalla ole ihan vapaata systeemiä, vaan siihen sisältyy aina jonkinlaista viranomaisvalvontaa. Yhteiskunnan tehtäviin kuuluu pitää huolta ihmisten terveyteen vaikuttavista asioista.

Mäenpää pitää kuitenkin selvänä, että lupajärjestelmää tullaan höllentämään – ja hän pitää sitä myös tarpeellisena.

– Seuraava hallitus todennäköisesti ottaa ohjelmaansa jonkinlaiset suuntaviivat siitä, miten alan sääntelyä kehitetään ja kuinka paljon sitä helpotetaan.

Valitusoikeutta ei kuitenkaan voida ottaa apteekkilupajärjestelmästä pois, Mäenpää sanoo.

– Niin kauan kuin alalla on käytössä lupajärjestelmä, siinä täytyy olla sisällä muutoksenhakujärjestelmä, tämä kuuluu oikeusvaltion perusteisiin.

Oikeusturva kuntoon, byrokratia pois

Uusien apteekkien perustamista koskevissa asioissa apteekkareiden valitusoikeus perustuu hallintolainkäyttölaissa säädettyyn asianosaisasemaan ja sen tulkintaa ohjaavaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.

Mäenpään mielestä on kyseenalaista, että kilpailja saa valittaa jokaisesta apteekkilupapäätöksestä.  Muilla aloilla kilpailijan valitusoikeudesta on luovuttu parin viime vuosikymmenen aikana.

– Apteekkareiden oikeusturva pitäisi saada nyky-yhteiskunnan tasolle, ja se välttämättä merkitsee valitusoikeuden karsimista joltain osin. Kilpailijan aseman ei pitäisi automaattisesti antaa oikeutta valittaa.

Mäenpää toivoo, että byrokratian sijaan apteekkien sääntelyyn voitaisiin tuoda lisää hyvää hallintoa.

– Hyvän hallinnon pitäisi edistää apteekkien toimintaa ja lääketurvallisuuden sekä asiakkaiden tarpeiden toteutumista.

Arkisto


Uniongelmien hoito vaatii kärsivällisyyttä
23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA

23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA


Apteekkarit: Ruotsinkielisten hoitosuositusten puuttuminen on aiheuttanut huolta hoitajien ja potilaiden keskuudessa. Ongelmia on ollut muun muassa Ahvenanmaalla.
23.09.2019 11:56

23.09.2019 11:56


Käypä hoito -suosituksia saatetaan kääntää ruotsiksi
23.09.2019 11:52 ERJA ELO

23.09.2019 11:52 ERJA ELO


Apteekkarit: Apteekkienkin tärkeä yhteistyökumppani hakee ylijohtajaa. Työteliäs virka, mutta peräti kolme hakijaa löytyy viraston sisältä tai lähipiiristä.
20.09.2019 16:05

20.09.2019 16:05


Apteekkarit: Hallitusohjelman mukaan joka toisen nuoren aikuisen pitäisi olla kymmenen vuoden päästä korkeakoulutettu. Joukkoon mahtuisi muutama farmaseutti lisää. Töitä kyllä riittäisi!
20.09.2019 15:54

20.09.2019 15:54


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa
20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkarit: Elli Aaltonen on työskennellyt Kelan pääjohtajana vuodesta 2016. Hän jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.
18.09.2019 15:43

18.09.2019 15:43


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Apteekkarit: Närästykseen käytettäviä ranitidiini-valmisteita vedetään pois apteekeista. Välitöntä vaaraa lääkkeen käyttäjälle ei ole. Markkinoilla on saatavilla muita vastaavia valmisteita, joista lääkärit tai apteekit pystyvät neuvomaan parhaan vaihtoehdon.
18.09.2019 12:46

18.09.2019 12:46