Norjan apteekeissa lääkevaihdon piirissä on neljä biologista lääkettä ja valikoimaa laajennetaan. kuva: Erkki Kostiainen
Uutinen

Norjan apteekit saavat vaihtaa biologisia lääkkeitä edullisempiin

09.08.2022 | 12:24

Teksti : Erja Elo

Norjassa on säästetty miljoonia sillä, että apteekit ovat reilun vuoden ajan vaihtaneet kalliita biologisia alkuperäislääkkeitä edullisempiin biosimilaareihin.

Suomessa selvitetään parhaillaan, voitaisiinko biologiset lääkkeet sisällyttää jo vuodesta 2003 käytössä olleen lääkevaihdon piiriin.

Norjassa tästä on jo kokemusta. Apteekit ovat voineet vaihtaa alkuperäisiä biologisia lääkkeitä biosimilaareihin viime vuoden heinäkuusta lähtien. 

Tällä hetkellä apteekkivaihdon piirissä on neljä biologista lääkettä: osteoporoosin hoitoon tarkoitettu teriparatidi, diabeetikoiden käyttämä glargininsuliini, reumasairauksiin tarkoitettu etanersepti sekä veritulppia hoitava ja estävä enoksapariini.

Norjan lääkeviranomaiset ovat lisäämässä uusia biologisia lääkkeitä vaihtokelpoisten valmisteiden luetteloon. Johtaja Helga Festøy Norjan lääkevirastosta kertoo Apteekkari-lehdelle, että diabeetikoiden käyttämä lisproinsuliini on tulossa lääkeviranomaisten arvioon elokuussa.

Merkittäviä kustannussäästöjä 

Norjassa ei ole vielä saatavilla virallisia raportteja saavutetuista kustannussäästöistä, mutta Norjan Lääkevirasto on tehnyt laskelmia glargininsuliinin ja teriparatidin apteekkivaihdon tuomista säästöistä.

– Glargininsuliinin hinta aleni 16 prosenttia enimmäishinnasta ja teriparatinin noin 22 prosenttia alkuperäisestä. Arviomme mukaan säästämme glargininsuliinin korvauksissa noin 7,4 miljoonaa norjan kruunua (750 000 euroa) ja teriparatidin korvauksissa 12,9 miljoonaa (1,3 miljoonaa euroa) tämän vuoden aikana, kertoo Helga Festøy.

Etanerseptiin liittyvistä korvauksista Norjan Lääkevirastolla ei ole laskelmia, koska valmisteeseen liittyvistä lääkekorvauksista vastaavat Norjassa sairaalat. Sairaaloiden tiedetään Festøyn mukaan kuitenkin saaneen viime vuosina merkittäviä säästöjä biosimilaareja suosimalla.

Erillistä koulutusta ei tarvittu

Norjassa biologisten lääkkeiden apteekkivaihto otettiin käyttöön ilman, että apteekkeja oltaisiin koulutettu vaihtoon mitenkään erityisesti.

Norjan Apteekkiliitto, Norjan Lääkevirasto sekä maassa toimivat apteekkiketjut tuottivat tietoa vaihtojärjestelmästä ja vaihdettavista lääkkeistä, mutta esimerkiksi koulutustilaisuuksien järjestämiseen ei nähty tarvetta.

– Apteekeilla on jo kokemusta geneeristen lääkkeiden vaihdosta, eikä yksityiskohtaisen koulutuksen tarvetta siksi nähty, kertoo Norjan Apteekkiliiton farmaseuttinen johtaja Hanne Andresen Apteekkari-lehdelle.

Kokemukset biologisten lääkkeiden apteekkivaihdosta ovat olleet Norjassa enimmäkseen positiivisia.

Ongelmia ovat tuottaneet lääkkeiden saatavuus sekä lääkeyhtiöiden haluttomuus neuvotella hinnanalennuksista apteekkiketjujen kanssa. Andresenin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että lääketukuissa on riittävästi tuotteita ja että tukut ovat valmiita neuvottelemaan hinnoista lääkeyhtiöiden kanssa.

Apteekit saavat Norjassa palkkion vaihdosta.

– Apteekeille maksetaan korvaus siitä, että ne vaihtavat biologisen lääkkeen edullisempaan biosimilaariin, jos lääkäri on määrännyt alkuperäisvalmisteen, Andresen sanoo.

Biologiset lääkkeet Suomessakin apteekkivaihtoon?

Suomessa biologiset lääkkeet on rajattu lääkevaihdon ulkopuolelle. Kesäkuun lopussa annetussa hallituksen esityksessä kuitenkin valmistellaan ehdotusta biologisten lääkkeiden sisällyttämiseksi lääkevaihtoon.

Biosimilaarien käytön tehostaminen voisi säästää valtion lääkekorvausmenoja sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan vuosittain noin 20 miljoona euroa vuodesta 2024 alkaen.

Esityksen mukaan on todennäköistä, että biologisten lääkkeiden sisällyttäminen lääkevaihdon piiriin lisäisi markkinan houkuttelevuutta ja loisi kannustimen voimakkaaseen hintakilpailuun, mikä johtaisi biologisten lääkkeiden lisäalennuksiin.

Orionin tekemien laskelmien mukaan biosimilaarien nykyistä parempi hyödyntäminen Suomessa säästäisi vuodessa 80 miljoonaa euroa. Apteekkariliitto on arvioinut säästöpotentiaaliksi yli 40 miljoonaa euroa vuodessa.