Kahden rokoteannoksen jälkeen covid-19-rokotteen synnyttämä immuunivaste oli jopa parempi kuin lieväoireisen koronavirusinfektion jälkeen. kuva: iStock
Uutinen

mRNA-rokotteesta hyvä immuunivaste myös virusmuunnoksia vastaan

28.06.2021 | 16:13

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin rokotetta saaneilla todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta ja sen alfamuunnosta vastaan.

Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät yhteistyössä Tyksin, HUSin ja THL:n kanssa Suomessa joulukuussa aloitettujen koronarokotusten aikaansaamaa immuunisuojaa.

Tutkijat analysoivat rokotevasteita 180 terveydenhuollon työntekijältä, joista kukin sai kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin mRNA-rokotetta.

Kaikilla rokotetuilla todettiin erinomainen vasta-ainetaso alkuperäistä virusta vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan.

Vaikka immuunivaste beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan oli heikompi, rokotetuilta löytyi myös sitä kohtaan neutraloivia vasta-aineita, jotka antanevat tutkijoiden mukaan suhteellisen hyvän suojan tautia vastaan.

– Tutkimus osoittaa covid-19-rokotteen tehokkuuden ja kyvyn käynnistää vasta-aineiden tuotannon kaikissa työikäisissä tutkittavissa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokote on yksi tehokkaimmista, joita olen tutkinut, toteaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Julkusen johtama tutkimusryhmä keskittyy koronavirusrokotteiden ja luonnon infektion synnyttämän immuunivasteen selvittämiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen covid-19-rokotteen synnyttämä immuunivaste oli jopa parempi kuin lieväoireisen koronavirusinfektion jälkeen.

Tutkimus jatkuu immuunivasteiden pitkäaikaisseurannalla ja immuunisuojan tutkimuksella muita maailmalla kiertäviä viruskantoja kuten deltavirusmuunnosta (ent. Intian muunnos) vastaan. Lisäksi tutkimus keskittyy muiden käytössä olevien koronavirusrokotteiden aikaansaamien vasteiden analysoimiseen.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.