Uutinen

Mobiilit terveyssovellukset – onko niistä oikeasti hyötyä?

16.06.2016 | 10:20

Teksti : INKERI HALONEN

Brittien NHS vertailee terveysapplikaatioita ja vinkkaa niistä toimivimmat asiakkailleen. Pitäisikö näin tehdä Suomessakin?

Älypuhelinten digikaupat pursuvat erilaisia terveys- ja hyvinvointiapplikaatioita, ja uusia tehdään jatkuvasti.

Mutta mitkä sovelluksista ovat kuluttajille oikeasti hyödyllisiä ja luotettavia?

Brittien julkisesta terveydenhuollosta vastaava NHS päivittää parhaillaan omaan sovelluskirjastoaan, jonne se kokoaa suosittelemansa applikaatiot.

Pitäisikö Suomessakin tehdä samoin? Apteekkarilehti kysyi asiaa Suomen ensimmäiseltä terveyden tietojärjestelmien professorilta Jarmo Reposelta ja Suomen telelääketieteen ja e-Health seuran puheenjohtajalta Arto Holopaiselta.

– Viranomaisarviointi on tavattoman hidas ja raskas prosessi, moni sovellus ehtii siinä ajassa jo hävitä tarjonnasta. Luottaisin itse enemmän toisten käyttäjien eli vertaisarviointien voimaan, professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta vastaa.

Suomen telelääketieteen ja e-Health seuran Arto Holopainen on samoilla linjoilla. Hän kuljettaisi viranomais- ja vertaisarviointeja sovelluksista rinta rinnan; viranomaistaho osaa arvioida muun muassa tiedonsäilytyksen luotettavuutta, vertaiskäyttäjä taas käyttökokemusta.

Kumpikin antaisi potilasjärjestöille ison roolin.

– Eikö olisikin aika luontevaa, että Diabetesliitto arvioisi diabeteksen hoitoon tarkoitettuja sovelluksia, Reponen toteaa.

Kanta-palveluihin pian omaa terveystietoa

Jonkinlaista mobiilisovellusten arviointia Suomessa jo tehdään, kun Kanta-palveluihin rakennetaan parhaillaan rajapintamahdollisuuksia omaa dataa tuottavien sovellusten kanssa.

Näin ihmisten itse keräämä ja ammattilaisten tuottama tieto omasta voinnista ja elintavoista olisivat yhdessä paikassa.

– Tosin tuskin koskaan tulemme saamaan kaikkea tietoa yhteen paikkaan, mutta kyllä Kanta-palveluista tulee kokoava voima, Holopainen uskoo.

NHS tarjoaa myös tietoa siitä, millaisia digitaalisia ratkaisuja erilaisiin terveyshaasteisiin on olemassa.

Holopaisenkin ranteessa yksi mittari mittaa sykettä ja aktiivisuutta. No onko se muuttanut käyttäytymistä?

– Onhan se! Ja tuleehan siitä hyvä mieli, kun näyttö vilkkuu ilotulitusta päivän askeltavoitteen täytyttyä!

Jarmo Reponen toimii terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimuksen professorina Oulun yliopistossa. Hän on ollut vaikuttamassa merkittävästi muun muassa röntgenkuvien kaukosiirtoon.


Arto Holopainen toimii puheenjohtajana Suomen Telelääketieteen ja e-Health seurassa, joka toimii vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä telemedisiinan ja e-Healthin alueella Suomessa ja kansainvälisesti. Holopainen toimii myös asiantuntija Kuopio Innovation Oy:ssä vastuunaan uusien liiketoimintakokonaisuuksien ennakointi ja arviointi ja liiketoiminnan kehittäminen, painottuen terveys- ja hyvinvointi- sekä ict- ja mobiiliteknologian osaamiseen.