Tutkimuksessa selvitetään, paljonko lääkejätettä ylipäätään palautuu apteekkeihin, millaisia palautettavat lääkkeet ovat ja mikä on niiden taloudellinen arvo.Kuva: Ingimage

Uutinen

Miksi lääkkeestä tulee jätettä ja mitä se maksaa? – Tutkimus etsii keinoja lääkejätteen vähentämiseksi

28.04.2022 | 08:24

Teksti : Hanna Hyvärinen

Apteekkariliiton ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus selvittää, mikä lääke päättyy jätteeksi ja miksi. Tutkimukseen osallistuu yli 80 apteekkia eri puolilta Suomea.

Apteekkariliiton ja Itä-Suomen yliopiston Lääkejäte Suomessa -tutkimus selvittää, miksi alun perin tarpeeseen hankittu lääke muuttuu jätteeksi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, mitä lääkejäte maksaa yksilölle ja yhteiskunnalle.

Tavoitteena on löytää keinoja lääkejätteen minimoimiseksi. Se säästäisi niin ympäristöä kuin rahaakin.

Asiakkaat pitävät tärkeänä

Tutkimuksessa selvitetään, paljonko lääkejätettä ylipäätään palautuu apteekkeihin, millaisia palautettavat lääkkeet ovat ja mikä on niiden taloudellinen arvo.
Tutkimukseen osallistuu kaikkiaan 84 apteekkia ympäri Suomea.

– Apteekit ovat lähtenet todella hyvin tutkimukseen mukaan, kertoo yliopistotutkija Johanna Timonen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.

Aineiston keräys toteutetaan apteekeissa toukokuun aikana.

Tutkimuksen ajaksi apteekit sulkevat lääkejätteen keräyspisteensä, ja henkilökunta ottaa palautettavat lääkkeet vastaan. Samalla lääkkeiden palauttajia pyydetään vastaamaan lyhyeen kyselyyn.

Tämän jälkeen apteekit kirjaavat palautuneen lääkejätteen tiedot sähköiselle tutkimuslomakkeelle.

Tutkimustapaa testattiin maalis- huhtikuun vaihteessa Itä-Suomen yliopiston apteekissa.

– Saimme jo sieltä asiakkailta positiivista palautetta. He pitivät asiaa tärkeänä. Lääkkeitä myös palautettiin lyhyen kokeilujakson aikana yllättävän paljon, Timonen kertoo.

Aiempi tutkimus johti muutoksiin

Edellisen kerran lääkejätettä tarkasteltiin vuonna 2016. Tuolloin huomattiin, että vuositasolla kertyvän lääkejätteen rahallinen arvo on huomattava.

Apteekkariliitto laati tutkimuksen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja lääkejätteen vähentämiseksi, ja osa näistä toteutettiin muun muassa vuoden 2017 sairausvakuutuslain uudistuksessa.

Muutoksia tuli muun muassa lääkkeiden toimittamiseen ja korvauskäytäntöihin. Esimerkiksi kalliita korvattavia lääkkeitä voidaan uusien säännösten mukaan toimittaa enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Peruskorvattavissa lääkkeissä puolestaan otettiin käyttöön erityiskorvattavista lääkkeistä tuttu säännös, jonka mukaan edellinen toimitettu lääke-erä täytyy olla käytetty lähes loppuun, ennen kuin lääkettä saa lisää korvattuna.

Pyrkimyksenä oli, ettei tarpeettomia lääkkeitä kertyisi esimerkiksi silloin, kun lääkitystä joudutaankin vaihtamaan kesken hoidon.

Entistä tarkempaa tietoa

Nyt toteutettava lääkejätetutkimus näyttää, ovatko nämä toimenpiteet vaikuttaneet lääkejätteen määrään.

Uudessa tutkimuksessa pureudutaan myös entistä tarkemmin lääkejätteen laatuun.

– Miten lääkejäte jakaantuu esimerkiksi resepti- ja itsehoitolääkkeisiin ja eri lääkeryhmiin tai korvausluokkiin. Ja palautuuko jätteeksi kalliita lääkkeitä. Tässä mielessä nyt kerättävä tieto on yksityiskohtaisempaa kuin, mitä aiemmissa tutkimuksissa on saatu, Timonen arvioi.

Myös syitä tarkastellaan aiempaa systemaattisemmin.

– Miksi kotiin hankitut lääkkeet vanhenevat tai jäävät käyttämättä.

Apteekeilla on merkittävä rooli lääkejätteen keräämisessä, ja apteekkien neuvonnalla voi olla vaikutusta myös jätteen syntymiseen. Kuva: Jone Matilainen

Timosen mukaan aiempaa tarkempi tieto auttaa myös miettimään tarkempia keinoja jätteen vähentämiseksi. Keinot voivat liittyä esimerkiksi lääkkeen määräämis- ja toimittamiskäytäntöihin.

– Jos tuloksissa erottuisivat vaikka jotkin tietyt lääkeryhmät tai korvausluokat, pitäisi varmasti miettiä ennen muuta lääkkeen määräämis- ja toimittamiskäytäntöjä ja sitä, miten niihin voitaisiin vaikuttaa niin, että jätettä ei syntyisi kyseisessä lääkeryhmässä.

Tutkimus voi tarjota tietoa myös siitä, miten apteekeissa voidaan vähentää lääkejätettä neuvonnan ja apteekin asiantuntemuksen keinoin. Näin etenkin siinä tapauksessa, mikäli tutkimuksessa nousee esiin itsehoitolääkkeisiin kuuluvia lääkeryhmiä, jotka päätyvät usein hävikkiin.

– Tällöin apteekeissa osattaisiin kiinnittää huomiota juuri näitä lääkkeitä ostavien asiakkaiden neuvontaan.

Tietoisuus lisääntyy

Konkreettisten työkalujen lisäksi tutkimus tarjoaa väylän lisätä tietoutta lääkejätteestä ylipäätään – niin lääkealalla kuin koko väestössä.

– Tarvitsemme lisää tietoisuutta lääkejätteestä, sen syntymisestä ja siitä, miten järkevää lääkehoitoa voidaan edistää siten, että se vähentää myös lääkejätteen määrää. Tätä tietoisuutta varmasti lisää jo ennen tulosten saamista tutkimuksen toteuttaminen apteekeissa.

Varsinaisia tuloksia tutkimuksesta odotetaan syksyllä.