Markkinoidaanko ravintolisiä väärillä terveysväitteillä?

Kuluttajan voi olla vaikea tietää, mitkä terveysväitteistä pitävät oikeasti paikkansa ja mitkä eivät.

Kasviperäisiä aineita sisältävien ravintolisien markkinoinnissa voidaan käyttää niin sanotun odotuslistan terveysväitteitä, joiden arviointi Euroopan elintarviketurvallisuusvirastossa (EFSA) on kesken tai keskeytetty.

Väitteiden käyttö on toistaiseksi sallittua, vaikka niiden tieteellistä näyttöä ei ole arvioitu. Euroopan komissio pohtii, tulisiko terveyshyötyjen näytöksi hyväksyä nykyistä enemmän myös perinteistä käyttöhistoriaa. 

Mistä kuluttaja tai apteekin henkilökunta voi tietää, mitkä terveysväitteistä pitävät oikeasti paikkansa ja mitkä eivät, ylitarkastaja Marjo Misikangas Ruokavirastosta?

– Kuluttaja ei voi sitä välttämättä tietää mistään. Korkeintaan kuluttaja voi epäillä, että väite on ehkä odotuslistalla, jos kyseessä on kasviperäiseen aineeseen, kuten yrttiin, liittyvä terveysväite. Toki odotuslistan terveysväitteetkin voivat pitää paikkansa, mutta kukaan ei ole niitä vielä tarkastanut.

– Apteekin henkilökunta voi kysyä tavarantoimittajalta, mitäs väitteitä nämä oikein ovat. Tuotteen valmistajalla, valmistuttajalla tai maahantuojalla on velvollisuus tietää, millaista tietoa elintarvikkeesta saa tai pitää antaa. Ja jos he eivät tiedä, heidän tulee ottaa selvää.

– Odotuslistan väitteet löytyvät myös EFSAn kysymysrekisteristä, open.efsa.europa.eu mutta tietojen etsiminen sieltä ei ole aivan yksinkertaista. 

Apteekit haluavat olla luotettavia terveydenhuollon toimijoita. Onko riski, että tällaisten tuotteiden myynti ja markkinointi vaarantavat apteekkien luotettavuuden?

– Viranomaisen näkökulmasta näitä tuotteita on lupa pitää kaupan ja markkinoida odotuslistan väitteillä.

– Apteekin arjessa kannattaa kuitenkin miettiä, mikä on oman apteekin näkemys tämän tyyppisiin tuotteisiin. Apteekissa voidaan esimerkiksi päättää, että asiakkaille viestitään vain oikeista, hyväksytyistä terveysväitteistä, ja epävarmalla tieteellisellä pohjalla olevat väitteet jätetään markkinoinnin ulkopuolelle.

EU-tason keskusteluissa vedotaan muun muassa tuotteiden käytön pitkiin perinteisiin. Miten perinne voi olla peruste terveysväitteelle? 

– Se on erittäin hyvä kysymys, jota varmasti moni miettii. Samoja kasveja ja kasviperäisiä aineita myydään myös perinteisinä kasvirohdosvalmisteina, jotka kuuluvat lääkelainsäädännön piiriin. Näistä tuotteista ei välttämättä ole olemassa kliinistä, tieteellistä näyttöä, vaan näytöksi on hyväksytty perinteistä käyttöhistoriaa.

– Komission on nyt tehtävä päätös, hyväksytäänkö perinteistä käyttöhistoriaa myös elintarvikepuolella näytöksi, vai vaaditaanko kasviperäisiltä aineilta yhtä tiukkaa kliinistä näyttöä kuin muiltakin elintarvikkeilta. 

Voiko sanoa, että odotuslistan väitteiden käyttö markkinoinnissa on sallittua harhaanjohtamista?

– Jos oikein kärjistää, niin kyllä. Ainakin se on sallittua, ja joissakin tapauksissa se voi olla jopa harhaanjohtavaa.