Kivun hoitoon tarkoitetut diklofenaakkitabletit ja -kapselit poistuvat Ruotsin apteekki... Lue lisää »

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 lopp... Lue lisää »

Vihreä risti ja punainen nenä jalkautuivat kadulle keräyslippaineen. Nenäpäiväviikko hu... Lue lisää »

Tällä kertaa ei tarvittu arpaa. STM:n ylijohtaja voitti työvaliokunnan kärkiehdokkaan H... Lue lisää »

Saksa alkaa vaihtaa biologisia lääkkeitä apteekeissa. Suomessa etujärjestö vaatii puutt... Lue lisää »

Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

Lääkitysturvallisuus   16.10.2019 10:01  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

,

Lääkkeet ovat yleisin syy lasten äkillisiin myrkytyksiin. Lapsiperheissä kannattaakin säilyttää lääkkeet lukitussa kaapissa ja varata lääkehiilltä ensiavuksi.

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain satoja hätäpuheluita.

Joitain vuosia sitten soitin hädissäni Myrkytystietokeskukseen. Olin palannut töistä kotiin, kun huomasin eteisessä leijailevan makean hedelmäisen tuoksun. Alakouluikäinen lapsi oli kiivennyt keittiön yläkaapille ja syönyt kavereineen D-vitamiinipurutabletteja karkkeina.

Pahasti säikähtäneenä soitin Myrkytystietokeskukseen, jossa vastasi rauhallinen ammattilainen. Laskin purkin pohjalle jääneet tabletit, ja hän vakuutteli, ettei määrä aiheuttaisi lapsille vaaraa.

Hätäpuheluni oli melko tavallinen. Vaaratilanteita sattuu eniten kotona, kun lapsi on maistellut löytämiään lääkkeitä.

Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain yli 37 000 puhelua. Niistä 80 prosenttia on niin sanottuja myrkytyspuheluja, joissa on tapahtunut myrkytys tai sitä epäillään.

– Yleensä lasta on lääkitty hyvänmakuisella antibiootilla, kipulääkkeellä tai vitamiinilla ja paketti on unohtunut pöydälle. Lapsi on myös voinut päästä käsiksi sisarustensa, vanhempiensa tai isovanhempiensa lääkkeisiin, kertoo farmaseutti, FM Anna-Mariia Termälä Myrkytystietokeskuksesta.

Hyvänmakuisista lääkkeistä ylivoimaisesti eniten myrkytyssoittoja tulee banaaninmakuisesta dispergeroituvasta Pamol F:stä.

– Lääkeyhtiö on onnistunut erinomaisesti kehittämään lasten hoitomyöntyvyyttä lisäävän tuotteen, mutta jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa, Termälä sanoo.

Parasetamoli ylivoimainen ykkönen

Myrkytyspuheluista lähes 38 prosenttia koskee lääkkeitä. Selvästi eniten niitä aiheuttaa parasetamoli.

Puheluihin vastaavilla farmaseuteilla on tarkat parasetamolin hoitorajat, joiden ylittäminen vaatii nopeasti lääkehiiltä ja kyydin sairaalaan. Siellä seurataan veriarvoja ja aloitetaan tarvittaessa maksansuojaushoito.

Turvallisena pidetyn parasetamolin liikakäyttö on yleinen ongelma kaikkialla. Ruotsissa aine ehti olla jonkin aikaa myynnissä päivittäistavarakaupoissa, kunnes se vedettiin takaisin apteekkimyyntiin myrkytysten lisääntymisen vuoksi.

Termälän mielestä lääkkeet kuuluvat lähtökohtaisesti aina apteekkiin, koska täysin haitattomia lääkeaineita ei olekaan.

Kauppoihin vapautetut nikotiinikorvaustuotteet ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita.

– Kaikki ihmiset eivät miellä nikotiinikorvaustuotteita enää lääkkeiksi, koska niitä saa kaupan hyllyltä. Lapsiperheissä niitä saatetaan säilyttää varsin huolettomasti. Nikotiini on alle 6-vuotiailla lapsilla yleinen syy myrkytyksiin, Termälä kertoo.

Myrkytystietokeskus pitää tarkkaa kirjaa soittojen syistä. Ongelmia aiheuttavat kaikki kodeissa käytettävät lääkkeet, kuten kipulääkkeet, kilpirauhas-, masennus-, sydän- ja allergialääkkeet.

****

Eniten myrkytyspuheluja aiheuttavat lääkkeet

  1. Parasetamoli
  2. Ibuprofeeni
  3. Ketiapiini
  4. Levotyroksiininatrium
  5. Naprokseeni

****

Onko kielo myrkyllinen?

Keskukseen tulee myös yleiskyselyjä. Päiväkotiryhmän ohjaaja saattaa ennen metsäretkeä kysyä kielon myrkyllisyydestä tai isovanhempi haluaa varmistua harvinaisen istutuksen turvallisuudesta.

Yleiskyselyjä ohjataan muille asiantuntijoille. Ruokamyrkytyksiä hoitaa perusterveydenhuollon päivystys, eläinten myrkytyksiä eläinlääkäri ja suosituksia elintarvikkeista antaa Ruokavirasto.

Aina kun on kyse lääkkeestä, mutta ei akuutista lääkemyrkytyksestä tai sen epäilystä, Myrkytystietokeskus ohjaa soittamaan apteekkiin.

– Apteekin heiniä ovat esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyteen, yhteisvaikutuksiin sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttöön liittyvät kysymykset. Toki mekin osaisimme niihin farmaseutteina vastata, mutta se ei ole erikoissairaanhoidon tehtävä, Termälä kertoo.

Kuin karkkia. Väri ja muistuma makeudesta houkuttelevat lapsia syömään lääkkeitä vielä maisteluiän jälkeenkin. 

Kipulääkkeet piiloon nuorisolta

Myrkytyksille altteimpia ovat pikkulapset, jotka tutustuvat maailmaan maistelemalla. Voimakkain maisteluvaihe kestää reilun puolen vuoden iästä kolmeen. Tässä iässä myös sattuu ylivoimaisesti eniten myrkytyksiä.

Toinen riskivaihe on teini-ikä. Osa nuorista kokeilee, millä kaikella pään saisi sekaisin: otetaan alkoholia, kotoa löydettyjä lääkkeitä tai ostetaan kaduilta.

Yleisimmät nuorten myrkytysten aiheuttajat ovat parasetamoli, metyylifenidaatti, ibuprofeeni, ketiapiini ja masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

– Teinien myrkytyksiin voi liittyä uutuudenviehätystä, porukan painetta, haasteita, huomionhakuisuutta tai itsetuhoisuutta. Kaikkeen ei liity kuolemantoivetta, vaan nuori saattaa käsitellä tunteitaan itseään vahingoittamalla, Termälä kertoo.

Keskukseen saa soittaa nimettömänä, mikä laskee kavereiden kynnystä hankkia apua.

– Harvoin tulee tilanteita, joissa nuori löydetään tosi huonossa jamassa, eikä olisi mitään tietoa, mitä hän on ottanut, Termälä kertoo.

Paras keino ehkäistä myrkytyksiä on säilyttää lääkkeet lukollisessa kaapissa lasten ja nuorten ulottumattomissa. Moni vanhempi ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkea kotoa löytyy.

Lääkekaappiin on voinut unohtua esimerkiksi vanvhoja kipulääkkeitä. Käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisikin palauttaa aina apteekkiin.

Viidennes myrkytyskyselyistä tulee terveydenhuollon ammattilaisilta, pääasiassa sairaalassa päivystäviltä lääkäreiltä.
Apteekit ottivat yhteyttä viime vuonna 42 kertaa. Yleensä kyse ei ole välittömästä vaaratilanteesta, mutta kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia.

– Apteekista on joskus kysytty, onko vaarallista, jos asiakas on niellyt inhalaatiokapselin, joka piti hengittää tilanjatkeen kautta. Väärä ottoreitti ei tässä tapauksessa aiheuta vaaraa, Termälä sanoo.

****

Eniten myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet

  1. Ketiapiini
  2. Parasetamoli
  3. Pregapaliini
  4. Oksatsepaami
  5. Olantsapiini

****

Kyypakkauksiin luotetaan liikaa

Talvella on hiljaista, ihmiset kyselevät peikonlehtien, palmuvehkojen ja vastaavien sisäkasvien myrkyllisyydestä. Niiden kasvinesteet sisältävät liukenematonta oksalaattia ja aiheuttavat suun limakalvoilla voimakasta kirvelyä.

Keväällä huolestutaan ampiaisten pistoista, marjoista, kasveista ja kyykäärmeistä. Termälän mielestä ihmiset luottavan kyypakkauksiin aivan liikaa.

– Kyypakkaus sopii ensiavuksi ampiaisenpiston tai kyynpureman jälkeisten paikallisoireiden lievittämiseen, mutta yleisoireisiin se ei auta. Oksentelu voi alkaa niin nopeasti, ettei kyytabletti ehdi imeytyä.

Pahoinvointi ja tajunnantason muutokset vaativat lääkärin arviointia. Tärkein ensiapu on asettaa raaja liikkumattomaksi. Koko jalan mittainen voimakas turvotus vaatii ehdottomasti lääkärikäyntiä, koska tila alkaa nopeasti haitata sydämen ja keuhkojen toimintaa.

Heinä-elokuu on Myrkytystietokeskuksessa vilkkainta aikaa, koska ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Varsinkin sinilevän myrkyllisyys kiinnostaa.

– Jos sinilevän altistusreittejä on useita, eli jos hörppii uidessa vettä ja käyttää sitä myös löylyvetenä ja peseytymisessä, voi saada lääkärin hoitoa vaativat rajut oireet. Vaaraa siitä voi olla lähinnä pikkulapsille tai kroonisesti maksasairaille, Termälä kertoo.

Elokuusta lokakuulle on sienisesonki. Hyvä sienivuosi saattaa nostaa soittojen määrän jopa kevään tasolle. Niistä lähes 60 prosenttia koskee ”tuntematonta sientä”. Punakärpässieni ja korvasieni tulevat kaukana perässä.

Lääkehiiltä joka kotiin

Termälä suosittelee jokaiseen lapsiperheeseen lääkehiiltä. Kodeissa pitää keskustella lasten kanssa hyvänmakuisten lääkkeiden vaaroista.

– Lääkehiileen imeytyy valtaosa lääkkeistä, se auttaa myös kasvi- ja sienimyrkytyksissä, kun sitä annetaan riittävä määrä eli gramma per painokilo.

Lääkehiili on annettava mielellään puolen tunnin ja viimeistään tunnin kuluttua tapahtumasta. Hätätilanteissa on kätevä annostella valmista hiiliraejauhetta. Hiilitableteista ei ole äkillisessä tilanteessa juuri hyötyä, koska jo kymmenkiloiselle lapselle olisi murskattava 40 tablettia.

****

HUS Akuutti Myrkytystietokeskus

  • Toimii Helsingissä, palvelee koko Suomea. Rahoitus tulee sairaanhoitopiireiltä.
  • Vuosittain yli 37 000 myrkytyspuhelua, joista 80 % on akuuttitapauksia ja 20 % yleiskyselyjä.
  • 11 farmaseuttia, proviisori ja kaksi lääkäriä. Farmaseutit päivystävät aina.
  • Työssä tarvitaan farmasian ja toksikologian osaamista sekä loistavia ihmissuhdetaitoja soittajien rauhoittamiseksi.
  • Osa tiedonkeruusta perustuu verkostoitumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaavia keskuksia on kaikissa Euroopan maissa ja USA:n osavaltioissa.

****

Apua, lapsi otti myrkkyä!

1. Lopeta altistus puhdistamalla lapsen suu sormella ja huuhtele vedellä. Selvitä myrkytyksen aiheuttaja ja myrkyn määrä: nimi koostumus, kemialliset ominaisuudet.

2. Soita Myrkytystietokeskukseen, jossa arvioidaan riski tapauskohtaisesti ja annetaan jatko-ohjeet. Jos lapsella on vakavia oireita, soita 112.

3. Varaa lääkehiiltä kotiin, mummolaan, mökille ja matkoille. Se estää myrkyn imeytymistä elimistöön.

4. Ehkäise myrkytyksiä tunnistamalla ympäristön myrkytysriskit. Säilytä kemikaalit alkuperäisissä pakkauksissaan ja lasten ulottumattomissa. Hanki lukollinen lääkekappi.

5. Tallenna puhelimeesi Myrkytystietokeskuksen numero 0800 147 111.



Arkisto


Apteekkarit: Mitä jännää tässä tapahtuu? Huomenna MTV:n Huomenta Suomessa keskustellaan tulevaisuuden lääkekuljetuksista, heti aamulla klo 6.37. Kannattaa herätä katsomaan!
17.09.2019 19:37

17.09.2019 19:37


Apteekkarit: Närästyslääke ranitidiinissa on havaittu samoja epäpuhtauksia, kuin aiemmin sartaani-verenpainelääkkeissä . Lääkettä voi käyttää kuitenkin normaalisti, sillä välitöntä vaaraa ei ole.
16.09.2019 16:05

16.09.2019 16:05


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekkarit: Helsingin kotihoito liittyy testaamaan apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavaa palvelua. Tarkoitus on parantaa kotihoidon lääkitysprosessia ja tunnistaa riskikohtia.
13.09.2019 16:23

13.09.2019 16:23


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekkarit: Onnea voittajalle! Lähihoitaja Tarja Parkatin toiminta oli viimeinen sysäys, joka nosti hoiva-alan lääkitysongelmat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Apteekkityö oli myös gaalassa hienosti esillä.
12.09.2019 17:37

12.09.2019 17:37


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkarit: Tutkimusnäyttöä on jo runsaasti: kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee muistisairauksia. Verenpainetta pitäisi seurata säännöllisesti ja pitkään.
12.09.2019 11:14

12.09.2019 11:14


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Apteekkarit: Ruotsissa apteekkien hyllyillä ja verkkokaupoissa on esimerkiksi tulehduskipuun käytettävän diklofenaakin kohdalla maininta, että aine on ympäristölle haitallinen.
11.09.2019 13:25

11.09.2019 13:25