Kuva: Ingimage
Uutinen

Löytyykö vasta-aineista lääke koronaan?

26.04.2021 | 12:09

Teksti : Virpi Ekholm

Jaa artikkeli:

Tutkijat Suomessa ja ympäri maailman tutkivat nyt covid-19:stä toipuneiden vasta-aineita, joiden toivotaan ehkäisevän vaikeaa tautia. Kiinnostavia ovat myös pikkuruiset ”nanobodit”, joita esimerkiksi laamat tuottavat koronavirusta vastaan.

Kun ihminen saa koronavirusinfektion, veren B-lymfosyytit heräävät ja alkavat tuottaa vasta-aineita virukselle. Sama reaktio saadaan aikaan myös rokotteilla.

Lääketutkijat ympäri maailman tutkivat nyt ihmisen puolustusjärjestelmän tuottamia vasta-aineita, joista toivotaan apua vaikean koronavirustaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Noin sata mahdollista lääkeainetta on edennyt tai etenemässä kliinisiin tutkimuksiin.

– Vasta-ainelääkkeet eivät ole vielä rutiinikäytössä koronavirustaudin hoidossa, mutta useita on laajoissa faasin III tutkimuksissa, ja parille on jo myönnetty hätäkäyttölupa Yhdysvalloissa, kertoo molekyyligenetiikan dosentti Päivi Saavalainen Helsingin yliopistosta.

Paras suoja taudin alkuvaiheessa

Ensimmäisten tulosten perusteella biologisesti tuotetut vasta-aineet voivat vähentää elimistön viruskuormaa ja lieventää oireita, kun ne annostellaan infektion alkuvaiheessa. 

– Todennäköisesti vasta-aineista ei ole apua enää taudin myöhemmässä vaiheessa. Silloin itse virustartunta on jo selätetty ja oireet johtuvat ilmeisesti elimistön oman immuunipuolustuksen ylireagoinnista, Saavalainen kuvailee.

Jos lääkkeet todetaan hyödyllisiksi, niitä saavat todennäköisesti ensin potilaat, joita ei voida rokottaa, joiden oma immuunipuolustus on heikentynyt ja joilla on suuri riski saada vakava tautimuoto.

Kaikille koronapotilaille kalliita biologisia lääkkeitä ei edes kannattaisi antaa, koska rokotteilla saadaan aikaan vielä tehokkaampi suoja tautia vastaan.

Virusmuunnosten vasta-aineet kiinnostavat

Covid-19-taudista toipuneiden vasta-aineita tutkitaan myös Helsingin yliopistossa. Tutkimusta tehdään usean tiimin yhteistyönä.

Virologian osastolla potilaiden verinäytteistä rikastetaan B-soluja, jotka tuottavat vasta-aineita koronavirukselle. Päivi Saavalaisen johtama ryhmä määrittää sen jälkeen soluista ne sekvenssit eli dna-pätkät, jotka koodaavat juuri kyseisiä vasta-aineita.

Kaksi tutkimusryhmää tuottaa sekvenssien avulla vasta-aineina toimivia proteiineja. Tämän jälkeen proteiinit palaavat virologian laboratorioon, jossa testataan niiden tehoa koronavirusta vastaan.

– Olemme löytäneet parikymmentä mahdollisesti mielenkiintoista sekvenssiä, joista parhaita on nyt proteiinituotannossa, Saavalainen kertoo.

Pari ensimmäistä vasta-ainetta on jo tuotettu ja testattu, mutta ne eivät valitettavasti tehonneet laboratoriossa koronavirukseen. Tutkimus kuitenkin jatkuu.

– Seuraavaksi meitä kiinnostaisi tutkia uusien virusmuunnosten sekä rokotteiden tuottamia vasta-aineita. Tavoitteena olisi löytää proteiineja, jotka blokkaisivat yhtä tehokkaasti sekä uusia että alkuperäisiä viruskantoja.

Nanobodit tarttuvat koronavirukseen hanakasti

Ihmisen omat vasta-aineet ovat varsin isoja proteiineja, ja niiden tuottaminen on monimutkaista ja kallista.

Ruotsalaisten, saksalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden ryhmä onkin kehittänyt ”nanobodeja”, pikkuruisia vasta-aineita, joita voidaan tuottaa esimerkiksi laamoissa. Tuloksia julkaistiin tammikuussa Science-lehdessä.

– Nanobodit tarttuvat koronavirukseen todella hanakasti, ja niitä voidaan tuottaa isoja määriä tehokkaasti, Saavalainen kertoo.

Laboratoriossa nanokokoiset vasta-aineet ovat toimineet koronavirusta vastaan hyvin, mutta kliiniset kokeet ovat vasta alkamassa. Vielä ei siis tiedetä, toimivatko ne yhtä hyvin myös ihmisillä.

Suojaako suolistomikrobisto vakavalta taudilta?

Myös suoliston mikrobisto saattaa vaikuttaa siihen, kuinka vaikeaksi koronavirustauti yltyy.

Gut-lehdessä julkaistiin alkuvuodesta Hongkongissa tehty tutkimus, jossa verrattiin sadan sairaalahoitoisen koronapotilaan ja 78 terveen henkilön ulostenäytteitä. Koronapotilailta löytyi vähemmän hyviä ja enemmän huonoja suolistobakteereja, joiden tiedetään vaikuttavan elimistön immuunipuolustukseen.

Päivi Saavalainen pitää tuloksia kiinnostavina, mutta toivoo aiheesta lisää tutkimusta. Yhden tutkimuksen perusteella hän ei vielä tekisi suoraa johtopäätöstä, että hyvä mikrobisto suojaisi koronalta.

– Jokainen voi kuitenkin edistää omaa hyvää suolistomikrobistoaan syömällä monipuolisesti kuituja ja kasviksia. Mitään haittaa siitä ei ainakaan ole, Saavalainen kannustaa.