Apteekki voi ohjata pitkästä koronasta kärsivät lääkärin puheille ja pitää yllä toivoa paranemisesta. Oireet helpottavat suurella osalla ajan kanssa. kuva: Jone Matilainen
Uutinen

Long covid: Apteekeissa on hyvä tunnistaa pitkittyneen koronataudin mahdollisuus

25.08.2021 | 11:10

Teksti : Erja Elo

Jopa 40 prosentille koronan sairastaneista voi jäädä pitkittyneitä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta tai sekavuutta. Oireilevat tulee ohjata apteekista lääkärin vastaanotolle.

Osalle koronataudin sairastaneista jää hankalia jälkioireita, jotka heikentävät elämänlaatua.

Oireista kärsiville on perustettu HUSissa oma poliklinikka, jonne voi päästä lääkärin lähetteellä, kun oireet ovat kestäneet vähintään 12 viikon ajan.

Pitkäaikaiset koronaoireet ovat suhteellisen yleisiä. Infektiosairauksien poliklinikan osastonylilääkäri, dosentti Mari Kanerva kertoo, että koronataudin jälkioireiden yleisyys vaihtelee hyvin paljon tutkimusasetelmien mukaan.

– Keskimäärin jälkioireita on 5–40 prosentilla taudin sairastaneista. Potilailla on esimerkiksi väsymystä, hengenahdistusta ja kognition ongelmia eli niin sanottua ”aivosumua”, Kanerva sanoo.

Muita tyypillisiä oireita ovat alentunut keskittymiskyky, huimaus, yskä, painon tai kivun tunne rinnalla ja kohonnut syke. Osa kärsii posttraumaattisesta stressistä, unettomuudesta ja masennuksesta.

Naiset ja ylipainoiset riskiryhmää

Jälkioireita on yhtä lailla lievän taudin kotona sairastaneilla kuin sairaalahoitoon joutuneilla. Koronaviruksen pitkäaikaisoireita on tavattu kaikissa ikäluokissa, mutta suhteellisesti yleisimmin työikäisillä. 

– Joissakin tutkimuksissa naissukupuoli ja ylipaino on nähty riskitekijöinä, Kanerva kertoo.

Myös krooninen keuhkosairaus ja diabetes altistavat pitkäkestoisille oireille. Vaikka oireet kestävät kuukausien ajan, potilaat eivät levitä tautia eteenpäin.

– Ei ole näyttöä siitä, että pitkäaikaisoireista kärsivillä olisi tartuttavaa virusta, eli he eivät enää tartuta.

Apteekki voi ohjata lääkäriin

Myös apteekeissa on hyvä pitää mielessä pitkittyneen koronataudin mahdollisuus.

– Jos potilas on sairas tai kyselee apua oireisiin, jotka ovat uusia tai huolestuttavia, hänet tulisi ohjata diagnostiikkaa varten lääkärin puheille, Kanerva neuvoo.

Entä millaista terveysneuvontaa apteekki voi antaa pitkittyneistä oireista kärsiville?

– Oireet helpottavat kyllä suurella osalla ajan kanssa, joten toivoa kannattaa ainakin pitää yllä. Toipumista tukevat terveelliset elämäntavat, kuten riittävä lepo ja palautuminen, mielekäs tekeminen, liikunta, terveellinen ruokavalio, päihteettömyys ja tupakoimattomuus, Kanerva kertoo. 

Sairaalassa hoidetuista 90%:lla jälkioireita

Sairaalahoitoa saaneista koronapotilaista lähes kaikilla on pitkäaikaisoireita vielä puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. Tämä käy ilmi HUSin, Hengitysliiton ja Filha ry:n toteuttamasta tutkimuksesta.

Tutkimukseen kutsuttiin vuonna 2020 maaliskesäkuun aikana vaikean koronataudin vuoksi sairaalassa hoidettuja. Osallistuneista 90 prosenttia ilmoitti kärsivänsä ainakin yhdestä taudin oireesta vielä kuusi kuukautta sairastumisensa jälkeen. 

Yleisimmät oireet olivat väsymys (88 % potilaista), uupumus (79 %), uniongelmat (79 %) sekä hengenahdistus (70 %). 

– Koronataudin sairastaneilla oireet näyttäisivät kestävän pitkään, eivätkä ne välttämättä ole kytköksissä taudin vaikeusasteeseen. Onneksi valtaosalla oireet ovat kuitenkin puoli vuotta sairastamisesta lieviä, sanoo aiheesta väitöskirjatutkimusta tekevä lääketieteen lisensiaatti Anna Lindahl

Naiset raportoivat miehiä enemmän oireita ja huonompaa elämänlaatua, vaikka heidän sairaalahoitonsa oli lyhyempää. 

Joiltakin pitkäkestoinen koronaoireilu vie työkyvyn. Tutkimuksessa mukana olleista 11 prosenttia ei ollut päässyt palaamaan työelämään kokoaikaisesti.

Tutkimukseen osallistui 101 potilasta. Lindahlin mukaan on mahdollista, että kyselyyn vastasivat erityisesti ne, joilla oli erityisen paljon oireita tai vaikeita oireita. Tutkimuksessa ei myöskään ollut verrokkiryhmää eli ei tiedetä, miten oireiden yleisyys suhtautuisi terveen väestön raportoimiin oireisiin vastaavassa kyselyssä.

– Huomioitavaa on myös, että tutkimukseen osallistui vain vaikean koronataudin sairastaneita, joista kolmannes oli ollut tehohoidossa koronataudin takia, Lindahl lisää.

Poliklinikalta tukea oireiden hallintaan

HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla työskentelee seitsemän hengen moniammatillinen tiimi. 

Potilaille annetaan koulutuksellista tukea oireiden hallintaan. Muita mahdollisia hoitokeinoja ovat esimerkiksi oireita lievittävät lääkitys, fysioterapeutin tai psykologin tuki, ryhmäkuntoutus sekä erilaiset omahoito-ohjelmat.

Hoidon tueksi Terveyskylään rakennetaan digihoitopolkua, jonne kootaan päivittyvää tietoa pitkäaikaisoireista ja niiden hallinnasta.

Koronataudin pitkäaikaisoireista tarvitaan lisää tietoa, joten poliklinikalla tehdään lääketieteellistä tutkimusta osana kansainvälistä yliopistosairaaloiden verkostoa. Poliklinikka jakaa tietoa pitkäaikaisen koronataudin hoidosta muihin sairaanhoitopiireihin.