Fimean Timo Mauriala puhui Apteekkari 2023 -tapahtumassa. kuva: Roni Rekomaa
Uutinen

Fimean Mauriala: Liian halpa hinta voi viedä lääkkeitä Suomesta

02.05.2023 | 13:08

Teksti : Erja Elo

Hinta vaikuttaa Fimean mukaan yhä enemmän siihen, haluavatko lääkeyritykset myydä lääkkeitään Suomessa vai viedä niitä paremman katteen markkinoille.

Lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on kovassa kasvussa Suomessa. Viime vuonna häiriöilmoituksia tehtiin Fimealle yli 2 300 eli tuplamäärä verrattuna vuoteen 2018 ja nelinkertaisesti vuoteen 2016 verrattuna. 

– Saatavuushäiriöilmoitusten määrä on ollut kasvusuunnassa koko alkuvuoden. Näyttää siltä, että viime vuoden lukumäärä tullaan ylittämään hyvin selvästi, jos tasainen tahti jatkuu, kertoo yksikön päällikkö Timo Mauriala Fimeasta.

Saatavuushäiriöt eivät toistaiseksi häiritse potilaiden lääkehoitoja kovin laajasti, sillä monelle lääkkeelle on mahdollista löytää korvaava valmiste.

– Apteekeissa, sairaala-apteekeissa ja terveydenhuollossa joudutaan tekemään hurjasti lisätöitä sen eteen, että potilaalle löydetään vaihtoehtoinen lääke. Tämä on erityisen suuri huoli tällä hetkellä, Mauriala sanoo.

Rakenteellisia ja hetkittäisiä ongelmia

Lääkkeiden saatavuushäiriöiden taustalla on laajoja rakenteellisia ongelmia, kuten lääketuotannon siirtyminen Kiinaan ja Intiaan, sekä äkillisiä hetkellisiä häiriötekijöitä, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. 

Sota on nostanut tuotantokustannuksia, mikä on ongelma hyvin edullisissa valmisteissa, kuten antibiooteissa. Sodan vuoksi monessa maassa on myös alettu rakentaa kansallisia lääkevarastoja, mikä on lisännyt kysyntää.

Toinen suuri häiriötekijä on ollut koronapandemia. Sen aikana lääkkeiden tuotanto- ja logistiikkaketjuissa olleet puskurit on käytetty, joten pienetkin häiriöt näkyvät nyt saatavuushäiriöinä. 

– Lääkkeet eivät enää yksinkertaisesti ohjaudu Suomeen samalla tavalla kuin ennen, vaan ne viedään isommille markkinoille, Mauriala sanoo.

Lääkkeiden saatavuushäiriöiden määrä on kovassa kasvussa Suomessa. kuva: Vuokko Salo

Hinta ei voi olla ainoa kriteeri

Mauriala pitää saatavuushäiriöiden osasyynä lääkeyrityksiä, jotka eivät ole halunneet tai onnistuneet varmistamaan jatkuvuutta lääkkeiden saatavuudessa. Hän kuitenkin ymmärtää, ettei siihen ole kannustimia.

– Kaikki lääkkeisiin liittyvä päätöksenteko perustuu hintaan, joten lääkeyrityksillä ei ole kannustimia panostaa jatkuvuuteen toimitusvarmuudessa. Lääkkeiden saatavuus on pitkälti kiinni siitä, haluavatko lääkeyritykset haluavat markkinoida lääkkeitään Suomessa.

Maurialan mukaan saatavuushäiriöistä puhuttaessa tulee erottaa toisistaan uudet lääkkeet ja patenttisuojansa menettäneet, koska syyt saatavuusongelmille ovat kummassakin ryhmässä erilaiset.

Uusia lääkkeitä on ylipäätään vaikea saada Suomeen, koska erittäin pieni markkina ei ole lääkeyritysten näkökulmasta yhtä houkutteleva kuin isompi markkina. Uusiin lääkkeisiin tulee saatavuushäiriöitä myös siksi, että kysyntä saattaa olla alussa kovempaa kuin tuotantovauhti, eikä vaihtoehtoisia valmisteita yleensä ole.

Kun niukkuutta jaetaan, lääkeyritykset suuntaavat niille markkinoille, joista ne saavat parhaat katteet.

Timo Mauriala

Vanhat lääkkeet liian edullisia

Maurialan mielestä Suomessa pitäisi keskittyä patenttinsa menettäneiden vanhojen lääkkeiden saatavuusongelmien ratkaisemiseen ja niiden saatavuuden hallintaan.

Hintakilpailu ja edulliset rinnakkaislääkkeet ovat painaneet hinnat alas ja valmisteiden kannattavuus on siksi vaarantunut. Lääkeyritykset ovat pyrkineet laskemaan tuotantokustannuksia siirtämällä tuotantoa halvempiin maihin, lähinnä Kiinaan ja Intiaan.

– Tuotanto on keskittynyt niin, että vaikka markkinoilla olisi nimellisesti useita lääkeyrityksiä, niiden vaikuttavat aineet saattavat tulla yhdestä ja samasta tehtaasta. Tilanne on hyvin riskialtis: jos ketjun alkupäässä puuttuu esimerkiksi jokin komponentti tai tulva yllättää tuotantolaitoksen, ongelmat vaikuttavat koko ketjuun, Mauriala sanoo.

Elinkaarensa loppuvaiheessa olevien geneeristen valmisteiden kanssa käy helposti niin, että lääkeyritys poistuu markkinoilta siellä, missä hinnat ovat liian edulliset.

– Kun niukkuutta jaetaan, lääkeyritykset suuntaavat niille markkinoille, joista ne saavat parhaat katteet, Mauriala sanoo.

Euroopan omavaraisuus on huono

Maailman lääkemarkkinat ovat riippuvaisia Kiinasta ja Intiasta. Euroopan omavaraisuus on laskenut Maurialan mukaan viime vuosina huolestuttavan alas varsinkin vaikuttavien aineiden ja geneeristen lääkkeiden valmistuksessa.

– Niin pitkään, kun hinta on päätöksenteon tärkein kriteeri, ajamme lääkevalmistusketjua yhä enemmän Aasian suuntaan. Kun suurvallat käyvät parhaillaan poliittista taistelua, on iso vaara, että tämä vaikuttaa jatkossa lääkkeiden saatavuuteen.

Liian edullisten lääkkeiden ongelma ei koske ainoastaan avohoidon valmisteita.

Sairaalalääkkeissä ongelmana ovat Maurialan mukaan muutaman vuoden välein tehtävät kilpailutukset. Hävinneiden valmisteiden kysyntä loppuu kuin seinään, mutta yrityksillä säilyy silti seuraavan vuoden ajan velvoitevarastointipakko.

– Yritykset pääsevät eroon velvoitteesta ainoastaan perumalla myyntiluvan, jolloin lääke poistuu kokonaan Suomen markkinoilta. Isona vaarana on, että lääkeyritys tekee muidenkin valmistensa osalta saman, Mauriala sanoo.

Lääkkeiden hintoja olisi hänestä tärkeää tarkastella huoltovarmuuden näkökulmasta. 

– Suomessa tulee tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että olemme jatkossakin houkutteleva markkina lääkeyrityksille. Huoltovarmuuteen ja lääkkeiden saatavuuteen liittyvät kustannukset pitää nähdä investointina parempaa tulevaisuuteen.