Lääkkeiden saatavuushäiriöt kurittavat myös Ruotsia – varastointivelvoitetta ei ole

Pienillä apteekeilla pienet varastot

Tämänhetkinen tilanne on erityisen hankala niille potilaille, joilla on käytössään jokin harvinainen lääke.

– Kun apteekkimarkkina vapautettiin, apteekkeja tuli lisää ja ne ovat aiempaa pienempiä. Niinpä niillä on myös aiempaa pienemmät varastot.

Muun muassa tästä syystä monissa maissa, joissa apteekkimarkkinaa on vapautettu, on kuitenkin säädelty sitä, minne ja montako apteekkia voidaan perustaa. Ruotsissa luovuttiin myös aluesääntelystä, minkä vuoksi apteekin voi perustaa vaikka toisen apteekin seinän taakse.

– Tämä yhtäältä lisää apteekkien määrää, mutta samalla pienentää niitä ja niiden varastoja entisestään. Varastoille ei ole tilaa ja niistä koituu kustannuksia.

Ratkaisujen tulee olla globaaleja

Suomessa apteekkien on ylläpidettävä varastoa, joka vastaa tavanomaisen asiakaskunnan vähintään kahden viikon keskimääräistä tarvetta. Sofia Kälvemark Sporrongin mukaan vastaava velvoite voisi Ruotsissa lykätä saatavuushäiriöiden syntyä, muttei estää niitä.

– Ennen pitkää varastot loppuvat joka tapauksessa. Syyt häiriöiden taustalla ovat niin monimutkaisia ja maailmanlaajuisia, että sanoisin, että myös ratkaisujen pitää olla kansainvälisiä.

Häiriöiden lisääntyessä Ruotsissa on pohdittu esimerkiksi sakkorangaistuksia. Sitä, kuka sakkoja maksaisi ja missä tilanteessa ei ole kuitenkaan tarkennettu. Jos sakoilla uhataan kansainvälisiä lääkeyrityksiä, se luultavasti ei ainakaan lisää niiden intoa tulla Ruotsin kaltaisen maan verrattain pienille lääkemarkkinoille.

On myös väläytelty kotimaisen lääketuotannon lisäämistä ja erilaisia EU-tason ratkaisuja.

Kälvemark Sporrongin mukaan tuotannon lisäksi pitäisi ehkä katsoa kulutusta.

– Muualla terveydenhuollossa resursseja priorisoidaan, ja esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä tehdään kiireellisyysjärjestyksessä. Voisiko tällaista ajattelua tuoda myös lääkehoitoihin? En tiedä.

Kustannukset kasvussa

Kyse on myös taloudesta. Suomen tapaan myös Ruotsissa lääkehoitojen kustannukset ovat kasvussa muun muassa yhä tehokkaampien – ja kalliimpien – biologisten lääkkeiden vuoksi.

Suomessa yhtenä vaihtoehtona lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on pohdittu apteekkimarkkinan kilpailun lisäämistä ja säätelyn vähentämistä.

Kälvemark Sporrong ei innostu ajatuksesta Ruotsin kokemusten valossa.

– Järjestelmän vapauttaminen Ruotsissa ei ollut ilmaista, vaan siitä koitui yhteiskunnalle monenlaisia lisäkustannuksia. Muun muassa valvontaa. Myös reseptilääkkeiden valtiolle tulevat kustannukset nousivat. Voin sanoa, että apteekkijärjestelmän vapauttaminen ei ole vastaus saatavuushäiriöihin eikä kustannussäästöihin.