Uutinen

Lääkkeet loppuvat, kun Kiina sulkee tehtaita

09.08.2019 | 15:03

Teksti : INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Kiina on sulkenut tuhansittain ympäristölle ja työntekijöille vaarallisia tehtaita. Tämä on parantanut ympäristön ja ihmisten terveyttä, mutta heikentänyt lääkkeiden saatavuutta meillä.


Kiina on tiukentanut viime vuosina merkittävästi teollisuuden ympäristö- ja työturvallisuusvaatimuksia, ja seuraukset näkyvät nyt Euroopassa lääkkeiden saatavuushäiriöinä.

On arvioitu, että Kiina tuottaa noin 40 prosenttia kaikista lääkkeiden vaikuttavista aineista. Esimerkiksi toinen lääketeollisuuden jättiläinen, Intia, on pitkälti riippuvainen Kiinasta tuotavista lääkeaineista.

Sääntely on kiristynyt Xi Jinpingin valtakaudella. Varsinainen sysäys oli kemikaalivaraston räjähdys elokuussa 2015 Tianjinin satamakaupungissa. Räjähdysten sarjassa kuoli yli 170 ihmistä, loukkaantui lähes 800 ja aiheutui laajat ympäristötuhot, kun maaperään joutui muun muassa syanidia.

Putki kaventuu, häiriöt kasvavat

Tehtaita on suljettu myös ympäristöongelmien vuoksi. Tuotannon kaventuminen on aiheuttanut katkoksia toimituksiin, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettävistä vaikuttavista lääkeaineista noin 80 prosenttia valmistetaan Kiinassa tai Intiassa.

Kun tuotanto ei vastaa kysyntään, hinnatkin nousevat. The Times of India arvioi, että pelkästään vuonna 2017 Kiinassa suljettiin 1500 tehdasta, joista neljäsosa oli lääketehtaita.

Kiinasta saatavien vaikuttavien aineiden hinnat ovat nousseet kymmeniä tai jopa satoja prosentteja. Samaan aikaan lopputuotteiden hintoja on puristettua alaspäin, sillä varsinkin Yhdysvalloissa on suuri paine hillitä terveydenhuollon kustannuksia.

Jo ilman säästöpaineitakin aasialaisilla valmistajilla on ollut paljon laatuongelmia. Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikeviranomainen FDA sekä lääkevirasto EMA ovat jaelleet runsaasti varoituksia epäpuhtauksista kiinalaisille ja intialaisille valmistajille.

Kärjessä tässäkin on Kiina. Vuonna 2017 kiinalaiset tehtaat saivat FDA:lta 22 varoitusta ja viime vuonna määrä nousi 24:ään. Sartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä on vedetty markkinoilta Suomessakin syöpäriskin vuoksi.

Ympäristö elpyy, toimet jatkuvat

Useita vuosia jatkuneet toimet alkavat vähitellen näkyä Kiinassa. Chicagon yliopiston tutkimuksen mukaan saastemäärät ovat laskeneet neljässä vuodessa jopa kolmanneksen. Esimerkiksi pahasti saastuneen Baodingin kaupungin asukkaiden elinajanodotteen arvioidaan pidentyneen yli neljä vuotta

Guardian kertoi Yanchengissa sijaitsevan kemikaalitehtaan räjähdyksestä viime maaliskuussa.

MIT laskee, että Kiinan pienhiukkaspäästöjen ja alailmakehän otsonipitoisuuden alentaminen säästää jo vuonna 2030 noin 150 000 ihmisen hengen Kiinassa. Japanissa ennenaikaiselta kuolemalta välttyisi 3500 ja Yhdysvalloissa asti pari tuhatta ihmistä.

Arvio perustuu Kiinan tavoitteeseen laskea CO2-päästöjään vuosittain 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mallilla hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä kääntyy laskuun vuoden 2030 vaiheilla. Päästökauppa on otettu käyttöön kahdeksassa maakunnassa.

Vuosi sitten Metsä-lehti kertoi, että Kiinan metsäala on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun jälkeen. Vaikka Kiinan toimet ovat merkittäviä, työtäkin riittää. Ilmansaasteiden määrä ylittää yhä moninkertaisesti terveyssuositukset.

Säädöksiä kiristetään yhä

Vaikka tuhansia saastuttavia ja vaarallisia laitoksia on suljettu, Kiinassa räjähtelee yhä. Viime maaliskuussa kemikaalitehtaan räjähdyksessä Yanchengissa kuoli yli 60 ja loukkaantui runsaat 600 ihmistä. Samalla alueella oli tapahtunut aiemmin ainakin kolme ihmisuhreja vaatinutta onnettomuutta.

Vain pari viikkoa sitten Yiman kaupungissa Henanissa kuoli 15 ihmistä kaasutehtaan räjähdyksessä. Kevään räjähdykset johtivat uusiin tiukennuksiin sekä kemiantehtaiden sulkemisiin.

Kiina haluaa pysyä lääketeollisuuden ykkösmaana, mutta entistä puhtaammin. Tämä tarkoittaa sitä, että lisää tehtaita tullaan sulkemaan ympäristö- tai turvallisuuspuutteiden vuoksi, eivätkä laatuongelmatkaan ole vielä ohi.

Kasvavat saatavuushäiriöt lisäävät painetta siirtää tuotantoa Aasiasta takaisin Eurooppaan.

Lähteinä on käytetty muun muassa Chemistry Worldia, Financial Timesia, Helsingin Sanomia, Pharmaceutical Onlinea, The Straits Timesia, The Times of Indiaa, Yle.fi:tä.