Lääketeollisuuden osuus lääke-eurosta on kasvanut jo vuosia
14.04.2022 | 09:20
Teksti : Erkki Kostiainen
Lääkemyynti on viime vuosina lisääntynyt ja lääketeollisuuden osuus lääke-eurosta kasvanut, ilmenee Suomen lääketilastoista ja Apteekkariliiton laskelmista.
Lääketeollisuuden ja -tukkukaupan osuus lääke-eurosta oli vuonna 2011 noin 63,3 prosenttia. Vuonna 2020 se oli jo 66,0 prosenttia. Myös valtion osuus, eli arvonlisävero ja apteekkivero, on kasvanut 14,6 prosentista 15,5 prosenttiin. Apteekin osuus on samana aikana kutistunut 22 prosentista 18,5 prosenttiin.
– Syynä on kalliiden lääkkeiden myynnin kasvu ja apteekkivero, joka leikkaa apteekkien tulosta valtiolle progressiivisesti lääkemyynnin liikevaihdon perusteella. Lääkemyynnin kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana valunut lähes kokonaan lääketeollisuudelle, laskee Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Ilkka Harjula.
Harjulan mukaan yksityisten apteekkien lääkemyynnin nettovoitto on melkein puolittunut kymmenessä vuodessa – 46 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon.
Kelan lääkekorvausmenot, joista osan rahoittaa valtio, ovat kasvaneet lääkemyyntiäkin nopeammin uusien kalliiden lääkkeiden käyttöönoton ja niiden korvattavuuden myötä.
Vaikka valtio on hyötynyt lääkemyynnin kasvusta suurentuneen arvonlisävero- ja apteekkiverokertymän myötä, se ei riitä kompensoimaan lisääntyneitä lääkekorvausmenoja.
Biologisten lääkkeiden lääkevaihdolla kymmenien miljoonien eurojen säästöt
Valtion lääkekorvausmenoihin kohdistuu nyt tavallistakin enemmän leikkauspaineita, kun hallitus on ensi vuonna rahoittamassa lisähoitajien palkkaamista vanhustenhuoltoon osin lääkehuollosta.
Julkisuudessakin esillä olleet jättimäiset lääkesäästöt karmivat Harjulan selkäpiitä.
– Jokainen ymmärtää, että jos 24 miljoonan euron nettovoitosta leikataan 50 miljoonaa euroa, sitä ei apteekkien lähipalveluverkosto kestä nykyisellä henkilöstömäärällä ja -rakenteella. Edessä olisi verkoston harveneminen ja rajut sopeutustoimet, jos hallitus toteuttaisi suunnittelemansa leikkaukset ensi vuonna.
Apteekissa työskentelee keskimäärin kymmenen työntekijää. Vähennystarve olisi Harjulan mukaan 1-3 henkeä leikkauksen toteutustavasta riippuen.
Harjula toivoo, että leikkauspäätöstä lykättäisiin vuodella, jotta biologiset lääkkeet ehdittäisiin saada mukaan apteekkien lääkevaihdon piiriin. Näin säästettäisiin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
– Jos ensi vuodelle kaavailtuja leikkauksia ei voida välttää, niitä pitää ainakin kohtuullistaa, ja säästö toteuttaa apteekkiveroa tilapäisesti kiristämällä ja veron perustetta muuttamalla. Lääketaksan leikkaus ei ole oikeudenmukainen keino, eikä se kohdistuisi oikein, Harjula evästää.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
