Uutinen

Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun

05.10.2020 | 09:42

Teksti : ERJA ELO

Jaa artikkeli:

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lääkityslistan päivittämisen ja lääkehoidon arvioinnin tulisi olla kiinteä osa koneellista annosjakelupalvelua.

Proviisori Juha Sinnemäki on tutkinut väitöstyössään koneellista annosjakelupalvelua sekä palvelun vaikutusta lääkkeiden käyttöön, lääkehoitojen laatuun ja lääkitysturvallisuuteen.

Tutkimus osoittaa, että lääkehoidon arviointi tulisi liittää kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua. Sinnemäen mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmiä tulisi kehittää ja terveydenhuollon prosesseja muokata siten, että myös potilaiden lääkityslistojen ajantasaisuus voidaan varmistaa.

– Näillä toimilla voitaisiin varmistaa paremmin rationaalisen lääkehoidon toteutuminen annosjakelupalvelua käyttävillä potilailla, hän sanoo.

Kuntien ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi hänen mukaansa kiinnittää huomioita lääkityslistan ajantasaisuuden varmistamiseen ja lääkehoidon arvioinnin toteuttamiseen, kun he hankkivat annosjakelupalvelua apteekeilta. Rationaalista lääkehoitoa varmistavista toimista tulisi tehdä sopimus toimijoiden välillä.

Annosjakelu vähentää lääkehoidon riskejä

Useiden lääkkeiden samanaikainen ja epätarkoituksenmukainen käyttö on yleistä iäkkäillä avoterveydenhuollon potilailla. Lääkehoidon toteutukseen liittyviä riskejä on pyritty vähentämään ja ehkäisemään eri keinoin.

Yksi niistä on lääkkeiden koneellinen annosjakelu, joka on ollut Suomessa käytössä lähes 20 vuotta. Palvelulla oli viime vuonna noin 76 000 käyttäjää. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet pakataan kerta-annospusseihin annosteluajankohtien mukaan.

Palvelu toteutetaan apteekkien kautta yhteistyössä hoitavan lääkärin ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Palvelun on oletettu ehkäisevän lääkkeiden annosteluvirheitä, parantavan potilaiden lääkehoitojen laatua ja hoitoon sitoutumista, vähentävän lääkkeiden kulutusta sekä säästävän hoitajien työaikaa avoterveydenhuollossa.

Sinnemäki tutki koneellisen annosjakelupalvelun toteutusta Suomessa sekä selvitti palvelun vaikuttavuutta yli 65-vuotiailla järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja Kelan reseptirekisterin avulla.

– Tietoa palvelun vaikutuksista potilaiden lääkehoitoihin tai lääkehoitojen turvalliseen toteuttamiseen on niukasti, eikä palvelun taloudellisia vaikutuksia ollut tutkittu lainkaan, hän sanoo. Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että palveluun valikoituu potilaita, joilla on käytössä useita useita lääkkeitä ja lääkehoidoissa saattaa olla epätarkoituksenmukaisia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä, hän kertoo.


Annosjakelu vähentää lääkkeiden kulutusta

Apteekeille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolella potilaista lääkityslista ei vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä koneellisen annosjakelun alkaessa. Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta selvitti palvelun alkaessa potilaiden käyttämiä lääkkeitä useista eri lähteistä.

Lähes kaikille potilaille tehtiin lääkehoidon arviointi palvelun aloituksen yhteydessä.

– Tyypillisesti apteekeissa tehtiin lääkehoidon tarkistus, joka on suppein määritellyistä lääkehoitojen arvioinneista. Lähes puolelle palvelun aloittaneista potilaista tehtiin jokin hoidolliseen syyhyn perustuva muutos lääkehoitoon. Koneellisesta annosjakelusta johtuvia, teknisten syiden vuoksi tehtyjä lääkehoitomuutoksia oli lähes kaikilla potilailla, Sinnemäki sanoo.

Kansalliseen Kelan rekisteriaineistoon perustuva vertaileva tutkimus osoitti, että annosjakeluun siirtyminen vähensi lääkkeiden kulutusta. Annosjakeluasiakkailla tehtiin myös enemmän lääkehoitomuutoksia kuin annosjakelua käyttämättömällä tutkimusryhmän kaltaisella verrokkiryhmällä.

– Palvelu vähensi myös yksittäisten iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä, mutta lääkehoitojen monimutkaisempia haasteita, esimerkiksi usean psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, palvelulla ei voitu poistaa, Sinnemäki toteaa.

Proviisori Juha Sinnemäki väittelee 9.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori emeritus Risto Huupponen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Marja Airaksinen.

Koronaviruspandemian vuoksi väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden välityksellä.